YLE Radio 1

Puolalainen säveltäjä ja pianisti Frédéric (alk.Fryderyk Franciszek) Chopin (1810 - 1849) juhlistuu tänä vuonna kaksisataavuotisen eksistenssinsä ansiosta. Koska Chopin on yksi maailmanhistorian merkittävimmistä pianolle säveltäneistä yksittäisistä tekijöistä ja hänen asemansa Puolan värikkään kulttuurimaailman kartalla on jokseenkin suvereeni, asia lienee syytä huomioida tässäkin keskustelussa.
Chopinhän oli sikäli "fundamentalisti" sävellystyössään, että hänen tuotantonsa esittäminen vaatii aina pianoa, mikäli jotain muutakin tarvitaan, niin on, mutta piano pitää aina olla.

Henkilöhistoriastaan löytyy tietoja täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Chopin
Chopinin henkilökohtaisessa elämässä merkittävään rooliin nousi Puolan kapinan epäonnistuminen 1830 ja siitä seurannut autonomian lakkautus, josta protestina Chopin ei koskaan palannut kotimaahansa. Pariisissa hänellä kuitenkin oli huomattavastikin Varsovaa paremmat mahdollisuudet saada musiikkiaan esiin, joten sikäli ei maailmanpoliittisista vahingoista aina saa aikaan niin pahaa, ettei jotain hyvääkin...

YR1 juhlistaa Chopinia tällä viikolla:
http://www.yleradio1.fi/musiikki//id24574.shtml
Linkistä pääsee edelleen varsin monipuoliseen Chopin-visaan. Siinä on myös musiikin tunnistustehtäviä.

Kuluneen vuoden merkittävimpiä musiikillisia impressioita itselleni oli käynti Chopin-museossa Varsovassa marraskuussa. Ostgorskin palatsi on rakennettu sisältä hyvin laajalti säveltäjän elämää ja tuotantoa valottavaksi kokonaisuudeksi. Museossa on myös mahdollisuus kuunnella C:n musiikkia nuotteja seuraten sekä perehtyä eri aikakausien tulkintojen eroihin.
http://chopin.museum/en/museum/branches/id/215
Erinomaista palvelua on sekin, ettei museoon kerralla pääse sisään, kuin rajoitettu määrä kävijöitä. Itsellenikin, käydessäni kassalla aamupäivällä, myytiin lippu kello kolmeksi iltapäivällä. Siinä välissä kerkesin hyvin käydä paitsi lounaalla ja ratikka-ajelulla, myös katedraalissa, jossa Chopinin sydän on haudattuna.

http://www.chopin.pl/

Chopinin musiikin merkitys puolalaiseen kulttuuriin on mittaamaton. Hän oli niin kosmopoliitti, kuin ihmisen oli mahdollista 1800-luvun valistuneessa Euroopassa olla -ja hänen musiikkinsa yltää rajojen yli edelleen. Eli ainakin minun silmissäni hän on paavi JPII:sta merkittävämpi puolalainen.

Minuun itseeni herran musiikki ei ole tehnyt suurempaa vaikutusta, sotilaspoloneesin viihdyttävää funktiota kiistämättä muuten kuin ei siben epäpianistinen lurittelukaan, salonkiromantiikka ja diatoninen päivänpaiste pianotekstuurin kaavamaisuuksineen koskaan, eikä häntä yleisestikään tunnuta luonnehdittavan aivan ensimmäisemn luokan kiintotähdeksi säveltäjien joukossa. suomessa on sävelletty valtava määrä kiitollista pianiomusiikkia tunnelmallisen lyyrisistä pienoiskuvista laajoihin sonaatimuotoisiin ja fantasiamaisiin luomuksiin asti klassistromanttiseen tai uusklassise moderniin tyyliin jos vapaasti sovellettu diodekafonia ei hivele tai liiku koko emotionaalisella affektien tunneasteikon kirjolla tiedoitsevan subjektin puhtaan mielteen alueella. palmgrenhan toki tunnetaan etevänä debussyäkin lähentelevänä impressionistina melartinin ohella 350 pianosävellykse per nenä valtavalla tuotannollaan apokalyptisiä näkyjä viljeleviin ekspressionistisiin fantasiohin kudoksen kompleksisuudessa johon chopinin salonkinypläyksellä ei olisi mitään jakoa. mutta ilokseni olen saanut todeta repertoaarin olevan suomalaisittainkin varsin laajaan. kilpinenkinyllättää 6 laajalla prokofjevmaiella toisinaan prkesteralisilla tehoilla maustetuilla sonaateillaan.

Soittimellinen ja soinnullinen värikkyys sekä pianistinen virtuositeetti tai rytminen ja tonaalinen oikullisuus ja kompleksisuus ovat tunnusomaisia myös uusklassista suuntausta edustavan ernst lingon pianokonsertto-ja soolopianoteostuotannolle, jonka saatoin ilahtuneena todeta jo säveltäjän itsensä tulkitsemien tangon, hurmaavan valssin ja pianosonaatini H-duurin välityksellä jossa tosin uusklassismille ominainen pelkistyneempi tyyli on etualalla. hieno säveltäjä väkevässä imausuvomassaan ja laajassa tunnerekisterin käytössään myös impressionistisia tyylikeinoja viljelevässä liedtuotannossaan johon säveltäjä sai bvaikutteita pariisissa1920-luvulla. keskeisiä teoksia myös symphonie chevaleresque, trio f-molli ja jousikvartetto vuodelta 1931 f-duuri. myös armas maasalon pianoteokset adieu amie, chanson amour opus 1 tekivät vaikutuksen valsetren ja rientoisan polkan ohella ensimmäisen laajamuotoisen teoksensa ylätävää kylölä pianokonserton säveltäjä kirkoiotti vasta 1919 kun hengellisen musiikin ja merkittävien urkuteosten 1936 julkaistun tema con variazioni ja sonata sekä jouluoratorion tiedeteään olleen lähinnä hänen sydäntään. impressuionistista soinnillista hienostuneisuutta tapaamme myös toivo saarenpään ja felix krohnin piaohelmissä. ja kaski on omassa kategorissaan ylittämätön valamo ja pankakoski tö meren rannalla ja vuorenpeikot. etc

Ehän tuosta ylläolevasta selviä hengissä muuta kuin kuuntelemalla pari Toivo Kärjen liediä, anteeksi tangoa.

VeHy kirjoitti:Ehän tuosta ylläolevasta selviä hengissä muuta kuin kuuntelemalla pari Toivo Kärjen liediä, anteeksi tangoa.

olisi kiintoisaa tutustua vaikkapa kosmopoliittisen säveltäjämme carl hirnin pastelleja ja vesivärimaalauksia muistuttaviin lyyrisesti tunnelmoiviin lyyrisiin pianominiatyyreihin ja säveltäjän kirjoittamiin eksoottisempia sävyjä ilmentäviin kiinalaiseen one stepin hoangho tai hindulaiseen intermezzoon naiskyuorole ja oprkresterille bostonvalssien lisäksi. eksotiikkaa on musiikissa viljellyt myös melartin intilaiseen mystiikkaan liittyvällä laulusarjalaan pianolle ja viululle ja lakluäänelle sekä furuhjelm eksotica sarjallaan jo aiemmin mutta jonka pianokvintetto tunnetaan suomen merkittävimpinä kamarimusiikkiteoksina arvo laitisen pianokvarteton ohella. 1. sinfonia heijstelee brahmsin keskitettyä motiivitekniikkaa bruckneriaanbisine nooneineen ja 2. partituuri on kadoksissa.

Jos keskustelulangan otsikossa on rajattu keskustelu yhden säveltäjän tuotantoon, se toki sallii vertailun muidenkin säveltäjien luomusten kanssa. Koska itseäni Chopinin tuotanto puhuttelee, olisin kiinnostunut myös siitä, miten edellä mainitut teokset hänen tuotantonsa kanssa tangeeraavat.
Ja jos joku menee Krakovassa käymään, mitä vilpittömästi kulttuuri-ihmisille suosittelen, niin illanviettoon kannatta mahduttaa rapia tunti Bonerowskin tai Baraminin palatsissa vanhankaupungin ison torin laidalla. Chopinin pianoklassikot puhuttelevat aina parhaiten live-tulkintoina, itselläni oli taannoisella retkelläni ilo kuulla Dobrochna Krowkan tulkintaa.
http://www.cracow-concerts.com/Chopin-concerts

Minun yllä olevat heittoni eivät tangeeraa Chopinia millään tavalla, anteeksi siitä. Ilmeisesti vain yritin iskeä edes pientä lommoa humalaisen kilpeen mutta eihän se onnistu. Hän kun vaan jatkaa loputonta paasamistaan vaihtaen sopivin väliajoin intohimonsa kohdetta. Schubert on vissiin jäänyt lopullisesti taka-alalle? Jatkossa yritän paremmin pysyä otsikon asettamissa rajoissa.

Chopinista kyllä pidän kovasti. Suhteeni häneen on aika kaksijakoinen. Kun levyhyllystä osuu joku Chopin-levy käteen, niin usein panen sen siihen viereen odottamaan ja soimaan laitetaan jotain muuta. Mutta kun levy löytää tiensä soittimen saakka, niin nautinnollistahan se on. Ihmeellinen helppouden henki leijuu vaikeimpienkin kuvioiden yllä.

Rinnastus Topi Kärkeen olisi muuten ollut oikeasti kiinnostava. Jos talvisota ei olisi syttynyt, olisi W.Stone saattanut lähteä jenkkeihin ja tehdä läpimurtonsa siellä -ja kenties luoda samankaltaisen uran maahanmuuttajamusikanttina, kuin Chopin aikanaan Ranskassa. Emme koskaan saa tietää, olisiko niin käynyt. Suomalaisuudesta Kärki kuitenkin käsitti yhtä ja toista varsin olennaista -samaan tapaan kuin Chopin puolalaisuudesta.

moxu kirjoitti:Rinnastus Topi Kärkeen olisi muuten ollut oikeasti kiinnostava. Jos talvisota ei olisi syttynyt, olisi W.Stone saattanut lähteä jenkkeihin ja tehdä läpimurtonsa siellä -ja kenties luoda samankaltaisen uran maahanmuuttajamusikanttina, kuin Chopin aikanaan Ranskassa. Emme koskaan saa tietää, olisiko niin käynyt. Suomalaisuudesta Kärki kuitenkin käsitti yhtä ja toista varsin olennaista -samaan tapaan kuin Chopin puolalaisuudesta.

En usko että kansallisainesten sulauttaminen musiikkiin tekisi siitä omaperäisempää ja taitteellisesti merkittävämpää kuin niistä riippumatta säveltäminen. suomessa säveltäjät näyttävit voimavaransa urkumusiikin saralla kyten luomaan eurooppalaisia mittapuita vastaavia vaativia urkusonaatteja jotka irtautuyivaty kirkolliseen käyttöön sävelletystä vaatimattomnammasta urkumusiikkitraditiosta 1800-luvulta.

maasalon mahtavaan fuugaan päättyvä urkusonaatti joka sai katilalta huyvät arvostelut ja john granlundin myöhäisromanttisesssa rehevässä soinnunkäytössä olevat vaikuttavat teokset ovat tästä mallikelpoisia esimerkkejä, mutta myös oskar merikanto, arvi karvonen, fredrik isaccson, lauri pohjanmies, viljo mikkola ym. kirjoittivat niitä konserttikäyttöön.

maasalon toisaalta lyyrisen herkkä, hellyydentäyteinen ja sensitiivinen toisaalta polyfonisssa sävellystekniikassaan mestarillinen jouluoratorio barokin arkkitehtonisisa kontrapunktisissa muodoissaan jyhkeine fuugineen ja kansanomaisine koraaleineen ja koskettavine aarioineen teki sydäntä liikuttavan mutta myös pakahduttavan vaikutuksen tekstiin syvästi eläyttyvällä aidolla kauneudellaan.