YLE Radio 1

Lainaa runoa ja kerro jotain siitä, jos löysit sen nyt kirjahyllystä, niin kerrothan siitä. 1-4 runoa runoilijaa riittää.

Tässä olisi Eino Leinon runokokoelmassa Alppiruusuja:

"Vimpelin virtenä"

Vimpelin vienon lumpeen luomet jo uupuvat umpeen,
nukkuu järvi ja metsä ja maa, kuuhut valkea kurkistaa
ylitse yöllisen rimmen, laakson, lammen ja immen.

Puu ei liiku, ei havu, nousee saunasta savu,
yö on valkea, varjoton, kulkee oksilla kuusiston
Sirkan sielu ja laulu niinkuin kuutamotaulu.[/i]

Annoitpa hurjan haasteen, että runo/runoilija. Joka on sykähdyttänyt. Oma huikein, vielä perkaamatta, on Emily Dickinson, muutaman runon käänsi Helvi Juvonen Parnassoon (taitaa olla viimeisessä postuumissa kirjassakin, kaikki on minulla ja osa päässä).

'Jäkälä nosti pikarinsa hauraan
ja sade täytti sen, ja pisarassa
kimalsi taivas tuulta pidättäen.'

Saattoi mennä muistista pieleen. Aikanaan penttisaarikosket, paavohaavikot, kaikki oli must. Ja ajatella, että Eila Kivikk'aho on Tarleenan äiti. Kun on sillä päällä, kannattaa istahtaa vaikka Eino Leinon Helkavirsiä sylissään, Kanteletar koskettaa paitsi runoina myös kuorosävellyksinä. Runohan on samaa viestiä kuin suora teksti, vain kiteytettynä. Ihailen suunnattomasti kääntäjiä, jotka ryhtyvät runoon (joka on heitä koskettanut). Se on kahden luomus.

Pyytäisin ylläpitoa siivoamaan otsikon oikeaksi. Sanojen yhdistely tökkää, vaihtoehtoja ajatuksen kiteyttämiseksi on monia (/ tai : tai yhdyssana ja yhdysviiva, tottakai otsikossa pyhitään selkeään nasevuuteen.