Keitä varten säveltäjät kirjoittavat musiikkinsa?

Musiikista ja Radio 1:n musiikkiohjelmista

Valvojat: Nettitoimitus, Tiedotus

Re: Keitä varten säveltäjät kirjoittavat musiikkinsa?

ViestiKirjoittaja Ender Etheric päivämäärä 16.12.10 - 23:24

humalainen kirjoitti:...löysitkö pointtia hieman monimutkaisesta ja professionalistisesta esityksestäni?



Sarjallisessa musiikissa ainakaan rankimmassa muodossaan ei ole mitään mainitsemaasi "itsetiedotonta".

Dodekafonisia sovellutuksia taas löytyy yhtä monta kuin sen ideoiden soveltajaakin.


`Aiheen`, sinällään, voi nähdä laajemminkin; sen ei tarvitse olla pelkästään perinteisesti musiikilliseksi materiaaliksi mielletyistä palikoista -eli käytännössä sävelistä, - muodostunut sana, lause tai virke.

Vaan se voi olla mikä tahansa ajatus, liike, ääni, muoto, väri tai ylipäätään aistimus, jolloin tietenkin jossain määrin erkaannutaan Perinteisen Sävellyksen ideasta kohti Teoksen ideaa, jossa taas primäärisenä kysymyksenä ei ole että onko se musiikkia.


Saksalaisen modernismin keksinnöt noin muuten ovat aivan yhtä mielenkiintoisia kuin ne ovat järjestelmällisyydessään kuivia sekä ankeita, ja täyden ympyrän kiertäessään ne palaavat siihen mitä ilmankin niitä saadaan aikaan: kaaokseen.


Minulle ns. klassinen, sinfoninen tai orkesterimusiikki ylipäätään ei ole renesanssin ja barokin aikakauden melodis-harmonisten oivalluksien jälkeen tarjonnut mitään - muutamia poikkeuksia lukuunottamatta - kuin pelkkää hölmöläisten masturbointia tahtipuikon viuheessa.
Noin muuten minulla on ikuinen lauantai.
Käyttäjän avatar
Ender Etheric
 
Viestit: 117
Liittynyt: 24.9.09 - 2:06

Re: Keitä varten säveltäjät kirjoittavat musiikkinsa?

ViestiKirjoittaja humalainen päivämäärä 17.12.10 - 18:49

Ender Etheric kirjoitti:
humalainen kirjoitti:...löysitkö pointtia hieman monimutkaisesta ja professionalistisesta esityksestäni?



Sarjallisessa musiikissa ainakaan rankimmassa muodossaan ei ole mitään mainitsemaasi "itsetiedotonta".

Dodekafonisia sovellutuksia taas löytyy yhtä monta kuin sen ideoiden soveltajaakin.


`Aiheen`, sinällään, voi nähdä laajemminkin; sen ei tarvitse olla pelkästään perinteisesti musiikilliseksi materiaaliksi mielletyistä palikoista -eli käytännössä sävelistä, - muodostunut sana, lause tai virke.

Vaan se voi olla mikä tahansa ajatus, liike, ääni, muoto, väri tai ylipäätään aistimus, jolloin tietenkin jossain määrin erkaannutaan Perinteisen Sävellyksen ideasta kohti Teoksen ideaa, jossa taas primäärisenä kysymyksenä ei ole että onko se musiikkia.


Saksalaisen modernismin keksinnöt noin muuten ovat aivan yhtä mielenkiintoisia kuin ne ovat järjestelmällisyydessään kuivia sekä ankeita, ja täyden ympyrän kiertäessään ne palaavat siihen mitä ilmankin niitä saadaan aikaan: kaaokseen.


Minulle ns. klassinen, sinfoninen tai orkesterimusiikki ylipäätään ei ole renesanssin ja barokin aikakauden melodis-harmonisten oivalluksien jälkeen tarjonnut mitään - muutamia poikkeuksia lukuunottamatta - kuin pelkkää hölmöläisten masturbointia tahtipuikon viuheessa.


Niin koska se on äärimmäisen predeterminoitua mutta en puhunutkaan täyssarjallisuudesta ala ligeti vaan dodekafoniasta jossa vain sävelkorkeusparametri on organisoitu koko kromaattisen asteikon käsittäväksi sarjaksi eli riviksi ja antanee suurempia vapauksia säveltäjän mielikuvituksen lennolle kuten aaltosen viulukonsertto todistanee joka muuten on hyvin vaikeasti saatavilla olevaa musiikkia.

Mutta enpä ole koskaan kuullut sinfoniasta tai mistään muustakaan yeoksesta joka olisi omistettu jollekin virkamiehelle saati edes presidentille ainakaan pyllyn nuolenta tarkoituksessa vaikka marttinen kuuluu omistaneen jonkin laulunsa, hauen laulun, urho kaleva kekkoselle jonka nimeä kantavasta museosta se sittemmin löydettiinkin. tai ainakaan tällaisten yksityishenkilöillekään omistettujen sävellysten pääasiallisena motiivina ei ole ollut säveltäjän painonhallinta, vaan silkka ystävyys, ihailu ja rakkaus omistuksen saanutta objektia kohtaan.

tiedetäänhän melartininkin omistaneen mm. erään suomen pianokirjallisuuden merkittävimmistä impressionistisista pianoteoksistaan nimeltä legenda lll ja hiljainen metsä samasta opuksesta helene schjerbeckille jonka taidetta kuten tuhansien muidenkin töhertelijöiden kuvataiteellisia tuotteita ovat maamme galleriat ja museot pullollaan kun taas valitettavaa kyllä vain hyvin kapea osa koko valtavasta universaalista kulttuuriomaisuutemme repertoaarista voidaan sijoittaa konsertteihin tai levylle eli ei siinä mielessä millään muotoa voi olla kaikkia varten tai kaikkien halukkaiden musiikista nauttivien halukkaiden ulottuvilla vaikka maalaustaiteeksi muutettuna niiden rahallinen arvo taidemarkkinoillamme saattaisi olla hyvinkin korkea.

laskin nimittäin että yli 170 sinfoniaa muilta kuin eläviltä nykysäveltäjiltä on yhä levytystä vailla jopa saikkolan, tai fordellin tapaiset tuotteliaat sinfonikot joita ilman elämä ei tunnu elämisen arvoiselta tai tuukkasen, ikosen, furuhjelmin, pesosen, leiviskän, törnen, karjalaisen, haapalaisen, linnalan, merikannon, fougstedtin, etc etc joiden musiikissa piilee paljon suurempia kvaliteetteja kuin saattaisi uskoa niiden saamasta hiljaisesta mykkäkoulusta. enkä ymmärrä' keitä sitten ovat ns. musiikilliset tahot joille musiikkia voidaan omistaa jos virkamiehet kuuluvat ulkomusiikillisiin. eikö kaikki itse musiikin materiaalin ulkopuolella oleva ole jo sinällään ulkomusiikilliset tendenssit täyttäviä luontoon maailmaan mielteenä kuuluvia muiden taiteiden esittäessä ideoita, tahdon esineellistymisasteita ja musiikin tahdon tyydytyksen ja tuskan kuvia käsityskykyymme helpommin tai vaikeammin mukautuvan irrationaalin tai rationaalin luonnollisena kuvana
humalainen
 
Viestit: 914
Liittynyt: 17.12.06 - 22:57

Re: Keitä varten säveltäjät kirjoittavat musiikkinsa?

ViestiKirjoittaja Ender Etheric päivämäärä 18.12.10 - 8:15

Ei nyt ruveta tässä yhteydessä käsittelemään dodekakoodia tai sarjallisia kuristusotteita.

Kysyit alunperin, että keille säveltäjät kirjoittavat musiikkinsa, ja vastasin sinulle omalta osaltani säveltäjänä ja muusikkona, että kaikille - näin se minulle on.

Eläkä ny suutu jos ohitan nuo Tuukkaset, Pesoset sekä Haapalaiset, ja kysyn sinulta, että keille säveltäjät sitten sinun mielestäsi musiikkinsa tekevät, tai tekivät?

Ja toisaalta, onko sinun mielestäsi olemassa mitään muuta musiikkia/musiikinlajia kuin se, mikä tulee ulos konservatorioiden tai muiden vastaavien oppilaitosten ovien kautta, ja on siten pätevien setien ja tätien hyväksymää aitoa ja puhdasta kulttuurikamaa?

Ja vielä, lasketko ylipäätään edes säveltäjiksi ketään muita ne, jotka löytyvät otavan isosta musiikkitietosanakirjasta?
Noin muuten minulla on ikuinen lauantai.
Käyttäjän avatar
Ender Etheric
 
Viestit: 117
Liittynyt: 24.9.09 - 2:06

Re: Keitä varten säveltäjät kirjoittavat musiikkinsa?

ViestiKirjoittaja humalainen päivämäärä 22.12.10 - 19:17

Ender Etheric kirjoitti:Ei nyt ruveta tässä yhteydessä käsittelemään dodekakoodia tai sarjallisia kuristusotteita.

Kysyit alunperin, että keille säveltäjät kirjoittavat musiikkinsa, ja vastasin sinulle omalta osaltani säveltäjänä ja muusikkona, että kaikille - näin se minulle on.

Eläkä ny suutu jos ohitan nuo Tuukkaset, Pesoset sekä Haapalaiset, ja kysyn sinulta, että keille säveltäjät sitten sinun mielestäsi musiikkinsa tekevät, tai tekivät?

Ja toisaalta, onko sinun mielestäsi olemassa mitään muuta musiikkia/musiikinlajia kuin se, mikä tulee ulos konservatorioiden tai muiden vastaavien oppilaitosten ovien kautta, ja on siten pätevien setien ja tätien hyväksymää aitoa ja puhdasta kulttuurikamaa?

Ja vielä, lasketko ylipäätään edes säveltäjiksi ketään muita ne, jotka löytyvät otavan isosta musiikkitietosanakirjasta?


Omasta puolestani vastasinkin jo kysymykseesi.

Harvemmin säveltäjille kuitenkaan on ollut tarvetta säveltää niin sanotusti pöytälaatikkoon varastoon musiikkia tai ainakaan mozartin ei tiedetä tehneen niin häneltä kun säveltäminen kävi varsin sutjakasti muutenkin.

Schubertilta syntyi jumalaisesta inspiraation kipinästä paljon enemmänkin musiikkia kuin olisi ilmaantunut mahdollisuutta saada säveltäjän itsensä kuulla niitä esitettynä kuten lukuisia laulunäytelmiään mutta myös varhaisia sinfonioita muussa yhteydessä kuin harrastelijoiden voimin kotipiirissä, tai konviktikoulun orkesterin esittämänä. ensimmäinen julkisesti esitetty säveltäjän teos oli niinkin myöhään kuin 19-vuotiaana kirjoitettu sittemin kadonnut moniosainen laaja kantaati prometheus.

Ei siis kovin laajaa kuulijajoukkoa silmällä pitäen luotua musiikkia kun monet hänen lauluistaanikin kuultiin vain pienen boheemeista taiteilijoista muodostuneen schubertin ympärille kokoontuneen ystäväjoukon ympärille syntyneiden schubertiaadien yhteydessä. schubertin sävellykset vaikka alkoivat kehkeytyä usein ilman tilauksia ne saattoivat joutua jopa sekatavarakaupan käärepaperiksi kuten eräs säveltäjän moderneimmista ja merkittävimmistä laajamuoitoisista uskonnollis-draamallisista teoksista oratorio lazarus d 689 jonka musiikki enteilee wagnerilaisia esteettisiä pyrkimyksiä.


vaikka teoriassa säveltäjän kirjoittama musiikki universaalina kulttuuriomaisuutena kuuluu siis kaikille on varsin tavallista paitsi jäädä ilman näiden kaikkien ymmärtämystä että niitä ei välttämättä myöskään syystä tai toisesta esitetä koskaan tai ainakaan säveltäjän elinaikana kuten tuukkasen oopperaa indumati tai ikosen sinfoniaa numero 6 saati monia ajalleen liian moderneja merikannon teoksia joita yleisö ei ymmärtänyt musiikillisen kielen liiasta radikaaliudesta johtuen.näin säveltäjä päätteli myös itse partituuriin tai päiväkirjaan kirjoitetusta sivuhuomautuksesta päätellen.jääköön siis esittämättä, ei sitä kukaan ymmärrä kuitenkaan...myös säveltäjän itsekritiikki on ollut monen teoksen kohtalona mm. sibeliuksen 8. sinfonian kohdalla.johon hän itse ei ollut tyytyväinen.


mutta monista esim. mozartin säilyneistä fragmenteista, hylätyistä oopperalibretoista ja sävellysluonnoksista päätellen harvemmin säveltäjät itsekään aina tietävät mitä tai mistä varsinaisesti aikovat säveltää semminkin kun sävellysprosessin tiedostamattomuudesta johtuen teos alkaa usein elää omaa elämäänsä ja muotoutua tyystin erilaiseksi kuin säveltäjä alunperin oli suunnitellut ja tarkoittanut kuten meriläisen eräiden sinfonioiden kohdalla on ollut laita.

minuun on tehnyt suvereenisti voimakkaamman vaikutuksen monien sibeliuksen aikalaisten kuten melartinin ym. sinfoniat ja myös etevän carl hirnin tai jopa armas maasalon pianomusiikki ja nyt juuri osatamani ernst lingonkinlaulut kuin ainolan mestarin itsensä kirjoittamat teokset jotka eivät tunnu vaikuittavan tunteisiini läheskään yhtä suurella intensiteetillä ja välittömyydellä viihde jääköön viihteeksi ja salonkimusiikiksi.

monet säveltäjät ovat lisäksi olleet itseoppineita eivätkä saaneet oppejaan kouluja käymällä.
humalainen
 
Viestit: 914
Liittynyt: 17.12.06 - 22:57

Suomalaiset kapellimestarit

ViestiKirjoittaja lasser päivämäärä 23.12.10 - 17:52

Helsingin Sanomien musiikkitoimittaja Vesa Sirén palkittiin syksyllä
kirjoittamastaan tietokirjasta: Suomalaiset kapellimestarit:
Sibeliuksesta Saloseen, Kajanuksesta Franckiin / Otava 2010,
jonka esipuheen oli päivännyt 14.8.2010.
Kirjassa oli tasan 1000 sivua ja niiden päällä kannen mustat sidossivut.
Varsinaisia hakusanoja ei ollut, mutta aikajärjestyksessä sisältö löytyy.

Lainasin kirjan itsekin, mutta en sitä alkanut lukea kun en musiikin
osaaja, ammattilainen tai erityinen harrastajakaan ole.
Otin kuitenkin nopean katselmuksen kautta kopiot kirjan pääkohdista,
joiksi tulkitsin: sivujen 27, 109, 425 ja 877 valokuvakoosteet kapellimestareista,
sekä sivujen 933 - 937 lyhyet luonnehdinnat kirjoittajan esilleottamista kapellimestareista,
ja sivuilla 645 - 646 oli vielä erikseen kapellimestari Jorma Panulan ohjeistus kapellimestareille,
joka tiivis otos on musiikin vähäisemmänkin tutustujan hyödyllistä lukea.
Näillä em. sivuilla pääsee jo hyvin alkututustumiseen ja siitä voi kukin jatkaa oman mieltymyksensä
järjestyksessä laajemminkin kirjan sisältöön...

Tähän otsikon aiheeseen sikäli, että kapellimestareiden kautta ne säveltäjien uudet musiikkitulkinnat
joutuu / pääsee esille laajemman kuulijakunnan kuultavaksi, tulkittavaksi ja ymmärrettäviksi...
Lasse Reunanen / Salo
lasser
 
Viestit: 2729
Liittynyt: 26.9.03 - 13:18
Paikkakunta: Salo

Re: Keitä varten säveltäjät kirjoittavat musiikkinsa?

ViestiKirjoittaja humalainen päivämäärä 29.12.10 - 19:26

Jos pääteemana on rahan ja tulojen ansaitseminen sävellystyöllä on laskelmoiva populariteetti asetettava akateemisen oppineisuuden, asiantuntijoiden arvostuksen ja kollegoiden hyväksynnän saavuttamisen edelle, vaikka jokaisella säveltäjällä lienee tietoisuudessa paikkansa itsensä vertaisenaan pitämiään säveltaiteilijoita varten jotka ovat päteviä arvioimaan ja analysoimaan rahvasta oikeudenmukaisemmin ja pätevämmin teostensa musiikillisteknillisiä konstruktioita ja kvaliteetteja ja joiden mielipiteitä ja näkemyksiä he osaavat myös arvostaa oikealla tavalla..

Mozartkin tutkaili wieniläisyleisön reaktioita ja sovitti tietoisesti ensimmäiset wienissä vapaana taiteilijana pianokonserttojen muotoon kirjoittamansa teoksensa sen musiikillista makua vastaaviksi pyrkien lähinnä miellyttämään sitä ja valloittamaan sen puolelleen mahdolisimman helppotajuisella kielellä jota se oli tottunut ymmärtämään ja näin taata itselleen laajan ennakkotilaajalistan aateliston piiristä vaihtoehtoisesti puhaltimille kirjoittamien myös kvartettina soitettavien konsertoille etsimällä laajaa käyttöä vaikkei naula vetänytkään kunnes seuraavassa akatemiasarjassaan puhui wieniläisille rikkainta kieltään ottaen sen valtaansa suvereenilla nestaruudellaan ployerille säveltämällään es-duuri konsertolla jossa hän kehitti uutta tunnusomaiseksi tullutta jousiston ja puhaltimien välistä sointia myös konsertoivalla vastaikkainasettelulla ja orkesteripalettia rikkaammaksi tyytymättä vain plastillisuuteen ja äänenkuljetuksen yksilöllisyyteen ja temaattiseen yhtenäisyyteen.

Kamarimusiikin alalla wieniläisten suosion valloittaminen ei sitten 1785 enää onnistunutkaan liian vaikeaksi kustantajan luonnehtimilla pianokvartetoilla joka pyysi saada purkaa pianokvartttoja koskevan kustannussopimuksen koska ne kvasikustannuskohteina eivät olleet enää markkinoitavissa vaikeutensa vuoksi sen enempää kuin jousikvintetot tai haydn-kvartetotkaan ja lopulta nyttemmin jo unohdetut martin y solerin ja dittersdorfin oopperatkin löivät figaron häät laudalta suosiollaan ja mozartin oli valloitettava sen suosio takaisin uudestaan mutta kruunajaiskonserton jälkeen tilauskonserttien järjestäminen hyytyi tilaajien puutteeseen.
humalainen
 
Viestit: 914
Liittynyt: 17.12.06 - 22:57

Edellinen

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron