Kirjoittaja Marja Salonen päivämäärä 20.4.05 - 13:16
Ylikansalliset yhtiöt olivat 1960-70 -luvulla huonossa maineessa ne kun vaikuttivat ns. "kolmansissa maissa" ja yhtiöt olivat kotoisin Yhdysvalloista. Eilisten televisiouutisten jälkeen mietin monesti mielessä hiertänyttä asiaa: suomalaisia, alunperin suomalaisia firmoja, ulkomailla. Joko tällä samalla talousalueella (EU) tai sitten niissä yhäti ns. "kolmansissa" maissa. "Kolmannet maat" ovat kolmansia vain määrittäjiensä mielissä. Mitä onkaan Kiina! Ainakin maa, joka purkaa entisen kulttuurinsa ns. edistyksen nimeen, imee raaka-aineet markkinoilta ja aiheuttaa ahdinkoa pitkin palloa.
Tämä on mielipide. Sanon sen tässä suoraan. En ole lukenut mitään tutkimusta asiasta. Mietin kuitenkin, että miksi samalla talousalueella tasaverotus vie työpaikkoja pois niistä maista, jossa ne paikat alunperin ovat olleet. Slovakian kansantalous ei voi olla samassa jamassa kuin mitä esim. täällä Pohjoismaissa olot ovat. Onhan hyvä, että siellä olot paranevat. Mutta jos pitää EU-perustuslaki hyväksyä tai hyväksyä se niin, ettei edes mielipidettään saa asiasta sanoa, niin silloin pitäisi tuota verotusta todella hieman ajatella koko EU:n tasolla. Ja tämähän ei miellytä kaikkia, kuten olen jo pitkään lehdestä lukenut.
Jonkinlaisella kauhulla olen kuitenkin katsonut työttömien kasvavaa armeijaa tuolla Keski-Euroopassa, Saksassa ja Ranskassa. Mitä siitä sikiää. Entä kun Kiinassakin on työttömiä jo miljoonia. Sitä ei ikään kuin huomaa, kun kansaa on kuin meren mutaa. Siellä on kuitenkin tämä armeija, työttömien armeija.
Suomalainen firma oli uutisten mukaan perustanut tehtaan Intiaan. Työhön pääsi kuin lottovoiton saaneena vaikkei palkka kummoinen ollut mutta olihan kuitenkin niissä oloissa. Vaikkei ehkä sielläkään kovin häävi. Tämä firma saa tullietuuksia Intialta. Miten se nyt näin menee. Mitä tullietuuksia tarvitaan, jos tehdas voidaan ulkomaille pystyttää. Kyllä Intiassa varmaan tajutaan, että sinne se firma haluaa halvan, osaavan työvoiman perään ilman tullihelpotuksiakin.
HUOM! tämä on vain mietintää. Muinoin nuoruudessani ylikansallisia yhtiöitä pidettiin pirullisina, koska ne kärkkäästi olivat sotkeutumassa laskeutumispaikkojensa, niiden maiden talouspolitiikkaan ja politiikkaan muutenkin. Onhan tietenkin nyt tarkkailua mutta kuinka paljon. Olen käsittänyt kuitenkin, että suomalaisilla metsäyhtiöillä ei ole puhtaat paperit mitä esim. sademetsäalueisiin tulee.
Aikanaan saivat ylikansalliset yhtiöt osin myös pelätä laskeutusmismaittensa tiedostavaa väkeä. Jos vaikka siellä jotakin kansallistettaisiin. Ja näinhän tehtiinkin. Ja tehtiin toisaalta niinkin, että ylikansalliset yhtiöt olivat kaatamassa hallituksia.
Toivon parasta mutta jotenkin mielessä käy ajatus, että yhtiöt saisivatkin nokkiinsa. Ne kun laskevat kotimaassa työn sellaiseksi, ettei siitä kuin pitäisi maksaa lainkaan. Tai maksaa siten, ettei sillä rahalla Suomessa saisi asuntoa, vaatteita eikä ruokaa.
Esteistä syytetään yhteiskuntaa ja kaikki haitat halutaan sälyttää yhteiskunnan niskaan. Työttömyydestä maksaa jokainen täällä Suomessa. Senhän näkee jo siitä, kun joutuu terveyskeskuksesta apua hakemaan tai jotain sellaista palvelua odottamaan jota ennen on saanut. Minne lie kaikonnut. Raha on ainakin poissa ja niitä rahavirtoja ovat suuntailleet mm. suurfirmat heittämällä väkeä ulos, koneistamalla yhä lisää, siirtämällä tehtaita ulos maihin, jotka vielä auttavat näissä siirroissa.
Siinähän on se yksi asia piilossa ja esillä: koneistaminen ja robotit sekä energia ja energian tarve. Voisiko siinä suhteessa tehdä mitään yleismaailmallista, tasa-arvoista. Etteivät energiavirrat kulkisi putkineen vain ns. hyvinvoiviin maihin ja näissä maissa olevien robottien myötä työpaikat sinne ns. kolmansiin maihin.
Tarvitaanko Euroopassa pian orjavoimaa! Toivottavasti ei. Siitä on huonot merkit historiaan kirjoitettuna olemassa. Mutta ne ovat todellisia merkkejä ja todellisista teoista syntyneitä merkkejä.
En tarkoita, ettenkö toivoisi esim. kaikkien intialaisten saavan ruokaa ja huolenpitoa siinä kuin muutkin ihmiset. Nämä käytetyt, ylikansalliset keinot, ns. globaalit keinot, eivät vaan vaikuta kovin puhtailta kun niitä hiemankin mielessään puntaroi.
tähystyspaikkana Kallio