Kirjoittaja humalainen päivämäärä 28.4.09 - 18:55
Radiossa sanottiin, että "Schubertin säveltämästä 9:stä sinfoniasta jäi 4 kesken", ei voi pitää paikkaansa kun ainoat vaihtoehdot ovat 7. ja 8. sinfonia, siis vain 2, mutta tosiasiallisesti on kuitenkin niin, että aloittamastaan 12:sta sinfoniasta Schubertilta jäi 5 kesken, joista pari on numeroimattomia, D 615 ja D 708, ja ns 7. e-molli, 8 h-molli, ja ns. 10. sinfonia, jotka varmasti oli luonnosteltu ja teoksesta riippuen joko kokonaan tai osin orkestroitukin.
On myös mahdollista että 16:sta sinfoniasta jotka hän aloitti jäi 9 kesken. mutta se on spekulatiivista koska emme varmasti tiedä olivatko säilyneet katkelmat ja yritelmät, joita on muutamia, alkusoittoja vai sinfonioita. Näistä potentiaalisista ehdokkaista se varhaisin katkelma D 2 jotain, veikkaan B:tä, ja katson myöhemmin kuinka lotossa kävi,muistuttaa Singspiel Fernandon D 220 myrskyä kuvaavaa orkesterijohdantoa joka ei ole itsenäinen oopperasta irrotettavissa oleva orkesterikappale. Aivan kaikkia ei ole pystytty ajoittamaankaan luotettavasti. Mutta suurin osa on syntynyt teini-vuosina. Kuten monet dramaattiset alkusoitot.
Ja jotta asia kävisi aina vain vaikeaselkoisemmaksi ja mystisemmäksi on olemassa toisen käden tietoa siitä että Schubert olisi itsekritiikkinsä puuskassa kuten Sibeliuskin vanhoilla päivillään, tuhonnut varhaisimmat konviktikoulussa syntyneet sinfoniansa joiden olemassaolosta ei kuitenkaan ole säilynyt mitään dokumenttia ja luotettavaa tietoa.
Mutta tekevälle sattuu ja itse asiassa olin menossa suihkuun kuunneltuani pakahtuneena Selim palmgrenin pianokonserton huhtikuu Yhdysvaltojen kaudella 1919-1924 jolloin hän oli hoitamassa professuuriaan Eastman School of Music:ssa viimeistellessään teoksen kotimaahan palattuaan. Metamorfooseja ja virta ovat myös eräiden merkittävien konserttojensa lisänimenä.