YLE Radio 1

YleRadio1:n kulttuurimakasiini Kultakuume löysi tänään mielenkiintoisen, vuosisataiseen merenkulkuun olennaisesti liittyvän teeman, jota on ryhdytty laajemminkin tutkimaan Porin Reposaaressa.

1920-luvulle jatkuneella purjelaivakaudella Suomen satamiin kuljetettiin laivojen painolastina eli paarlastina tonneittain kiviä ja hiekkaa. Porin Reposaaressa on meneillään tiedettä ja taidetta yhdistelevä näyttely, joka kertoo painolastimaan merkityksestä luonnolle ja kulttuurille. Painolastimaata käytettiin esimerkiksi satama-alueiden laajentamiseen ja kaupungin rantarämeikköjen täyttämiseen. Samalla maahan kulkeutui vieraiden maiden kiviä ja kasvien siemeniä, joita yhä paikoilta löytyy. Toimittajana Aune Waronen.Ohjelman voi kuunnella tältä sivulta löytyvän linkin kautta: http://www.radio1.fi/kulttuuri/kultakuume/

Purjelaivojen -varsinkin isojen valtameripurjehtijoiden- tasaukseen tarvittiin aikamoinen kivimassa, sillä lastin kokonaispainon piti kuitenkin vastata esim.täyttä viljakuormaa, joka täytti ruuman koko tilan. 1920-luvulla paarlastien kulkusuunta muuttui, kun purjelaivojen rahdit eteläiselle pallonpuoliskolle jäivät poikkeustapauksiksi ja vain ylämatkoille tarvittiin paarlasteja. Ahvenanmaan rantakiviä kulkeutui varmaan aikamoinen määrä Australian Spencerinlahdelle.
Reposaareen ensi vuonna nouseva loma-asuntomessualuekin varmaan rakentuu varsin isolta osin ihan muilta mailta tulleen maamassan päälle.

Elokuussa Ahlaisten reissulla käväisin myös Reposaaressa, aivan niin kaukana kuin autolla pääsee ja siitä vielä kävellen sellaisen hirviötuulimyllyn juurelle. Päivä oli kaunis, tuuli melko hiljainen mutta mylly jauhoi sähköä valtakunnan verkkoon. Meneekö myyntiin vihreänä vai norppasähkönä, en tiedä.

Olen joskus aikaisemmin kiivaillut noita monstereita vastaan mutta nyt, kun kosketin sellaista kädelläni, yritin punnita sen hyötyjä ja haittoja puoleettoman tasapuolisesti. Päällimmäiseksi ajatukseksi nousi se, että paljonko tuollaisen vekottimen rakentaminen maksaa ja paljonko rahaa menee sen ylläpitoon? Ja ihan yksinkertaisesti, kuinka kauan kestää, ennenkuin puhtaat perustamiskulut ilman mitään pääoman korkoja on saatu kasaan? Missä vaiheessa se tulee kannattavaksi vai tuleeko milloinkaan?

Mutta hiukan merenkulun historiaa tuntevana yritin katsella paikan kasvustoa, josko jotain outoja kasveja näkyisi. Mitään tunnistanut, mutta huomasin, että tyrnipensaat olivat aivan keltaisina marjoista.

Laivojen painolastimaa ei kuitenkaan ole ainut tapa, jolla olemme saaneet noita siirrokkaita. Muistelen biologian opettajamme lyseossa kertoneen, että myös vanhoilla kasarmialueilla löytyy kaikenlaista mm. kasakoiden hevosten rehujen mukana tulleita outoja lajeja.