Valvojat: Nettitoimitus, Tiedotus
http://www.toivokarki.net kirjoitti:Toivo Kärjen musiikillinen tuotanto hakee laajudessaan vertaistaan; yli 1500 julkaistua kappaletta. Tämä käsittää levytetyt kappaleet, elokuvamusiikin, laulelmat, konserttiesitykset ym.
humalainen kirjoitti:Viihdemusiikin ja taidemusiikin tuotteet eivät ole yhteismitallisia eivätkä laadullisten kriteerien suhteen verrannollisia niin suuri on jo säveltäjien välinen ero silkassa ammattitaidossa sekä näiden luovissa taiteellisissa kyvyissä.
humalainen kirjoitti:luomisvoimaa kun ei myöskään voida mitata ainoastaan saati ollenkaan opuslukujen avulla.
VeHy kirjoitti:humalainen kirjoitti:Viihdemusiikin ja taidemusiikin tuotteet eivät ole yhteismitallisia eivätkä laadullisten kriteerien suhteen verrannollisia niin suuri on jo säveltäjien välinen ero silkassa ammattitaidossa sekä näiden luovissa taiteellisissa kyvyissä.
Höpö höpö, mitä se sellainen taidemusiikki on? Kun ei ole yleispätevää keinoa jakaa musiikkia taide- ja viihdemusiikkiin, niin millä niitä sitten voisi edes yrittää vertailla. Topi Kärki kuuluu melodian taiturina ehdottomasti säveltäjiemme ykköskaartiin, sitä tosiasiaa ei millään halveksivalla leimaamisella muuksi voi muuttaa. Osa tuotantoa hakkaa ikävät ja yksitoikkoiset liedit mennen tullen.humalainen kirjoitti:luomisvoimaa kun ei myöskään voida mitata ainoastaan saati ollenkaan opuslukujen avulla.
Ei todellakaan, siitä olemme ihan samaa mieltä. Mutta millä sitä sitten voisi mitata?
VeHy kirjoitti:... älä enää, minua pyörryttää... armahda.... minä antaudun!
humalainen kirjoitti:
Siinä missä popbiisi perustuu yleensä yhteen tarttuvaan ja iskevään melodiseen fraasiin kertosäkeessä jota jumputetaan kuulijan tajuntaan niin monta kertaa ettei se unohdu irtoaa rytmi vakavassa klassisessa taidemusiikissa hienosyiseen tematiikkaan jolle on ominaista teemojen monimnaisuus temaattinen rikkaus ja tinnelmien kontrastisuus tai atonaalisessa atemaattisuus sekä näiden teemojen ja ydinmotiivien taidokas, harmonista keksiliäisyyttä osoittava kehittely ja variointi runsaine ja yllättävine modulaatioineen varsinkin myöhäisromanttisessa satsissa johon voi liittyä vielä rikas soittimellinen kolorismi orkesterin värityksellisine mahdollisuuksine ja melodian katkelmallisuus soinnillisessa eksklusiivisuudessaan ja eri soiontinryhmien konsertoiva vastakkainasettelu. kannattaisi opiskella yliopistossa.
humalainen kirjoitti:Harmonisen rakenteen kompleksisuuden, melodisen muodonnan ja muotoiluperiaatteen perusteella kussakin sävellys-ja teoslajityypissä voidaan teokset selkeästi ja lähes poikkeuksetta joitakin crossover ja poikitaiteellisia hybridejä lukkuunottamata jotka hyödyntävät voimakkaasti populaariaineksia klassisen sävellyskoulutuksen sijaan, jakaa ainakin 2 eri kategoriaan joissa määräytyvät lisäksi popmusiikissa tarkasti eri lajityypille ominainen genree; jazz. heavy, conuntry, iskelmä, humppa. tango jne. kun klassisen musiikki on keinovaroiltaan pidäkkeetön ja rajaton mahdollisuuksiltaan niin paljon kuin säveltäjän harmoninen ja melodinen mielikuvitus antavat myöten ilman popille tyypillistä selkeärajaista jaottelua niin että syyntyy absoluuttisuuden ja äärettömyyden huippuunsa hiottu hienostunut taiteellinen vaikutelma kuitenkin yleisten vuosisatoja käytössä olleiden laajamuoisissa teoksissa esiintyneiden muotorakennnetta koskevien käytäntöjen puitteissa joiden analysointi on itsenäinen musiikkitieteenala kun popissa pyritään vetoamaan viihdyttävillä helposti omaksuttavilla musiikillisilla elementeillä suoraan musiikilliselta vaatimuksiltaan ja vastaanottiokyvyltään immanentteihin ja subjektiiviseen mielihyvän tunnetta korostavaan tajuntaan lyhytkestoisella ja ulotteisella vaikutusindikaattorilla mitattuna jossa rytminen elementti korostuu edellä mainittujen kustannuksella niin että se usein perustuu lyömäsoitinten muodostamaa rytmitaustaa vasten pelkistetyssä rytmiikassa jossa kontrapunktionen ja harmoninen ajattelu ja laaja pitkä kaarinen sinfoninen ajattelu loistaa poissaolollaan saati että musiikissa olisi muutakaan taidokkaasti rakennettua dramaturgiaa yksitoikkisen monotonisen jumputuksen ja simpelin tautologisen säkeistömuodon sijaan, ja näin pikaruoka häviää liharuoalle.
Ender Etheric kirjoitti:Missähän se sinfoniaorkestereiden pidäkkeettömyys tai rajattomuus mahtaa näkyä?
Siinäkö että rso:n varaston komerosta löytyy bongo-rummut ja syntetisaattori luvulta -80?
Siinäkö että mennään viidakkoon veivaamaan B:n viidettä?
k-meleon kirjoitti:Niin se vain on, että jazzin kriteereillä ns. klassinen musiikki osoittautuu perin rajoittuneeksi ja mielikuvituksettomaksi... Ja molemmat jollakin 2000-luvun ag-kriteeristöllä. Jne.
Mutta hällä väliä: tärkeintä lienee, että kuulija saa omasta mielimusiikistaan haluamansa "kiksit"? Sikäli kuin "kiksit" ylipäänsä käy hyväksyttävästä perusteesta taiteen arvioinnin suhteen.
PedroViti kirjoitti:humalainen kirjoitti:
Siinä missä popbiisi perustuu yleensä yhteen tarttuvaan ja iskevään melodiseen fraasiin kertosäkeessä jota jumputetaan kuulijan tajuntaan niin monta kertaa ettei se unohdu irtoaa rytmi vakavassa klassisessa taidemusiikissa hienosyiseen tematiikkaan jolle on ominaista teemojen monimnaisuus temaattinen rikkaus ja tinnelmien kontrastisuus tai atonaalisessa atemaattisuus sekä näiden teemojen ja ydinmotiivien taidokas, harmonista keksiliäisyyttä osoittava kehittely ja variointi runsaine ja yllättävine modulaatioineen varsinkin myöhäisromanttisessa satsissa johon voi liittyä vielä rikas soittimellinen kolorismi orkesterin värityksellisine mahdollisuuksine ja melodian katkelmallisuus soinnillisessa eksklusiivisuudessaan ja eri soiontinryhmien konsertoiva vastakkainasettelu. kannattaisi opiskella yliopistossa.
Höpö, höpö. Samaan asiaan ne perustuvat. Klassisessa vaan yleensä, ei aina, asia tehdään hienovaraisemmin. Väännän tämän rautalangasta, tarvittiin tai ei. Kun aamulla kahvia lasista siemaillessani sisässäni soivat ja huomaan jopa hyräileväni mukana Mi chiamano Mimi tai Ah, Violetta!- Voi signori? - Mio Padre! tai toisaalta Muskan kirkaisema Kun oot 52 -48 Crash - niin kysehän on samasta asiasta. Kääritään se sitten millaiseen pakettiin tahansa.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa