YLE Radio 1

Mikki Hiiri kirjoitti:Ei pidä lainkaan paikkansa puheet roskasta. olen opetellut aikoinani teoreettissta filosofiaa opiskelemaan pyrkiessäni pääsykokeihin ulkoa Oiva ketosen Länsimaisen ihmisen maailmankatsomuksen sanasta sanaan , jossa on 20 sivua pitkä artikkeli loogisesta empirismistä eli uuspositiuvismista ja tiedän siitä enemmän kuin kukaan toinben teistä; tuo oli vain filosofisen katsomus pähkinänkuoressa, minkä esitin, en aio koko kirjaa teille kirjoittaa, siihen toki sisältyy koeteltavuudet periatteet ja matemaattis-loogiset välineistöt jotka ovat alkujaan lainattu muualta, eivät sen kehittäjät ole niitä luoneet ensisijaisesti.

Olemme samoissa merkeissä näköjään Mikki Hiiren kanssa lukeneet Oiva Ketosen kirjan. Minäkin luin sen useampaan kertaan ja muistaakseni alleviivaten. Aivoni kieltäytyivät kuitenkin vastaanottamasta kaikkea ja ensi askeleet lukemisen ääressä nukahtamiseen taisin ottaa tuolloin hyvinkin arvattavalla tuloksella.

Ihmettelen vain, etten muista kirjasta mitään ja kuin se oltaisiin lempattu kokonaan pois pääkopastani. Tuosta en voi päätellä muuta kuin että tylsää taisi olla. Kaikkea sitä tulee nuoruudenhulluudessa kokeiltua.

- Vaan jos joku noin paljon teoreettisesta filosofiasta ja Schubertista tykkää, antakaa kaikkien kukkien kukkia. Muutoin ryhdyn taas puolustamaan ja sehän nyt tiedetään, mikä härdelli siitä syntyy.

Vaadin täydellisen esitelmän loogisesta empirismistä ja sen synnystä.

Älä yllytä!

puuhaaja kirjoitti:Vaadin täydellisen esitelmän loogisesta empirismistä ja sen synnystä.

Minäkin olen vaatinut oikeutta, mutta vain harvoin sitä saanut.

Minä taas olen perso yllyttämään

Korville tulee tämän tästä, mutta onhan minulla niitä kaksi kappaletta. Kummalaan en kuule paljon mitään, joten olen iloinen ihminen. Mottoni on, että moitteita en kuule ja kehut saa lähettää prenikoiden kera kirjallisena tas.val.pres allekirjoittamina. Yhtään kehua ei toistaiseksi ole tullut, enkä moitteita ole kuullut.

Arttu Soopanheittäjän maanpäällisen edustajan ja sanansaattajan loogisten empirismien ja positivismien luentoa odotellessa vierailin Wikipedia-nimisellä sivustolla. Se on digitaalinen "ensyklopedia", jota kuka tahansa voi täydentää.

Eipä ihme, että em. maagisia taikasanoja koskeva huttu oli kuin filosofian pääsykokeiden vastauksista. Eron huomaa, kun katsoo alan oikeita sanakirjoja. Kiistanalainen käsite, esim. 'positivismi', esitellään historiallisesti ja eri tulkinnat esiintuoden. (Älkääkä kysykö, saatan vielä vastata.) Wikipedian "artikkelit" lähinnä heijastelevat kirjoittajiensa mieltymyksiä. Esim. Arttu Soopanheittäjän kohdalta saa lukea lähinnä henkilöhistoriallisia anekdootteja:

Wikipedia kirjoitti:Melua vihannut Schopenhauer työnsi ikkunansa alla kovaa lörpötelleen ompelijattaren alas portailta. Nainen loukkaantui niin pahasti, että Schopenhauer määrättiin maksamaan tälle kuukausittaista rahallista tukea. Kun nainen 20 vuotta myöhemmin kuoli, Schopenhauer kirjoitti päiväkirjaansa latinaksi "obit anus, abit onus" (nainen kuoli, kärsimys loppui).

Mainiota! Näin se sivistys leviää.

Herää kysymys: miten meluntuottaja-Suupertti ja Soopanheittäjä natsaavat yhteen?

Mikki uhkasi esittää jostain "täydellisen selvityksen kolmena kappaleena" Ei taaskaan nappaa. Nimittäin juuri niihin pitkiin jonninjoutaviin selvityksiin ainakin minä olen kyllästynyt, samoin näemmä joku muukin.

Esitä Mikki asiasi lyhyesti kiteyttäen. Jos sen osaat, osoitat itsekin ymmärtäväsi nuo asiat ja teet samalla älykkäämmän vaikutuksen. Nimittäin älykäs ei tarvitse paljon sanoja noiden filosofian periaatteiden selvittämiseen.

Loogisen empirismin metodina käytettiin matemaattis-loogista välineistöä, jonka avulla on mahdollista esittää kaikki todellisuutta koskeva tietomme. Symbolisen eli matemaattisen logiikan pohjalle rakennettu looginen analyysi on selvä ja yhtenäinen filosofinen metodi, joka asetettiin loogisen empirismin tueksi ja vuoteen 1930 mennessä siiträ oli tullut merkittävä kansainvälinen filosofinen liike.

Ja vain loogisen empirismin edustajien keskuudessa oltiin sitä mieltä, että eritytinen matematiikan mallin mukaan rakennettu looginen symbolismi riittäisi periaatteessa kaikkien filosofisten kysymysten esittämiseen, vaikka siitä tuli eräänlainen yli filosofisten ryhmärajojen ulottuva kieli.

Loogis-matemaattisen välineistön avulla voitiin esittää kaikki todellisuutta koskeva tietomme, joka on yksinkertaisten elementaarilauseiden totuusfunktioita. Mutta en tässä rupea esittelemään tuota loogista välineistöä.
, II-luokan metafyysisten järjestelmien käsitelemiä perimmäistä olemusta käsitteleviä kysymyksiä, jotka näennäiskysymyksiin johtaneina arkitodellisuuden väärinä analogioina, väärän kielenkäytön aiheuttamina ongelmina, paljastuvat aivopessyissä ja manipuloiduissa mielissämme ja ajatusmaaimassamme, loogista päättelykykyä myöten, loogisen empirismin luomien kielenkäyttöä koskevien sääntöjen, 3 pääteesin; mielekkyysteesi, kännettävyysteesi ja verifoitavuspostulaatti, nojalla, pelkiksi kielisekaannuksiksi ja järjettömyyksiksi ja näin ollen puhe jumalan olemassaolosta on asiallisessa suhteessa täysin järjetöntä ja siksi äärimmäisen huvittavaa ja koomista, eheheee eheheee.

Eräät myöhemmät loogisen empirismin, kuinka vain, edustajat, ovatkin korostaneet, että filosofia, jonka tehtävänä on kielenkäytön oikaiseminen, on eräänlaista psykoterapiaa. Itse lisäisin, että näin on marjat, vaikkapa vain vapauttavan naurun muodossa. On tervehdyttäävää kun voi nauraa vuosituhansia ihmismieliä piinanneile ja kiusanneille jumalille päin pläsiä. Kiitos Wittgensteinille, loogisen empirismin kehittäjälle, suuresta palveluksesta ihmiskunnalle tootuden tiennäyttäjänä ja kiitos, vihdoin ja viimein, sen lopullisena löytäjänäkin. Metafyysisiä ongelmia ei enää ole, sillä kaikki todellisuutta koskeva tietomme on vain välitöntä kokemusta kuvaavien elemantaarilauseiden totuusfunktiota. Kaiki todellisuutta koskeva tietomme on siis vain yksinkertaisten elementaarilauseiden totuusfunktioita, Wittgenstein ajatteli kylläkään tajuamatta tai haluamatta ymmärtää idealistista peruskatsomusta

Mensan testit perustuvat siihen, että neljä kuviota nähtyään osaa päätellä minkälainen on viides samassa sarjassa. Näillä Mikin viesteillä voi testailla itseään kotona, ensin peittää sanan ja yrittää neljän edellisen perusteella arvata mikä se on.

Olen joskus testannut, toisinaan saanut hyvän toisinaan huonon tuloksen, omasta henkisestä ja fyysisestä vireystilasta paljolti riippuen; testithän mittaavat yleensä vain kykyä hahmottaa kappaleiden välisiä suhteita jne eivät äly todellista ylimäärää, joka kuuluu yksin neroille uhraten persoonallisen hyvänsä objektiiviselle päämäärälle


Wittgensteinin oppeja loogisesta empirismistä kehitti eteenpäin mm. Rudolf Carnap. Kirjoituksissaan vuodelta 1936 ja 1937 Carnap antoi mielekkyysteesille väljemmän muodon. Verifoituivuuspostulaatti muuttui koeteltavuuden periaatteeksi, jonka mukaan lause on mielekäs, jos se on koeteltava,so. jos sillä on verifoituvia eli todeksi tai epätodeksi osoitettavia seuraamuksia.

Koeteltavuuden periaatteen formuloiminen laajensi huomattavasti mielekkäiden lauseiden määrää, mutta loogisen empirismin periaatteellista ja jyrkkää antimetafyysistä kantaa, eli jumalan olemassaoloa koskevaa probleemia et cetera, se ei muuttanut.

Koeteltavuuden periaatetta täytyykin pitää varsin soveliaana mielekkyyden kriteerinä. Nykyäänkin on oltava sitä mieltä, että sellaista hypoteesia, joka tahtoo väittää jotakjin olevaisen mailman laadusta tai rakenteesta, mutta joka ei missään mielessä täytä koeteltavuuden periaatteen vaatimuksia, ei voi pitää tieteellisenä hypoteesina.

Mistä täällä on kysymys, jotta pääsen mukaan?

Humanoidista (humanoidista/humanoidistista?) musiikkia mielteen (mielen/mielteen/mieleen?) ulkoavaruudesta.

Kysyit mistä täällä on kysymys.

Kysymys on ulkoavaruudesta. Siinähän me kaikki olemme asiantuntijoita, vai mitä. Mallinnamme ulkoavaruutta hahmottamalla sitä suupertin matematiikan oppikirjan mukaan.

Tähän saakka olen käsittänyt mielen sisäavaruudeksi. Onko MH kääntänyt elimistön nurinpäin, ja tunkenut koko ulkoavaruuden kallon sisään? Samalla sinne on jäänyt joku humanoidirukka, joka jostain syystä soi.

Mikki Hiiri kirjoitti:Loogisen empirismin metodina käytettiin matemaattis-loogista välineistöä, jonka avulla on mahdollista esittää kaikki todellisuutta koskeva tietomme ...

Hyvä. Annan 2+ ja päästän sinut cumun pariin. Käsitteet empirismi ja positivismi on selvitettävä, jotta mielekäs, teoreettista todellisuutta koskeva puhe mahdollistuu (tähän et saa vinkkejä). Samoin Russellin, Wittgensteinin ja Wienin piirin (Wiener Kreis, 1922-1936: Schlick, Carnap, Neurath ym.) suhteet sekä Popperin suhde Wienin piiriin. Kysymyksiä:

-> Popperin anti wieniläisille?
-> kieliteorian (loog.emp.) ja filosofian suhde?
-> tieteenteorian (loog.emp.) ja filosofian suhde?
-> todellisuus, sen sija ja käsite!

Näin tällä kertaa. Work hard!