YLE Radio 1

Ei kukaan ole digi-tv-kanava YLE Extraa ruotsinkieliseksi saati nuorisokanavaksi väittänytkään. Tuon arvonimen saaja on radiokanava X3M, jonka nimi andrahemskin sanaleikin mukaan ääntyy "ekstreem".
Ylen tämänhetkiset radiokanavat ovat siis YR1, YleX, Suomi (jaettuna alueisiin), Peili, Vega ja X3M. Telkkarin puolelta löytyvät TV1, TV2, FST5, Teema ja sitten tämä kummajainen Yle Extra, jonka funktio ei taida olla täysin selvä tekijöillekään, saati sitten yleisölle...

Kuudelle yleläiselle radiokanavalle uskoisin kyllä löytyvän niin sisältöä kuin yleisöäkin, vaikka tiettyjä sisältöteemoja voisikin jakaa aika paljonkin tehokkaammin. Tarkoitan tällä lähinnä YleX:n ja X3M:n säätöjä ja YleQ-vainaan paluuta jommankumman mainitun nykyprofiilin korvaajaksi. Television puolella säästöjen paikka on sen verran huomattava, että yhdestä kanavasta luopuminen olisi varmasti hyvin tarkoituksenmukaista.

moxu kirjoitti:Ei kukaan ole digi-tv-kanava YLE Extraa ruotsinkieliseksi saati nuorisokanavaksi väittänytkään.

No kun minulla ollut juuri se mielikuva, että näin on tapahtunut vaikka ei juuri tässä keskustelussa. En kuitenkaan intä vastaan kun en ole pannut ylös sitä, mistä tämän kuvan olen saanut.

moxu kirjoitti:...sitten tämä kummajainen Yle Extra, jonka funktio ei taida olla täysin selvä tekijöillekään, saati sitten yleisölle...

Ne murmelit ja pöllöt saavat minut edelleen ymmälleen, mutta osaan kyllä käydä kanavalla katsomassa josko sieltä jotain urheilua tulisi. Ja aika usein tulee. Hölmöltä tuntuu kuitenkin sen lopettaminen juuri olympailaisten alla. Kanava voisi lähettää silloin urheilua BB-tyyliin, 24/7-formaatilla.

Yleisradion suomen- ja ruotsinkieliset uutistoiminnot säilyvät itsenäisinä, erillisinä yksiköinä, esittää Ylen hallitus. Se päätti maanantaina esittää hallintoneuvostolle, että vaaditut 1,3 miljoonan euron säästöt tehdään toimitusten yhteistyötä lisäämällä.(HS)

Ihan siltä varalta, että joku ei tätä ole tiennyt: Kun maailmassa tapahtuu jotain uutisoimisen arvoista, tieto siitä kulkee monia kanavia pitkin, mm.uutistoimistojen kautta, eri medioiden tietoisuuteen. Viime kädessä on median oma asia, mitä missäkin yhteydessä kerrotaan ja mitä ei, sekä ennenkaikkea, miten painottaen.
Jos Närpiön koulussa tapahtuu ruokamyrkytystapaus, se luonnollisestikin on ykkösuutinen suomenruotsalaisella puolella, mutta suomenkielisellä se jää maininnan asteelle. Materiaali tehdään kuitenkin ja sehän on pääasia. Se myös ajetaan ulos molemmilla kielillä, mutta kenenkään ei missään tilanteessa ole tarpeen ruveta sönkkäämään itselleen heikompaa toista kotimaista.
Minkäkielinen on toimituksen esimies, ei lopulta ole millään tavoin relevanttia.

Tätä taustaa vasten vaikuttaa aika omituiselta, ettei uutistoimitusten yhdistämistä sitten tehdäkään. Kun juuri siinä kohdassa sitä toimituksellista synergiaetua olisi helpointa löytää...

Konstsamfundet tarjoutui rahoittamaan lakkautusuhan alla ollutta ruotsinkielistä Yle X3M radiokanavaa. Tätä apua ei sitten tarvittukaan, kun kanava sai jatkoluvan. Asiaan liittyy periaatteellinen ongelma eli voiko yksityinen (ja tässä tapauksessa erittäin vakavarainen) taho tukea ei-kaupallista public service -radiotoimintaa. Tässä tapauksessa mielestäni voisi, koska Konstsamfundetkaan ei ole kaupallinen toimija eikä sen tavoitteena näin ollen ole voiton maksimointi vaan ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvan nuorison kuuntelutarpeiden tyydyttäminen. Päivän hesarissa oli muuten ansiokas suomenkielistä YleX:ää kritisoiva yleisönosastokirjoitus, jossa paheksuttiin kanavan muuttamista soittolistakanavaksi ja haikailtiin monipuolisen radiomafian perään.

Jostain syystä Peilin kehittämisestä ei julkisuudessa keskustella eikä kanavan mahdollinen lakkauttaminen ole aiheuttanut reaktioita. Kysymyksessä on kuitenkin maan ainoa asiapuhetta lähettävä radiokanava, jonka valtakunnallistaminen on radiotoiminnan kannalta äärimmäisen tärkeä teko. Nykyisin Peili lähettää vain Ykkösen ja Radio Suomen ohjelmien uusintoja.

TV:n puolella kanavien määrä ei ole korvannut laatua. Ekstran murmelit ja pöllöt aliarvioivat nuorisoa. Nuorille tarkoitettua ohjelmaa ja urheilua voi lähettää kakkoskanavalla nykyisten tietokilpailujen ja muun hömpän sijaan. Teema on paikallaan, mutta kaipaa hiomista. Uuusintojen uusintoja voisi olla vähemmän.

FST5 on ongelmallinen, koska se saattaa vieraannuttaa useimmat suomenkieliset katsojat kanavalta suomenkielisestä tekstityksestä huolimatta. Usein laadukkaiden ruotsinkielisten ohjelmien seuraaminen onnistui hyvin pääkanavilla, toisaalta ymmärrän hyvin oman ruotsinkielisen kanavan tarpeen Suomessa. Yle alkaa välittää SVT Europan lähetyksiä ensi syksynä, ehkä voitaisi luoda jonkinlainen blandkanal.

Kirjoitin edellissä viestissä, että "kysymyksessä on maan ainoa asiapuhetta lähettävä radiokanava", millä tarkoitin, että Peili on puhdas puhekanava.

Johannes kirjoitti:..., millä tarkoitin, että Peili on puhdas puhekanava.

Niinpä juuri. Kuuntelin alkuviikosta yöllä korvalappuradiolla jonkun musiikintekijän haastattelua, kenen, nimen olen jo unohtanut. Mutta tuntui jotenkin hoopolta, kun juontaja kertoi, että "kuuntelemme sitten seuraavan kappaleesi" ja sitten leikattiin suoraan musiikin kuuntelun ohi suoraan seuraavaan haastattelujaksoon.

Pauli Reinikainen http://www.iltalehti.fi kysyi lauantai 8.12.2007 Iltalehdessä
"Ylen hallintoneuvoston jäsenet kertovat, miten Yleisradion
taloustilanne pitäisi ratkaista."

Otan tästä artikkelista vastaustiivistelmiäni. Ensin kuitenkin muistutan
eilen päättyneestä televisiomaksustani (viim. voimassaolopvm: 17.12.2007).
Sain eilen myös postiini 5.12.2007 päivätyn kirjeen tv-maksuhallinnolta,
jossa vahvistivat ilmoitukseni television käytön lopettamisesta,
eikä maksua peritä ylle merkityn päivän jälkeiseltä ajalta.

Televisioni olen jo huoneistostani kiertoon siirtänyt, enkä niitä näillä näkymin
lähiaikoina aio uudelleen hankkia, mikäli en saa varallisuuttani merkittävästi
lisättyä, tai sitten tehdään jokin maksuhuojennuspäätös tv-maksuasiassa...

Ylen hallintoneuvoston jäsenten (14) vastauksia tiivistettynä:

- Alatalo Mikko (kesk) > Ylelle mahdollisuus mainos- ja sponsorimyyntiin.
Ei "vapaamatkoja" tv-lupamaksuissa. Nuorille alennettu tv-lupa mahdollisuus.

- Asko-Seljavaara Sirpa (kok) > Lupamaksutarkastuksia tehostettava.

- Kaikkonen Antti (kesk) > Katseluoikeuteen "kortti" tv-maksajille.
Luvatta katsominen hankalammaksi. Siis kortinlukijalla varustettu digiboksi (-).

- Kantola Ilkka (sd) > Ei ole yksinkertaista vastausta. Antaa kokonaisuuden
asiantuntevalle hallitukselle. Ylen tulevaisuus nyt epävarma.

- Mäkinen Tapani (kok) > Lainsäädännön uudistaminen.
Ei nyt sano miten, sillä ei sitä vielä tiedä.

- Pulliainen Erkki (vihr) > Lakimuutoksella saatava yhteys maksu-tv:n käyttäjiin.

- Rajala Lyly (kok) > Ylen uutistoimitusten yhdistäminen.
Oulun Ylessä tehdyistä toimintojen supistamisesta "hyviä kokemuksia".

- Sasi Kimmo (kok) > Laatuongelmaa ei ole.
Tehtävä työ hyvin. Laatuun panostettava edelleen.

- Taberman Tommy (sd) > Jos tietäisi vastauksen, "Olisi Jumalasta seuraava".
Leikkausten tie karkoittaa väkeä. Hengähdettävä ja rauhoitettava tilanne.
Valtiolta vaikeimman tilanteen yli laina Ylelle.
Lupamaksulla "äänestää" Ylen puolesta...

- Tennilä Esko-Juhani (vas) > Ei irtisanomisia. Eikä mitään "kielteistä ratkaisua".
Ylen sisällä pidettävä huolta "hyvän mielialan säilymisestä".
"Pahin virhe olisi budjettirahoitus". Ylestä ei "valtion virastoa".

- Tiusanen Pentti (vas) > Säästöohjelma aikataulutettuna.
Digitalisoinnin ongelmat Digitan ratkaistaviksi.
Sekä selvitettävä Digitan korvausvelvollisuus Ylelle.

- Ukkola Tuulikki (kok) > Ylen uutistoiminnan yhdistäminen. Irtisanomiset (?).
Yleisradion kanaville maksukortti. Internetin televiso-ohjelmat lupamaksulle.

- Vehkaperä Mirja (kesk) > Ei linjauksia. Toimiva johto selvityksiä tekemään.
Nykyisellään eivät rahat riitä.

- Viitanen Piia (sd) > Keskustelu "julkisen palvelun tahtävästä".
Säästöt kokonaisvaltaisesti. Ylen jatkossakin oltava "hyvä työnantaja".

lasser kirjoitti:Ukkola Tuulikki (kok) > ... Internetin televisio-ohjelmat lupamaksulle.

Mistä meitä näin rangaistaan, kysyn minä..... Voiko pahemmin olla enää pihalla?

Eilen Ylen hallintoneuvosto kokoontui, josta jo joitakin uutisia kerrottu.
Hallitus pysyy pääosin entisellään, kahdella uudella henkilövalinnalla.

Uudet linjaukset tultaneen kertomaan tarkemmin ensi vuoden puolella.

VeHy kirjoitti:

lasser kirjoitti:Ukkola Tuulikki (kok) > ... Internetin televisio-ohjelmat lupamaksulle.

Mistä meitä näin rangaistaan, kysyn minä..... Voiko pahemmin olla enää pihalla?

Kaipa tämä on joku Oulun kokoomuksen kosto. Tosin Ukkolan perheessä vallitsee kummallinen jakauma isännän ollessa sanankäyttäjänä jokseenkin nero ja emännän omituinen suunsoittaja, joka syö poliittisen painoarvon kenties muiltakin, kuin oman puolueensa edustajilta...

Aamupäivällä ajelin mummolasta kotiapäin ja autoradio tietenkin auki, jollain Ylen kanavalla. Ohjelma taisi olla Ykkösaamu, joten se tulee vielä uusintana moneen kertaan Peililtä.

Ohjelmassa tämä yllä mainittu Tuulikki Ukkola oli pantu keskustelemaan Jaakko Laaksoa vastaan ja aiheena Nato. Täysin epätoivoinen yritys, Jakke puhui Tuulikin kertakaikkiaan pyörryksiin. Alussa keskustelu vielä sujui, mutta lopussa sanat menivät solmuun ja puhe lähes änkytykseksi. Ei varmaan kukaan tullut vakuuttuneeksi siitä, että meidän pitäisi Natoon liittyä. Rohkeuden puutteesta Ukkolaa ei kuitenkaan voi syyttää.

Just sattui sama korvaan Peililtä. Ei kukaan noiden väittelyiden pohjalta mieltään muuta, uskoa niillä vain vahvistetaan. Asiallinen keskustelu on jotakin muuta.

Ensi tiistaina tulee TV2:n Lupamaksuilta: http://www.yle.fi/a2/
Sähköposti lähetykseen: a2@yle.fi

Oletettavasti taas on yleisökeskustelijoina mukana joukko asiantuntijoita,
joista osa on edustettuina puolueiden nimihenkilöistä, ja tässä tapauksessa
todennäköisesti asiasta päättäviä Yleisradion hallintoneuvoston jäseniä.

Esittelysivulla kirjoitettuna, että yli 200 000 suomalaistaloutta katsoo
TV:tä ilman lupaa.
Ottanevat väitteensä tueksi selkeät näytöt ohjelmassa luvattomuudesta.

Voisivat myös esittää minkälaisen digisovittimen saa hallintoneuvoston
jäsen vuoden edustuksestaan ja pitkänkö lupamaksuajan,
mikäli kokouspalkkiot käyttäisi näihin.

Helsingin Sanomat 22.2.2008 > Vieraskynä - Mielipide;
Arne Wessberg, toimi Ylen toimitusjohtajana 1994-2005
ja Euroopan yleisradiounionin EBU:n puheenjohtajana 2000-2006:

Wessberg perusteli:
Jakeluyhtiö Digitan myynti ranskalaiselle TDF:lle vuoden 2000 lopussa
mahdollisti järjestelyn, jolla saatettiin asteittain luopua kaupallisten
yhtiöiden toimilupamaksuista sekä rahoittaa osa Ylen toiminnasta,
kunnes sovitut tv-maksujen korotukset takaisivat Ylelle riittävät tulot.

Lopuksi esitteli vaivaa: maksuhalukkuutta on lisättävä reagoimalla
välittömästi katselijoiden ja kuuntelijoiden kokemiin ongelmiin,
maksun puolesta on argumentoitava ja sen keräämiseksi on
käytettävä nykyaikaisia menetelmiä.

Näinhän se kelpaamattoman sopan keittäjä itse pyrkii jälkeen päin
mukaan hämmentämään tekemäänsä sotkua,
jotta ei syy vain vierisi itseesä päin.
Itse annoin heti ymmärtää että Wessbergin olisi aika siirtyä Ylestä pois,
kun otti vielä edellisten tehtäviensä lisäksi Nokia Oyj:n hallituksen jäsenyyden.
Ei osaa pitää kaikkia etunäkökohtia erillään tulkitsin.
En edelleenkään ole hänen Ylelle junaileman rahoitusmallin kannattaja.

Näin tämän eilisen keskustelu, josta tänäänkiin uusittiin.
Ennen lähetystä jo TV1:n lähetyksessä kerrottiin kyselystä;
Kansanedustajille - YLEn rahoitukseen vuoden 2010 jälkeen? Vastasivat:

- Poissa 81
- Tyhjiä 30
- Nykymalli 32
- Sekamalli 36
- Budjettirahoitus 21

Ensinnäkin vuosi 2010 jälkeen tarkoittaa, ettei sitä enää tämän vaalikauden
kansanedustajat käsittele, sillä eivät ennen uusia vaaleja riskeeraa paikkojaan.
Jatko venyykin sitten hamaan tulevaisuuteen. Tätähän tämä kyselyn tuloskin.

Kiittelivät kaikkia kysymyksistä ja kommenteista sekä katselijoita.
Eivät kuitenkaan mitenkään avanneet minkälaisia kysymyksiä olivat saaneet.
Eivätkä ottaneet esille ainottakaan ennalta lähetettyä kysymystä,
joten itsenikin heille postittamat em. kaksi kysymystäni jäivät vaille vastausta.

Paikalla oli vajaa 20 henkilöä, joilta lopuksi kysyttiin käsinostolla;
Pitäisikö TV-maksu poistaa (korvata jollain toisella)?
Vastasivat myöntävästi noin 7-8 vierailijaa.

Kertoivat että tammikuussa olisi jossain Hämeen suunnalla saaneet
650 luvatonta katselijaa kiinni. No, onhan se aikalailla vähemmän kuin 200 000.

Tammikuussa olisi lupia irtisanottu liki 4 400, ja viime syksynä noin 30 000.
Ovat silti murto-osa kokonaislupamäärästä, joten eivät vielä ole huolestuneita.

Toimittajina olivat Jan Andersson ja Salla Paajanen.
Läsnä yleisöpenkeillä:
- Aarnisalo Hinni, toimittaja - YLE Nuoret
- Airaksinen Pirjo, kanavajohtaja - Nelonen
- Akimof Liisa, tuottaja / toimittaja - Production House
- Berntzen Caspar, toimitusjohtaja - CANAL+Finland
- Hellman Heikki, toimittaja - Helsingin Sanomat
- Kaikkonen Antti, kansanedustaja (kesk.) / YLEn hallintoneuvoston vpj
- Karhu Saara, kansanedustaja (sd.) / liikenne- ja viestintävaliokunnan vpj
- Korhonen Johanna, päätoimittaja - Journalisti-lehti
- Lehtonen Mikko, mediakulttuurin professori - Tampereen yliopisto
- Lindén Suvi, kansanedustaja (kok.) / viestintäministeri
- Miettinen Jorma, johtaja - MTV Media
- Pavas Petteri, puheenjohtaja - Pro Yleisö
- Pokkinen Jorma, päätoimittaja - Aamulehti
- Rönkä Reetta, ylioppilas
- Silvo Ismo, strategia- ja kehitysjohtaja - YLE

Siinä taisivat kaikki olla. Ketään tavanomaista yllätysvierasta ei nyt ollut.
Alussa myös kerrottiin, että saapumatta jäivät;
- Karhuvaara, toimitusjohtaja - MTV
- Swelcom, taisi myös olla toimitusjohtaja
- YLEn toimitusjohtaja
- Nikula Jonne, taitaa olla toimittaja