YLE Radio 1

Olisi hyvä näyttää televisiossa Fritz Langin Metropolis, jotta näkyisi vaikeudet mitä todella suuri voi saada aikaan. Mutta niin vaan jo Teuvo Auran ajoista lähtien ainakin tuota samaa suurta ideaa on pidetty elossa. Mielestäni turhaan.

Yonder, VR:n makasiineilla ei varmaan ainakaan kokonaisuutena ole mitään toivoa ainakaan sen toiminnan suhteen, mitä siellä tällä hetkellä on. Kansalaistoimintaa, monenlaista. Kuten ilmaisit. Saneerausten yhteydessähän yleensä myös entiset asukkaat ja toiminnat ajetaan pellolle.

Minua kiinnostavat VR:n makasiinien ohella Töölönlahden ympäristö ja se puistoalue. Tämän päivän Hesarissa on sivulla C3 Olli Lehtovuoren (arkkitehti ja Ympäristöministeriön eläkkeellä oleva rakennusneuvos, sanoo HS) kirjoitus Helsingin keskusta koko kansakunnan olohuoneeksi. Kirjoitus on kiinnostava ja monipuolinen. Siinä käsitellään monen muun asian ohella Töölönlahden seutua. (Ei kai interlorn ole tämän takana. Jos on niin hänelle samalla muutama kommentti.)

"Helsingin tuuliset torit ja aukiot ovat turhan suuria ja Töölönlahden alue on liian avoin." Näin sanotaan jutussa. VeHy toivoi sinne entisen Sokeritehtaan tontille rakennetun talon tilalle vaikka ruusutarhaa. Jollain tapaa tuntuu kuin Töölönlahden ympäristöä oltaisiin vielä pienentämässä eikä mitään toiveita ilmeisesti ole saada sinne sitä puutarhaidylliä, joka muutaman juhlaviikkovuoden aikana alueella on kauniisti kukoistanut. Interlorn on kyllä esiintynyt alueen ylirakentamista vastaan, näin käsittäisin, joten ilmeisesti hän ei ole kirjoittaja.

Lehtovuori puhuu suurista linjoista, jotka perustuvat historiaan. Olisi hyvä saada radiossa uusintana Hannu Taanilan aikanaan tekemä pitkä ohjelma Unioninkadusta, sen rakennuksista ja eri vaiheista. Haastateltavat muistaakseni vaihtuivat sitä mukaa kuin HT katua Tähtitorninmäelle eteni. Suosittelen myös jokaisen Helsingistä kiinnostuneen luettavaksi Maija Larmola - Leena Lumme Kukkulankortteli -sarjaa (4 kirjaa), joista voi helposti tekstin, kuvien ja selitysten myötä paneutua Kruunuhakamaiseen miljööseen eri aikakausina. Sarja on osoitettu lapsille ja nuorille, mutta ei kannata olla ennakkoluuloinen. Aikuinen voi nauttia kuvista ja jutuista aivan yhtä hyvin.

Helsingissä työssä käyvien halutaan asuvan Helsingissä. Miksi sitten toimitaan toisin. Autot syövät puistoalueita. Autokaupungin muistomerkkinä L. puhuu juuri Makkaratalosta. Eiväthän autot ole minnekään kadonneet. Niiden määrä on kasvanut. Ja Pariisin Pompidou-keskusta en kyllä menisi vertaamaan tuohon autoilun muistomerkkiin. Ovat ainakin aivan eri tasoa suunnitelmat. P-keskuksesta näkee, että uusi suunnittelukin voi olla ajassaan kiinni oikeasti. Eivät vanhojen talojen puolustajat ole (ainakaan osa) unohtaneet jo menneitä puutaloja ja osaavat katsoa myös eteenpäin.

Asia mikä minua ei miellytä lainkaan ovat tunnelit keskustan alla. Niitä on jo niin paljon että kun vähänkään ajattelee entistä maantiedettä, tulee ahdistava tunne myös maan päällä. Kaisaniemen ratikkapysäkki huojuu (!) kun bussit rynnistävät ohi. Toivottavasti kantavuuslaskelmat on tehty oikein ja hyvin.

Lehtovuori puhuu Musiikkitalon vertaisesta "kansalaiskirjastosta" joka pitäisi saada. Kun nyt vanhat, käyttäjille tutut ja läheiset kirjastotkin saisi pysymään paikoillaan ja palvelut niissä niin mitään suurempaa ei tänä velkaisena aikana tarvittaisi. Miksi tehdä heti alkuun kalliita suunnitelmia, kun ei entisistäkään selvitä.

Olli Lehtovuori kirjoittaa kyllä asiaa, mutta luin häntä silmät ristissä ja haeskelin paikkoja, joihin tarttua. Tämä on otettava mielipiteissäni kirjoituksesta huomioon.
Mutta, täytyy varmaan käydä siellä lautakunta-linkissä.

interlorn:

Julkisivuja korjaava firma, jonka töiden tuloksia näin kesällä 2000, on lahtelainen LTM-Company (nettiosoite http://www.ltm-company.com).

Marja, en toki ole millään tavalla liitoksissa Olli Lehtovuoreen tai hänen kirjoitukseensa. Vaikka pääasiallinen kiinnostuksen kohteeni on vanhat rakennukset ja niiden julkisivujen palauttaminen kaupunkikuvaan, niin olen myös sitä mieltä, että Töölönlahden ympäristö tulisi rauhoittaa virkistyskäyttöön ja pitää avoimena. Minua ei haittaa, että osa Töölönlahden alueesta on risukkoa ja kaislikkoa, koska mielestäni sellainen vain ja ainoastaan rikastaa muuten niin hallittua kaupunkiympäristöä.

Kiitos muistakin mielenkintoisista vinkeistä. Täytyisi yrittää jostain päästä käsiksi mainitsemiisi teoksiin. Mitä tulee tunneleihin, niin itse puollan huoltotunneleita, maanalaisia parkkilaitoksia ja erityisesti keskustatunnelia, koska ne helpottavat keskustan liikennetilannetta todella paljon - eivätkä tuhoa kaupunkikuvaa niinkuin esim. 60-luvun moottoritiesuunnitelmien toteutuminen olisi tehnyt.

Kiitos Johannekselle linkistä.

Kuten mainitsin aiemmin, kirjoitin kaupunkisuunnittelulautakunnalle (en kaikille jäsenille) ja heiltä saamani palautteen mukaan Makkaratalon suojeluesitys otetaan käsittelyyn syksymmällä. Vastausten perusteella lautakunnan sisällä ei ole yksimielisyyttä talon suojelusta - päin vastoin, asiaa vastustetaankin, joten kaupunkilaisilla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa lautakunnan päätökseen. Erikoista oli se, että Aalto-asiasta ei tuntunut olevan tietoa, joten voi olla, että kaupunginmuseon edustaja bluffasi Pyykön ohjelmassa.. Asiaa luvattiin selvitellä.

KSL:n jäsenet kiittelivät palautteesta ja rohkaisivat ottamaan kantaa yhteisiin asioihin. Vaikka osa tekstistä oli toki poliittisella kohteliaisuudella kuorrutettua, niin täytyy myöntää, että olin positiivisesti yllättynyt siitä kuinka asiasta oli otettu "koppi" ja vastaamiseen paneuduttu.

Klaude, oletko saanut vastauksia omiin yhteydenottoihisi?

"Theodor Höijer"

P.S. Mikäli useampi on kirjoittanut viranomaisille, niin haluaisin muistuttaa henkilökohtaisten viestien sisällöstä keskustelemiseen liittyvästä etiikasta. Itse pyrin yllä käsittelemään saamiani vastauksia mahdollisimman yleisellä tasolla menemättä tarpeettomasti yksityiskohtiin. Toivon, että muut tekevät samoin.

Eivät mene asiat aina mallikkaasti. Lähetin palautteen kaupungille minäkin ja sain pyynnön sopia puhelinajasta. Ei siis mitään kirjallista selvittävää tai kantaaottavaa vastausta. No, olen kyllä kaikenlaisesta kotiseutunikin (erään niistä monista, täällähän olen yli 30 vuoden tulokas) suunnittelijoiden kanssa puhelimessa haastellut. Voi olla että soitan. Lupaan käyttäytyä mallikkaasti. En ole ennenkään puhelimeen kiroillut tai muuta sadatellut vaan puhunut, omasta mielestäni, asiaa.

Marja, koska lähetit palautteen kaupungille? Itse lähetin aloitteen silloin kuun alussa, kun asiasta mainitsin, mutta en ole kuullut asiasta mitään! Mielestäni esitin kyllä asian ihan siististi ja mallikkaasti, mutta ehkä ne ovat saaneet mielestään "liikaa" palautetta ja nyt sitten karsivat vähemmän innostuneita kannanottajia pyytämällä varaamaan puhelinaikaa tai jättämällä vastaamatta ensimmäiseen yhteydenottoon. Tosi mainiota toimintaa!

Interlorn: olen kirjoittanut viestin valmiiksi, mutta en vielä lähettänyt sitä. Pohdin, että on parempi lähettää viesti pienellä viiveellä jälkeesi, ettei lautakunta ajattele, että nyt on joku porukka päättänyt olla aktiivinen ja kaikki viestit voidaan käsitellä yhtenä ryppäänä eikä yksittäin. Täytyypä pistää viesti menemään, kun kerran sait vastauksen jo omaasi.

En tiedä miten paljon kaupungin suunnittelijat käyvät paikan päällä tutustumassa ympäristöön ja sen toimintaan. Itse hermostuin aikoinaan tilanteeseen, joka vallitsee edelleenkin Kannelmäessä Klaneettitien yläpään t-risteyksessä. Aivan Kanneltien jatkeella sijaitsee päiväkoti ja ala-aste, joiden autoliikenne hoituu kapeaa lähinnä kävelytieksi luokiteltavaa väylää pitkin. Tämä tienpätkä lähtee Viulutien pysäköintialueelta ja on niin jyrkkä että se on talvella todella hankala autoille on suunta sitten ylöspäin tai alaspäin. Puolessavälin mäkeä tulee aivan yllättäen Pelimannintien alittava jalankulkutunneli ja kun siinä on vielä pensaita näköesteenä niin paikka on todella vaikea pienille jalankulkijoille.

Soitin paikasta vastaavalla katuinsinöörille ja kävin myös tapaamassa häntä mutta ilman sanottavaa vaikutusta. Insinööri kaivoi kartan kaapistaan ja siinä paikka näytti olevan ihan ok. Kaksiulotteisella kartalla tilanne näyttää ihan toiselta kuin paikan päällä maisemissa.

Klaudelle-Stadista: minähän lähetin palautteen eilen. Sain vastauksen tänään, ts. ilmoituksen että viestini on kirjattu ja sillä on se ja se numero ja että asiaani käsittelee se ja se henkilö. Kaavoittajan jne. tavoittaa varmimmin sopimalla puhelimitse. Puhelinnumero kirjaamoon oli mukana. Kirjaamoon soitin ja tiedustelin asiaa. Hätähousu kun olen niin päättelin väärin. Saan vastauksen kirjallisena, mutta jos sitä ei ala kuulua niin sitten on asiasta syytä soittaa.
Saa nähdä vaan tuleeko vastaus koska sähköpostini operaattori (?) tekee kesäkuussa järjestelyjä enkä tiedä, olenko oikein korjannut asiat vaikka suurennuslasin kanssa katsoin ohjeita.
Katselin Kaisa Blomstedtin ohjelman Funkiksen liekki. Kyllähän se sytytti vanhan funkis-ihailijan. Olen iloinen, että olen lapsuudenkodistani saanut muutaman huonekalun. Sitten pyydän mielessäni Alvar Aallolta anteeksi Paimion parantolan suhteen. En tiedä, miten olen koko rakennuksen jo 60-luvulla (sen hyvin muistan) asettanut Blomstedtin töiden alle. Näin kulkee meikäläisen muistitieto. Ei ole oikein luottamista.
Mikä siinä funkiksessa oikein on. Kuitenkin sen ilmavuuden ja muodon ohella tuo massatuotanto viiraa mielessäni aina myös sotateollisuuteen. Ehkä se on vainoharhaa.
VeHy: olisiko syytä laittaa asia uudestaan johonkin yleiseen jakeluun kaupungilla, kaupunkisuunnitteluun esim. että se tulisi kunnolla kirjatuksi. Jos silloin virkailijan saisi myös käymään paikalla. Eihän pöydän ääressä tuollaisia asioita näe. Tai sitten pitäisi kirjoittaa Hesarin yleisönosastoon.

Se asenne, mikä tällä kaupunkia ja liikenneympäristöä suunnittelevalla insinöörillä tapaamistilanteessa oli, ei rohkaise pyytämään häneltä yhtään enempää.

Olen kyllä sitä mieltä, että paikallisten olosuhteiden parhaita asiantuntijoita ovat nimenomaan paikalliset asukkaat. Kadut tietenkin rakennetaan suurempien suunnitelmien mukaan mutta sitä mihin sijoitetaan kävelytiet ja bussipysäkit, voisi kysyä niiden käyttäjiltä. Ja eikös internettiin voisi tehdä sivut, johon asukkaat vosivat näitä ehdotuksiaan laittaa?

Toisaalta, ei se suunnittelijankaan osa aina ole helppo. Jos joku vihoviimeinen rääsikkö halutaan ottaa hyödyllisempään käyttöön niin aina on joku porukka vastahangassa koska "heiltä viedään virkistysalue".

VeHy kirjoitti:Toisaalta, ei se suunnittelijankaan osa aina ole helppo. Jos joku vihoviimeinen rääsikkö halutaan ottaa hyödyllisempään käyttöön niin aina on joku porukka vastahangassa koska "heiltä viedään virkistysalue".

Totta - ja Stadenissa riittää virkistysaluetta... Harvinaisen vihreä "suurkaupunki". Korpisen juttu HS:ssa jokin aika sitten oli sikäli asiaa, että muistutti harvan asutuksen "kokonaisyhteiskunnallisista" kustannuksista.

Milloin se Korpisen juttu Hesarissa on ollut. Olen sen ohittanut valitettavasti. Vaikka en tiedä, olisinko lukenut. Olen jotenkin niin vastahankaan hänen mielipiteittensä kanssa että ei oikein suju mikään tiedonanto sieltäpäin.
Tänään on Hesarissa Mielipide-sivulla (A5) aika mielenkiintoinen kirjoitus Arkkitehtuuri ei kuulu vapaisiin taiteisiin kirjoittajana fil.maist. Maria Björnberg-Enckell. Se vaan että kuului tai ei arkkitehtuuri vapaisiin taiteisiin, taloudellisesti tai muuten se ei paljoakaan merkitse ei vapaille eikä sidotuille.

Marja Salonen kirjoitti:Milloin se Korpisen juttu Hesarissa on ollut. Olen sen ohittanut valitettavasti.

Jokin aika sitten. En pannut päivämäärää muistiin. Sanoisin, että toukokuun jälkipuolella.

Olen heittänyt lehden jo pois. Ja Korpiseen nähden olen niin ennakkoluuloinen, etten voi siinä suhteessa edes mennä itseeni. Hän on ollut opiskelemassa kaupunkisuunnittelua Italiassa ja kaiken jälkeen hänen suhtautumisensa esim. Lapinlahden sairaalaan oli mitä pensein. En osaa nähdä metsää puilta kun hänestä on kyse. Pyydän jollain tapaa häneltä anteeksi tässä jos se nyt mitä merkitsisi. Ennakkoluulo on ja pysyy. Vaikka kyllä hän aika pian tuli siinä Katajanokan Merikadettikoulun purku-uhan vastustuksessa kuin kansalaisten taakse. Onhan se näinkin.

Sain vastauksen tänään sähköpostissa. Olin käsitellyt yleisesti asioita kuitenkin pari arkkitehtinimeä esille nostaen. Sain yleisen mutta aika laajan selvityksen ja mielipiteen superarkkitehdistä, josta minulla on oma mieli (vieläkin vaikka heillä eri). Mitä makkaraiseen taloon tulee niin vastauksesta käsitin, että asiat ovat sillä mallilla kuin mitä ?lornkin on jo täällä ilmaissut.

Minäkin laitoin viestit menemään tässä viikonloppuna ja nyt odottelen vastauksia. Tuliko sulle, Marja kovastikin ylistävää tekstiä Aallosta, vai? Olitko ottanut jonkin tietyn rakennuksen esille vai käsittelitkö heppua vain yleisesti?

Kuulin, että viime perjantaina oli Hesarin yleisönosastolla ollut joku kirjoitus vanhoihin rakennuksiin liittyen. Täytyy tunnustaa, että meikäläiselle ei tule Hesaria, joten voisiko joku vähän valaista mitä siellä juteltiin.

Olin ottanut Aallon esiin hänen koko tuotantonsa kautta ja siinä mielessä, että parhaimmisto ei ole Helsingissä. Mutta huonoja esimerkkejä saa myös säilyttää, käsitin. Ainakin A:lta.

Viime perjantain Hesaria minulla ei enää ole. Olisiko ollut arkkitehdin kirjoitus, kuva sieltä Vantaan alueelta jota arkkitehdit eivät halua arvioida, moniarvoisen ja eri vuosien kirjon puolustuspuhe. En ole nyt tästä varma enää.

Sen sijaan tämän päivän Hesarissa (s. C3) on juttua kylpylähotellista, joka on tulossa Tailvalsaareen. Kovin suuri on kylpylästä aiottu. Liikenne menee tukkoon ja Matti Ijäs kuvassa on vimmoissaan koska hänen mielestään tivoli tulee sankarihautojen viereen. Olen Ijäksen kanssa samaa mieltä.

Hetkinen, hetkinen! Muistaisin kuitenkin pienen jutun HS:n yleisönosastosta luulisin. Päivää en tiedä. Siinä oltiin sitä mieltä, että koska Musiikkitalo tulee niin on turha VR:n makasiineja purkaa. Purettava olisi Finlandia-talo, joka ei toimi akustiikan kannalta eikä kirjoittajan mielestä edusta mitään hyvää. Jotenkin näin. En nyt kuitenkaan ollut aivan samaa mieltä paitsi akustiikan suhteen. Jotain tällaista kirjoituksessa oli.