YLE Radio 1

Mitenkä voi ihmiset sanoa että paras olut on Lapinkulta / Karjala / Karhu / Koff / Olvi kun ne kaikki maistuu samalta janojuoma-laakerilta? Vai onko niissä muka joku ero? Ukko ei ainakaan ole huomanna mitään, samalla tavalla menee kurkusta alas ja pistää pään juilimaan seuraavana päivänä. Ja silti on maassa varmana puoli miljoonaa ihmistä jotka on tietävinään kuinka joku noista on ehdottomasti paras ja joku huono. Varmana jos pistettäsiin viis lasia vierekkäin ja käskettäisiin, että sano nyt mikä se on se ehdottomasti paras Olvi näistä niin ei onnistusi.

Onhan niitä oikeasti eri-makusia olusia pienpanimoilla ja ulkomaisilla virmoilla. Ukko se otti tässä taannoin Saimaan panimon Marsalkkata ja hyvältä maistu. Mitä suosittelee ykösen herrasväki?

Eilen justiinsa kävin Olutseuran istunnolla. Ei siellä ryypätä, otetaan vaan fiinisti olut tai pari ja sitten lähdetään kotiin roskapussia ulos viemään.

Minä maistelin tsekkiläisiä tummia mutta niillä on niin vaikeat nimet, ettei niitä tähän osaa kirjoittaa. Hyviä, maukkaan rapeita olivat ja tummien oluiden etuna on se, että useat ovat niistä aika alhaisia prosenteiltaan. Eivät pane pönttöä pörräämään.

Tämän sesongin upein kokemus on ollut tarttolainen suklaaportteri, tummaa kuin synti ja pehmeää kuin vauvan takapuoli. Mutta hyvin vahvaa, muistaakseni yli seitsemän prosenttia, joten varovainen sen kanssa saa olla.

Joulun tienoilla oli nurkkakaupassa tsekkiläistä Velkopopopovishyä. Oli pakko maistaa. Aivan OK, hieman oluempi kuin Urquel(l) - kyllon vaikeita nimiä.

Pääsiäinen vietetään naapurissa sikäläisiä oluitakin nauttien, tiedättehän: kuollutta eläintä ja palan painikkeeksi oltta. Näin naapurissa. Matkalla on maistettava tuoreen HS-vertailun lappeenrantalaista voittajaolutta.

Pääsiäistä arvon kulinaristeille!

Urkuellista tykkää ukko kovasti. Aijai kun jo iltapäivästä suu napsaa kun ajatteleekin. Ja mikä se on että Budvarkin se maistuu joltakin eikä litkulta. Mitä parahinta muutoin vaikka saunan päälle.

Puliukko kirjoitti: Ja mikä se on että Budvarkin se maistuu joltakin eikä litkulta.

Tarkoitat varmaan sitä aitoa alkuperäistä tsekkiläistä laageria, et sitä amerikkalaista maissiversiota, joka aussien mielestä on kuulemma kuin kanootilla melonta. "So f****ing close to water!".

Puliukko kirjoitti:Urkuellista tykkää ukko kovasti. Aijai kun jo iltapäivästä suu napsaa kun ajatteleekin. Ja mikä se on että Budvarkin se maistuu joltakin eikä litkulta.

Kovin ihmettelen Puliukko tietomäärääsi näistä viinaksista ja muista juomista. Ei ole kovin kauan siitä, kun pelkän veden, Vichyn ja tavallisen siman nimiin vannoit varsinkin kun tuo Lalli Viinamäellä sattui kuolemaan.

Hyvää pääsiäistä teille kaikille vaikka osa tuntuukin jo vappuun valmistuvan.

Kovasti tuntuu muutenkin tuo pikku punaviinimassujen parvi täällä riippuvuuttaan esittelevän.

Marja Salonen kirjoitti:Kovin ihmettelen Puliukko tietomäärääsi näistä viinaksista ja muista juomista. Ei ole kovin kauan siitä, kun pelkän veden, Vichyn ja tavallisen siman nimiin vannoit varsinkin kun tuo Lalli Viinamäellä sattui kuolemaan.

Meikäläisellä sitä on ollunna erilaista kautta, vaan eipä se ukon suu kummiskaan tuohesta ole! Läträäjä-Lallissa sitä ei tainnu paljon hautaamista olla, lieni maksakin melko pieneksi mennyt.

Vaan hyvää ja raitista pääsjäistä sinne kallion laelle, sinähän se viksusti tulet toimeen pelkällä Marja-mehulla sikäli kun oikein muistaa ukko.

Puliukko kirjoitti:Mitenkä voi ihmiset sanoa että paras olut on Lapinkulta / Karjala / Karhu / Koff / Olvi kun ne kaikki maistuu samalta janojuoma-laakerilta? Vai onko niissä muka joku ero?

Samaa kuraahan nuo kaikki ovat, itse en näe juuri eroja. Ajavat toki asiansa jos juoda tahtoo, ei siinä mitään.

Tulipa juuri koitettua saunaoluena Saku Tumea. Ei yhtään hassumpaa.

Karhua ja Sandelsia, jos suomalaisia lagereita. Fosters ja varsinkin Heineken ovat oivallisia ulkomaisia vaaleita. Tsekeistä en pidä, Urquel pilaa makuaistini loppupäiväksi.
Jos olut tuntuu mauttomalle, kannattaa syödä sen kanssa jotakin luonteikasta: vaikkapa palanen maksapasteijjaa tai voimakasta juustoa.

Herkutteluun varaan trappistin, tai Guinnesin. Ja varsinkin Koffin Portter, se vientimalli, on tosi asiaa. Kuin pohjaan palanut maito, on sen aromi joka hiipii mieleen.

Menenpä ja avaan.... karhun keppanan. Saunaoluen jälkeisen olen nro. 2/7, tai /9.

Turha jeesustelu pois.!

...

Sinänsä varsin tärkeä keskustelu:

minun listani on tällainen Karhu, Stella Artois ja Baltika-7

Connoisseuriksi hamuan tässäkin lajissa, lieneekö yllätys kenellekkään...

Olen suunnannut jo vuosia olutlistoilla Belgiaan, kärjessä trappistien luostarikunta, jonka sisällä suosikki on vaihdellut arviolta biennaalisti. Aluksi pidin eniten yrttimäisen sokerisesta ja vahvasta Chimay Bleusta. Sittemmin harmaita makunystyröitäni miellytti hartaimmin hedelmäisen karamellimainen mutta viinimäisen pippurinen Orval, jonka otan vieläkin joskus nostalgiasyistä.

Liekö Orvalin reseptinvaihdoksen vai minkä syy, että nykyisin valitsen ensin Rochefort 8:n tai 10:n. Jälkimmäinen on nykyinen suosikkini 11,3 % alkoholisuudellaan, täyteläisen kompleksisella, suklaisella maullaan, joka kääntyy jälkimaussaan kutkuttavasti katkeraan päin. Sekin on kuin hyvä viini, yhtä kaukana kotimaisista k**ilitkuista kuin rotukoira räsynukesta.

Ruokakaupasta ostaessa joutuu tyytymään vaikkapa Marston's Single Maltiin (britti) tai KruÅ¡ovické MuÅ¡ketýriin (tÅ¡ekki). Myös mainittu Budějovický Budvar (myös tÅ¡ekki) menettelee äijäporukalla kaljoitellessa.

Puliukko kirjoitti:Meikäläisellä sitä on ollunna erilaista kautta, vaan eipä se ukon suu kummiskaan tuohesta ole! Läträäjä-Lallissa sitä ei tainnu paljon hautaamista olla, lieni maksakin melko pieneksi mennyt.

Vaan hyvää ja raitista pääsjäistä sinne kallion laelle, sinähän se viksusti tulet toimeen pelkällä Marja-mehulla sikäli kun oikein muistaa ukko.

Ei ollut mitään jeesustelua Jorma. Kunhan totesin Puliukon, jonka kanssa olen viinalinjasta vaihtanut sanoja pari kolme vuotta, tapojen kovasti muuttuneen. Olutta itse joisin jos voisin. Puoli lasia riittää ja siinä on sitten oikeastaan aivan sama, mikä merkki on kyseessä. Kunhan vain sanon, että nyt olisi hauska juoda pää täyteen kun oikein käyvät meiningit hermoille, mutta siihenhän tuo jää.

Kiitosta vain Marja huolenpidosta ja ilolla tervehdin välittämistänne. Meikäläinen on viime vuodet ollut suht asiallisesti ilo-lienten suhteen eikä ole liiemmälti tullut varsinkaan viinaksia otettua. Olusista kiinnostuin kun niitä alko tulla kaupan hyllylle muutakin kuni pelkkää tavallista. Joskus se maistelu menee enempi kuni maisteluksi mutta yleisesti ottaen ei ukko ole vyysillisesti heiko. Eilen pistin korkin kiinni ja päästän pullon hengen ulos seuraavan kerran vasta vappuna.

Scorrevole kirjoitti:Olen suunnannut jo vuosia olutlistoilla Belgiaan, kärjessä trappistien luostarikunta, jonka sisällä suosikki on vaihdellut arviolta biennaalisti. Aluksi pidin eniten yrttimäisen sokerisesta ja vahvasta Chimay Bleusta. Sittemmin harmaita makunystyröitäni miellytti hartaimmin hedelmäisen karamellimainen mutta viinimäisen pippurinen Orval, jonka otan vieläkin joskus nostalgiasyistä.

Sinisen Chimayn laatu tuntuu horjuvan vuosittain aika paljonkin. Parina viime vuotena en ole oikein ilahtunut siitä.

Silloin tällöin on eräässä hyvässä tamperelaisessa olutbaarissa saatavana belgialaista Hercule-juomaa. Erittäin hyvää, lievästi makeahkoa, mutta suuresti tuntuvaa ja kauan maistuvaa. Ei sovi ruokajuomaksi:

http://gloriousfoodandwinebelgianbeer.b ... ctive.html

Karhusta olen sitä mieltä, että mieluummin ilman sitäkään, jos muuta ei ole tarjolla. Ugh!