Valvojat: Nettitoimitus, Tiedotus
Marja Salonen kirjoitti:Olen samaa mieltä kanssasi Eeva katsomistilanteen rauhallisuuden vaatimuksesta. Välillä se on vaikeaa elokuvateatterissakin. Olen katsonut Panssarilaiva Potemkinia niin että takana ollut aviopari häiritsi: mies selosti vaimolle ja Rio Bravoa siten että kaveri selosti heilalleen: hei kato NYT. Olin vähällä pihahtaa mutta annoin hänelle rauhan ja Potemkinissa vieressäni ollut vieras mieshenkilö kehotti Cineman hämärässä hiljaisuuteen.
Mitä Aleksis Kiven elämään tulee niin tietenkin siinä on myös Turkalta opittua, mutta Jari Halonen hallitsi hyvin tavan esittää. Sen energian joka uhkuu sieltä.
Minua ei lainkaan VastaMyrkky vaivaa vaikka olisit nauranut koko leffan läpeensä, niin väärissä kuin oikeissakin paikoissa. Voihan joku nauraa luonnostaan silloin kun toinen itkee. Mutta mitä siihen loppuun tulee niin älä vaan väitä minua romantikoksi. Sillä ei siinä mitään romantiikkaa ollut. Se oli seesteisen kirkas kuva. Tyyni loppu. Ei ollut kuolinvuodekuvaa. Jos ajattelet kiiluvia silmiä ja Lapinlahtea samassa rivissä niin kyllä Lapinlahtia pitäisi olla sitten pilvin pimein. Kiven katse oli mielestäni perusteltu mm. sillä, että se täysin poikkesi näiden varakkaiden porvareiden (en sanonut poroporvareiden kuten havaitset) katseista. Se enteili uutta.
Siihen toimintaelokuvaan jossa on psykologiaa tms. en ole nähnyt joten voin vielä yleistellä.
Marja Salonen kirjoitti:En ole elokuvaa nähnyt mutta jotain kuullut kyllä. Miksi siitä juuri nyt puhut. Onko se tullut jossain, Jesper. En ole sitten huomannut.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa