YLE Radio 1

Niin, kepullahan oli erityinen syy karsastaa Holkeria, ei se tieto ole ollut kassakaapissa enää aikoihin...

Presidenttiehdokkuutta tavoittelevan entisen ministerin ja kansanedustajan,
Paavo Väyrysen isä kuoli viime yönä terveyskeskuksen tutkimuksen / hoidon jälkeen.
http://yle.fi/alueet/lappi/2011/08/paav ... 32652.html

Iltalehti 3.9.2011 kertoi Nokian hallituksen osa-aikaisen puheenjohtajan Jorma Ollilan
isän kuolleen 26.8.2011. Oiva Ollila oli syntynyt 11.9.1922, joten eilen täyttyi syntymästä
89-vuotta, ja kuoli siis 88-vuotiaana pari viikkoa ennen syntymäpäiväänsä - joka oli
tunnettu 11.9. -päivä, ja hälyisenä syntymäpäivänään 10 vuotta sitten täytti 79 vuotta.
Puolisonsa ja Jorma Ollilan äiti, Saimi Ollila kuoli jo vuonna 1997 (en tiedä syntymästään).

Kaikilla meillä on oma historiansa syntyä ja kuolla sukupolvesta toiseen - vuoron perää,
vaikka aina ei ikäjärjestyksessä. Usein kuitenkin käy niin kuin nyt näissä kahdessa
viimeisemmässäkin, että on molemmat vanhemmat kuolleet -
niin itseltänikin 1 1/2 vuotta sitten...

Tilanteet muuttuu päivittäin - hyvä niin.

Kuolemisesta en ota muuta kantaa, kuin sen, että kyllä aikajärjestyksessä vanhenpien pitäisi/kuuluisi kuolla aikaisemmin, kuin omat lapsensa. Koska sitä tahtoo katsoa sielunsilmin lapsiensa kasvavan/aikuistuvan ja perustavansa oman perheensä. Näin minä näen ja koen kuolemisen aikajanan.

Inhi-ihmillinen henkilö oli näyttelijä Asko Sahlman jonka elämän näytelmä päätty äkillisesti moottoripyörällä tien kaiteeseen lauvantaina. Ihmisten puoluveessa oli Sahlmani humanistillisen siiven edustaja mikä rooli sopi hänelle myöskin siviilielämässä.

On se kumma tuo ihmisen mieli. Kun lukee lehdestä, että joku on kuollut moottoripyöräonnettomuudessa, niin sen vaan toteaa ja kääntää sivua. Mutta kun uhri saa tällä tavoin kasvot, niin välinpitämättömyyden takaa nouseekin järkytys, vaikka uhri olisikin tuttu vain televisiosta ja lehtien sivuilta. Asko Sahlmanin kanssa olen jutellut kymmenkunta vuotta sitten kun hän oli juontamassa erästä pikkujoulujuhlaa. Hän kertoili minulle silloin yhteyksistään Viroon ja tulevasta projektista siellä, eli Taksojuhid-näytelmästä.

http://yle.fi/alueet/tampere/2011/09/na ... 81115.html
KokoTeatterin lavalta Sahlman muistuu mieleeni parhaiten, myös von Krahlin Taksojuhid-esityksestä, talon omien kotimaisten ja balttidraamatulkintojen lisäksi. Espoon Kaupunginteatterin uutuus, Brechtin Pikkuporvarihäät, jonka esityksestä Sahlman oli onnettomuuden sattuessa palaamassa, jäi näkemättä.
Tapasin Sahlmanin muutamia kertoja, hyvin sympaattinen tyyppi. Persoonallinen sillanrakentaja niin Suomen eri alueiden kuin Vironkin välillä.
Lämmin osanottoni Sahlmanin omaisille ja ystäville.

Asko Sahlman, 56 lauantainen moottoripyöräily -kuolema tuo tunnistettavuuden esiin.
En niinkään nimeään tuntenut, jos olisi viikko sitten kysytty - mutta tv-katsojille
hahmonsa TV 1:n Ihmisten puolue -sarjasta useimmille tiedossa.
Sarjaa uusittiin sittemmin YLE Puheen kautta...

Lienee tosiasiaa, että kyseinen tv-sarja osaltaan toi perussuomalaisille keväisen
vaalimenestykseen lisänsä. Vaikka puoluenimi eri, ja asiasisällöltään absurdi -huumoria,
niin esiin tuotuna suulas protestiääni kannusti kansalaisia osaltaan muutoshakuisuuteen.
Perussuomalaiset siten saivat lähinnä viitteellistä vetoapua räväköistä sanailuista.
Perussuomalaisilla tietysti ensinosteen tuonut puheenjohtajan vuosien näkyvyys,
sitten laajalle levinnyt tukiverkosto ja kolmantena muiden puolueiden rahastuksen
maku vaalityössä - josta Keskusta ensisijassa ollut nokituksessaan. Kokoomus
puoluelaisuus taasen salatumpana häärijänä on enempi ollut saamapuolella
tästä perusuomalaisesta nosteesta - joka hajoittanut pelikuvioita.

Perusuomalaisuudelle taas käynee huonommin kun esille tyrkitään vain kourallista
väestä ja annetaan muun kasvuston kuihtua näkymättömyyteen.
Ei siis ole tätä "Ihmisten puolueen" suulasta esiinnostetta julkisuudessa,
ja nyt on siis sen -sarjan kantava hahmo - Asko Sahlman kuollut.
http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2011/09 ... 82701.html

Lakimies A. Arvela on poistunut salista. Kerrassaan kunniotusta herättävä asiainajaja ja kansan mies oli tämä Arvela.

Teija Sopanen on kuollut
Tiistai 4.10.2011 klo 10.23 (päivitetty klo 10.47)

Legendaarinen tv-kasvo Teija Sopanen on kuollut.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011100 ... 8_uu.shtml

Nimenomaan legendaarinen Suomalaisittain. Muistan aikoinani mustavalkoisesta televisiosta hänen kuulutukset, ennen ohjelmaa + muutamista elokuvistakin ja kokkiohjelmistakin.

Applen perustaja ja entinen toimitusjohtaja Steve Jobs on kuollut
http://www.apple.com

Jorma Lindqvist kirjoitti:Applen perustaja ja entinen toimitusjohtaja Steve Jobs on kuollut
http://www.apple.com

Melkoinen kaveri oli, kaikki kunnia hänelle.

Saa nähdä, käykö Applen nyt niin kuin jotkut pelkäävät:

http://www.iltalehti.fi/talous/20111006 ... 5_ta.shtml

Mikäli asiat etenee noin, ei Apple enää pysty rekrytoimaan ja johtajaksi tulee Steve No-Jobs.

Kyllä, melkoinen kaveri! Ei ole Gates hänen veroisensa uuden luoja.

En muuten usko, että Apple tekee samaa virhettä kahdesti. Tim Cook tuntee historian ja olen vakuuttunut, että hän huolehtii tuotekehityksen käsien vapaudesta ja takaa luovuuden. Ilman näitä Applen kaltainen firma päätyy vaikeuksiin (vrt. Nokia).

John Sculleyn jälkeenhän Apple päätyi konskurssiuralle ja vain Jobs pystyi sen pelastamaan. - Sculley oli ent. Pepsi-mies, ammattijohtaja, joka palkattiin 1980-luvulla Appleen Jobsin rinnalle, johtamaan, hallintopuolta hoitamaan, kun Jobs oli tuotekehitysmies. Sitten Jobs häädettiin johdosta ulos ja hän jätti koko talon, perusti NeXTin (kaupallinen floppi, teknillinen voitto, yksi tietokonehistorian visionäärisimpiä laitteita). Sculley kertoi tänä syksynä, ettei ollut varautunut tilanteeseen, jossa olisi firman ainoa pomo, koska oli tullut Jobsin avuksi/rinnalle. Apple kuitenkin sinnitteli ja oli voitollinen joskaan ei kovin luova eikä sexy firma hänen aikanaan. Sinnitteli lähinnä Jobsin aikaisen Macintoshin (Lintupöntön) pikku parantelujen ansiosta.

Jobsin paluu muutti lähes kaiken ja Apple kulki voitosta voittoon ja kasvoi lopulta Microsoftiakin mahtavammaksi.

Sculley-haastattelu

Tälle päivälle arvioitu maailman väestön ylittyneen ensimmäisen kerran 7 miljardiin
elossa olevaan ihmiseen: http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/10/ ... 88932.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maailman_v%C3%A4est%C3%B6
Maailman elossa olevien ihmisten määrät kasvaneet: 500 milj. noin vuonna 1500, 1mrd 1804,
2 mrd 1927, 3 mrd 1960, 4 mrd 1974, 5 mrd 1987, 6 mrd 1999 ja nyt 7 mrd 2011 - arvio 8 mrd
vuodelle 2025 (Lähde: YK).

Näistä em. miljardeista ihmisistä on nyt suuri määrä kuolleita - lähes kaikki ennen 1900 syntyneet.
Väestön kasvussa kiinnitetty huomio syntyvyyden säännöstelyyn, jota mm. Kiina ja Intia toteuttaa.
Kiinassa nyt noin 1,35 mrd ja Intiassa noin 1,24 mrd ihmistä elossa
(yht. noin 2,59 mrd - yli 1/3 kaikista maailman elossa olevista).
Sitä säännöstelyä pitäisi keskustella kuitenkin tasapuolisesti kaikkialla maailmassa - Suomessakin.
Säännöstelyn toteutuksen rinnalla tulisi kuitenkin muistaa koko ajan myös kuolevat ihmiset,
joista hienotunteisesti pyritään olemaan keskustelematta. Kuitenkin, mikäli todellisia kriisejä
maailmanlaajuisesti ilmaantuu (sairaudet, ravinnon puute, sodat jne.) niin niiden seurauksena
tulee olemaan hallitsematon väestökato (nopea pienimuotoinen tai sitten suurempi pitkäkestoinen).
Siksi näistä kuolevista tulisi keskustella yhtälaisesti syntyvien rinnalla, ettei sitten tositilanteen
tullessa oltaisi täysin valmistautumattomia kriisivalmiuteen (pieni hyväosaisten ryhmä ennakoi).

Maailman elossa olevien määrä on kasvanut 1mrd (vuodesta 1804) ihmisestä 7 mrd (vuoden 2011)
henkilöön noin 207 vuodessa, joka on keskimäärin 1 mrd lisäys noin joka 34,5 vuosi
(noin sukupolvien ts. uusien syntyvien väliaika).
Toteutuneet väliajat olleet siis (edellinen kirjoitukseni): 1 mrd / vuonna 1804 +
123 v (2/ 1927) + 33 v (3/ 1960) + 14 v (4/ 1974) + 13 (5/ 1987) + 12 v (6/ 1999) +12 v (7/ 2011).

Kuolleiden määrä myös suhteellisesti aiempaan lisääntynyt. Olisi mielenkiintoista nähdä
toteutuneet kuolleiden määrät maailmanlaajuisesti vastaavilta ajoilta (kasvavalla vuosikäyrällä).

Inhimillisen elinvoiman raja kuitenkin yhä hiipuu viimeistään 100 vuoden jälkeen...
Itselleni tulee vuoden kuluttua em. puoliväli 50 vuotta.

Vertauksella mäkilaskuun voi ajatella pääsevänsä mäen päälle 50 vuotiaana ja siitä laskien
vauhti kiihtyy, jolloin entistä pienempi keikahdus oikealta "ladulta" kohtalokas pysähdys.
Sitten 100 vuoden hyppyrille päässeillä on elinvoimien hiipuessa edessä "vapaa pudotus",
jossa ratkaisevaa aiempi vauhtivoima lisättynä olosuhteilla (ulkopuolinen järjestelmä).
Lasku alas tulee lopulta, jolloin vielä kaatumatta selvinneet liukuvat aikansa ennen lopullista
pysähdystä (ts. elinvoimat loppuu / kuolemaan).

Tässä "ajatuksessa" muistettava inhimillinen rakenne - eli ajatukset ns. iättömiä,
mutta fyysinen ikääntyminen ei käytännössä palaudu nuoruuteen
/ siten sopeutuminen vanhenemiseen keskeinen käsite.

Tänään iltapäivällä Kultakuumeen lopuksi oli haastattelussa toimittaja Minna Joenniemi,
joka illalla Radio Suomen -ohjelmassa johdattaa pohdintaan runoja kuolemasta -aiheeseen:
http://yle.fi/radiosuomi/ohjelmat/2011/ ... 72385.html
Sunnuntaina tv:n kautta Runoraati käsittelee samaa aihetta.