YLE Radio 1

YleX on ainoa valtakunnallinen kanava, joka on suht nuorille ihmisille suunnattu. Se on YLE-lain mukainen kanava, joskin retuperällä johdon toimien takia. Ongelma on, että ko. kanavaa Mafiasta X:ksi muunnettaessa pudotettiin asia- ja lastenohjelmia pois. Tehtiin kanavasta siis entistä tyhjänpäiväisempi rokkikanana. Kanavalle pitäisi palauttaa keskitetysti lastenohjelmat ja siten vähentää ainakin meidän keski-ikäisten mielestä tyhjää puputus & levy -linjaa.

Dirac kirjoitti:Ylex joutaisi hyvin säästölistalle, samoin Radio Suomen liialliseksi paisunut maakuntatoimituspuoli.

(...) samalla voisi nostaa ohjelmien tasoa siirtämällä sinne Ylen Yhteen kuulumatonta tavaraa (...) ts. pyhittää Ylen yksi pelkästään klassiselle musiikille. Jopa Lauantain toivotutkin sopisi varsin hyvin Suomeen.

Sinäkö tekisit Ykkösestä pelkän vanhan musiikin jukeboxin? Sellainen meillä on jo: dikiverkon Klassinen. Tai mikä sen nimi olikaan.

Olen kanssasi eri mieltä:

1) Korkeaa kulttuuria on paljon muutakin kuin ns. klassinen musiikki: tieteet, jazz, ja ylipäänsä musiikin lisäksi kaikki muu taide. Lisäksi asiaa sivuavat haastattelut ja keskustelut kuuluvat Ykköselle.

2) Maakunnissa on kysyntää alueellisille puhelinkontaktiohjelmille. On mm. yksinäisiä vanhuksia, joille päivän eräs kohokohta on yhteydenotto oman radion toimittajiin.

1990-luvulla olivat Ylen suomenkielisillä kanavilla asiat paremmassa kunnossa kuin nyt. Takaisin 1990-luvulle!

Muistelen olleeni hyvinkin tyytyväinen Ylen ohjelmiin niihin aikoihin kun oli olemassa vain Yleisohjelma ja Rinnakkaisohjelma eikä soitto suinkaan soinut läpi yön. Ruotsinkieliseltä kanavalta kuunneltiin En gåva i toner ja jotain muuta mukavaa.

Viime yönä kun Nukkumattia ei kuulunut, niin selailin korvalappuradioni asteikkoa päästä päähän. Ja alkoi tosiaan ottaa päähän, rompotusta rompotusta olisi mummuni sanonut. Miten noille kaikille rytmimusiikkijukebokseille oikein riittää niin paljon kuulijoita, että ne pysyvät pystyssä?

k-meleon kirjoitti:Sinäkö tekisit Ykkösestä pelkän vanhan musiikin jukeboxin? Sellainen meillä on jo: dikiverkon Klassinen. Tai mikä sen nimi olikaan.

En. Kirjoitin ihan muuta.

Dirac kirjoitti:Asiapitoisia puhe- ja musiikkiohjelmia kaipaisi R-Suomeen ja Ylen ykkösen linjan profiloitumista selvemmin taide, tiede- kulttuuri ja asiaohjelmistoon.

Enkä puhunut pelkästään vanhasta musiikista, kun haluan ns. 'klassista musiikkia' Ylen ainoaksi musiikkilajiksi. On paljon uutta musiikkia, jota myös voi ja pitää soittaa radiossa. Kevyt musiikki, kansanmusiikki tai jazz ei lajityyppinsä puolesta sovi Ylen Yhden kuvaan, vaikka ennen olen paljon etenkin sähköistä jazzia kuunnellutkin. Silti en halua kuulla sitä ykkösestä, jos joskus haluankin.

Pointtin onkin ehkä eniten siinä, mikä mielletään/pitäisi mieltää Ylen julkisen palvelun velvoitteeksi? Siis kansansivistyksen ja informaation ytimeksi..?
Uutiset, merisää ja pelastuspalvelutiedotteet tietysti. Mutta jos ajatellaan kanavien yleisprofiileja, niin kaiketi urheilu ja jeesus ovat ne toiset pyhät lehmät, joita ei saa sivuun -ja jotka sivuuttavat kaiken, kenties jopa kotimaassa tapahtuneen suuronnettomuuden uutisoinnin (enkä totisesti toivo, että tätä päästään käytännössä testaamaan)..?

Niin, minunkin mielestäni Ykkösen pitäisi olla nimenomaan korkeakulttuurin kanava. Toista sellaista kun ei suomenkielisenä ole. Valitettavasti Yleisradiota koskeva laki ei selkeästi määrää YLEä sellaista kanavaa ylläpitämään.

Dirac kirjoitti:En. Kirjoitin ihan muuta.

Toden totta. Radio Suomesta kirjoittaessasi suunnittelit maakunnallisen Radio Suomen alasajoa takaisin keskusjohtoiseksi rinnakkaisohjelmaksi. Suomessa on ilmeistä kysyntää nykymuotoiselle maakuntaradiojärjestelmälle, joten en sitä vastusta, vaikken häävinä radiona sitä pidäkään (sanon vain 3-4 kuulemani maakuntaradion perusteella).

Dirac kirjoitti:...samalla voisi nostaa ohjelmien tasoa siirtämällä sinne Ylen Yhteen kuulumatonta tavaraa, Jake Nymanin, Avaruusromun, Jazz-radion, kansanmusiikin ja muut ei-korkeakulttuuriset musiikkiohjelmat, ts. pyhittää Ylen yksi pelkästään klassiselle musiikille.

Tästä päättelen, että liittäessäsi Jake Nymanin pop-ohjelmat samaan nippuun modernin kokeilevan ja taidemusiikin kanssa (kuten Avaruusromu, Jazz-radion ohjelmat) olet muunkin uuden ja nykymusiikin vastaisella linjalla. Sellaisten kuten darmstadtilaisuuden ja sen johdannaisten. Tällöin jäljelle jäisi vanha musiikki aina myöhäisromantiikkaan, Debussy'hyn ja Raveliin asti.

On muuten epäjohdonmukaista vaatia pop/rock-kanava X:ää jaloista pois, vaikka se on ainoa nuorisomusiikkien valtakunnallinen kanava, jos samaan aikaan ei huomioida, että Suomessa kuuluu sangen laajasti yksi klassisen musiikin kanava, "Classic Radio" nykynimeltään. Laajasti, vaan ei valtakunnallisesti kattavasti. Sitä voi kuunnella vain 3,5 miljoonaa suomalaista. Minusta on tasapuolista, että populaarimusiikkikanava on yhtä valtakunnallinen kuin taidemusiikkikanavakin.

Dirac kirjoitti:Ylen ykkösen linjan profiloitumista selvemmin taide, tiede- kulttuuri ja asiaohjelmistoon.

Tästä olemme tasan samaa mieltä.

Teeveeohjelmia katsoessani havaitsin, että George Harrisonin Bangladesh-konsertti tulee kait jo kolmannen kerran. Pohjantähden alla tulee ainakin toistamiseen, ja moni muu myös - Louvren kummituksesta alkaen.

Kun en ole ohjelmoinut kaukosäätimeeni FST:tä, enpä sitä tule katsoneeksikaan. Mutta eilen näin pätkän jostain tanskalaisesta draamasarjasta – ei ihan huonoa. Ehkäpä kanavalle voisikin antaa oma nappinsa kaukoon.

Parempi olisi, että FST:n ohjelmat sekoitetaan Ylen muille kanaville kuten ennenkin. Bettinaa katsoin jo taannoin, joskin näkymä olikin parempi kuin ohjelman sisältö.

Tällä keinoin voitaisiin luopua uusinnoista ja mielensäästäjistä ja saataisiin tilaa kaista-avaruuteen. Ihan hyvin voi tulla ruotsinkielisiä ohjelmia, kunhan on tekstitys mukana. Johan nyt tulee suuri määrä englanninkielisiäkin, eikä ne herätä intohimoja kielisorrosta. Ei pidä ajaa/päästää ruotsikielisiämme omaan vähemmistölokeroon.

Kaupallisten pomot: EI Ylen mainosrahoille

MTV3:n toimitusjohtaja Pekka Karhuvaara sanoo haastattelussa, että mainosrahoitus sotkisi Ylen roolin julkisen palvelun yhtiönä ja yksipuolistaisi televisio-ohjelmiston. Nelosen toimitusjohtaja Juha-Pekka Louhelainen taas sanoo, että Ylen pyrkiminen mainosmarkkinoille vääristäisi alan kilpailua, jos Yle edelleen saisi rahaa myös televisiomaksuista.

Voi Pekka-parka, ei Ylen tarvitse silti täyttä paskaa tuutata, vaikka mainosrahaa saiskikin. Takuuvarmasti löytyy mainostajia, jotka haluavat tuotteensa näkyviin jonkin laatuohjelman oheen. Väärin sammutat, Karhuvaara!

Louhelaisen pointti on ymmärrettävämpi, ja edellyttääkin Yleltä strategianmuutosta, jos mielii noihin rahoihin.

Samaan hengenvetoon voisi kyllä lisätä paljon kestävämmänkin argumentin: Asiakas, joka on tottunut saamaan Yleltä palvelun ilman mainoksia, ei purematta niele tämän kulttuurin muutosta.
Eikä sen puoleen ole tarpeenkaan. Mainosrahoitteisesta ohjelmistosta on ihan riittävästi kokemuksia; nimenomaan siitä, miten vähän mainosten tekijät lopulta ottavat kuluttajansa huomioon. Ajatellaan vaikka Classic Radiota, jossa harvemmin kuulee mitenkään hirvittävän hyvin kanavan linjaan sopivia mainoksia...

Kun en kuuntele Classic Radiota, en voi syvällä rintaäänellä sanoa mitään mainosten ja ohjelmien sopusoinnusta. Classic Radion on syytä tutkia tarkoitustaan ja kohderyhmäänsä paremmin, jos se alkaa haista pahalle. Pitääpä silti koettaa virittää jokin koje CR-taajuudelle, asiaa paremmin tunteakseni.

Enemmän kuitenkin ajattelin TV:tä. Jos sopusointu saadaan edes samalle tasolle, kuin Suomen Kuvalehdessä, ei mainostus minua haittaa. Kun on riittävän tyyris mainostila/aika, ei sinne mitä tahansa potaskaa laiteta. Halvalla ei saa kuin halpaa. CR ei ilmeisesti ole onnistunut tekemään itsestään tarpeeksi haluttavaa kuunneltavaa.

Miten mainokset voivat sopia minkään kanavan linjaan? Nehän ovat vain välttämätön paha, joiden avulla ohjelmatoimintaa rahoitetaan ja jotka menevät äänitapetin lailla yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos. Mainosrahoitteisuus tarkoittaa myös laadun jäämistä toisarvoiseen asemaan, kun tärkeintä on kerätä mahdollisimman paljon ostohalukkaita ja maksukykyisiä kuulijoita/katsojia ohjelmien ääreen. Voisin jotenkin niellä mainokset (ihan sama mitä mainostetaan) Ylen urheilu- ja euroviisulähetysten yhteydessä. Takavuosina Yle taisi lähettääkin mainoksia urheilun yhteydessä, tosin MTV maksoi tuolloin vuokraa Ylelle. Olisiko tämä kuitenkin pikkusormen antamista paholaiselle.

Painetussa sanassa mainokset on helpompi ohittaa, koska ne eivät pääse samalla tavalla hyppimään silmille/korville kuin sähköisissä viestimissä. No radio- ja TV-mainokset eivät toistaiseksi ole ongelma meikäläiselle, koska kotimaisista radiokanavista kuuntelen lähes pelkästään Ylen ykköstä ja telkkarista katsomani kotimaiset kanavat ovat Yle 1, Yle Teema ja FST.

Yle voisi myydä mainosaikaa hautaustoimistoille, joiden kohderyhmä on kuolevien tosi-TV:n katsojat - tulevien vainajien omaiset.

Hautaustoimistot palvelee hienosti. Kynttilät, koristeet ja lyhdyt. Kaikki omaisten lähdöt kuin myös ystävien on olleet hienoja. Terveesti elänyt kuolee hyvin.

Itselleni isän oli äkkilähtö, äidin pitkä. Kun oli toisella puolin Suomea, työlästä mutta rakasta oli kerran tai kaksi kuussa viikonlopuksi katsomaan. Sokeutunut äiti oli heikkona mutta täysissä järjissään. Lauloimme joskus virsiä (ja minä hotkin äidin lautaselta ylijääneet). Syötin kyllä muitakin samassa huoneessa.

Oma lähtöni on järjestyksessä. Minut sitten tuhkataan täällä, yhtään kuoroa ei ole peijaisissa, ja hautakivessä Oulaisissa on tilaa. Aijuujoo, roinat pitää tyhjentää ja tuhannet kirjat... En vielä jouda lähteen, kunhan tästä yhdestä Rotasta ja kahdesta Norosta toipuu kuoronharjoituksiin.

Tietoisesti vältin sanaa "linja". Kanava voi linjata vain mainoksia/ei-mainoksia, mutta sopusointu tulee mainostajan taholta jos on tullakseen. Totinen vanha jäärä on eri yleisöä kuin hilavitkutinteini. Kyllä ne siellä bobeissa sen tietää.

Yle voi yrittää myydä mainosaikaa, enempään sekään ei pysty. Kysyntä ja muu mediantarjonta määräävät pitkälti senkin mahdollista tulevaa hinnoittelua. Uskon kuitenkin, että kivi&loota-bisneksen panos/tuotto on niin pitkä miinus millä tahansa teeveekanavalla, että siihen ryhtyisi vain Vesa Keskinen, jos alkaisi hauturihommiin. Mutta voisi se silti tehdä kuoleman suositummaksi suuren yleisön parissa.

Minä yritän ajoittain kuunnella Classicia, kun väsyn Ykkösen puheohjelmiin, autossa lähinnä, sillä puhetta on hankala kuulla moottoritienopeuksissa. Mutta aika nopeasti kyllästyn Classiciin: mainokset toistuvat aivan liian taajaan, - ja tietenkin tärkein syy ovat mainokset sinänsä - musiikki on lopulta hyvin yksipuolista - valtavirtana klassisromanttinen, kuten arvata saattaa - ja eritoten kaipaan juonnettuja musiikkiohjelmia, kuten Riston valintaa (mikä ihanuus, että se nyt tulee sunnuntaina, kun voin sitä kuunnella), Välilevyjä ja muita samankaltaisia.

Tämä mainosrahoitteisuushan tarkoittaisi sanallisesti samaa mitä ennenkin.
Palataan siis ottamaan Yleisradiolle oma osuutensa mainosrahoitteisten
tv-kanavien tuotosta. Tätä toimintamallia olen itsekin hyvänä pitänyt.

Se taas jotta YLEn tv- ja radio-ohjelmien sekaa ujutettaisiin mainoksia
rahoitusmuotona ei ole hyväksi, sillä tämä toisi puolueille vapaan mellastuskentän
valtio-omisteiseen yhtiöömme. Puolueet mainospiilotteisesti tyrkyttäisivät
omaa henkilöetuisuuttaan joka tuutista ja vieläpä pääosin yhteiskunnan
tukemana. Mielummin sitten suoraan valtiokassasta, eikä puoluekäsien
kautta tämä rahoitus on hoidettava.

Sitä maksukorttisysteemiä ovat myös mielellään hallintoneuvostolaiset miettimässä...