YLE Radio 1

Voiko yksityishenkilö käydä kuuntelemassa tai lainaamassa suomen äänitearkistosta musiikkia ja miten se käytännössä onnistuu vai onko sinne arkistoitu materiaali vain tutkijoiden käytössä?

Minua vaivaa mm. se kun ei edes ahti karjalaisen musiikkia ole kaupallisilla äänitteillä tai radionauhoituksina saatavilla ja kuultavina ylessä vaikka tiedän että ainakin hänen 3 pientä kuvaansa orkesterille on tampere biennalissa taannoin estitettykin ja hänen musiikkiaan on talletettu äänitearkistoon. ja kernaasti kuulisin kaikki tuukkasen ja saikkolan sinfoniat ja sinfonietat joita on myös ylen äänitietokannassa lienee saatavilla. kisis koriskin maistuu päivisin ja iltaisin mainiosti kun olen juoksijasukua.

En väitä että kaupallisille levy-yhtiöile kuuluisi vastuu musiisinystävien musiikillisten kokemusten nälän tyydyttämisestä tai kotimaan säveltaiteen historian esitteleminen mutta jonkunhan on oltava huolissaan tilanteesta jossa kaikki kulttuuripalvelu on kaupallistettua ja ehdollistettua taloudelllisille lainalaisuuksille kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti vaan ei periaatteella kaiki hyvä taide on arvokasta kustannuksista välittämättämille. mutta mille instannsille suomen maassa kulttuurivalistuksellinen tehtävä sitten kuuluu vai onko sillä edes olemassa minkäänlaista välttämättömyyden luonnettakaan kun kyse ei ole ihmisten perusoikeuksista? vai onko suomen kamnsalaisten vain tyydyttävä tilanteeseen ettei kaikkien merkittävien historian tomuisille lehdille unohtuneiden suomalaisten säveltäjien musiikkia esitetä milloinkaan? eikä minkään valtakunnan julkiselle sektorille ja sen tuottamille kunnallisille palveluille?

Tässä olennaisin tieto aiheesta:
http://aanitearkisto.fi/

Kysymällähän tuo parhaiten selviää. Levyliikenne lienee enemmän arkistoon päin kuin sieltä pois, mutta ainahan musiikki on tarkoitettu soitettavaksi, ei arkiston kätköihin unohdettavaksi.

moxu kirjoitti:Tässä olennaisin tieto aiheesta:
http://aanitearkisto.fi/

Kysymällähän tuo parhaiten selviää. Levyliikenne lienee enemmän arkistoon päin kuin sieltä pois, mutta ainahan musiikki on tarkoitettu soitettavaksi, ei arkiston kätköihin unohdettavaksi.

Kun löytäisi edes yhden lauri ikosen sinfonian tai konserton tai kamarimusiikkiteoksen kun edes vokaaliteoksia ei tunnuta juuri levytettäneen jotka muodastavat tuotannon merkittävimmän ytimen, vaikka sinfoniat, joista numero 1 oli aikanaan läpimurtoteos ikoselle säveltäjänä, kuuluvat keskeiseen tuotantoon vaikka 6. ei koskaan ole esitettykään.numerosta 3 piti alunperin tulla aiheensa puolesta ooppera lemmin poika mutta saikin musiikillisen hahmonsa sinfonian muotoon puettuna.