YLE Radio 1

Jos nyt jostain pitäisi aloittaa kaupungin kaunistaminen, niin paras paikka olis ne kammottavat rotanpesät, makasiinit eduskuntatalon jalkojen juuressa. Jos ne on pakko säilyttää. niin siirretään ne tiili tiileltä museoksi johonkin nuutuvalle paikkakunnalle, jossa ei ole ollut havaittavaa elämää rautatieaseman sulkemisen jälkeen.

Ja kun purkuporukka saa työnsä valmiiksi niin ei oliis pitkä matka purkamaan sitä typerää lasilaatikkoa Ooperan ja vanhan sokeritehtaan välistä. Osa porukasta voisi mennä turkimaan uutta Sanoma-taloa, sen rakentaminen taitaa olla edelleen kesken kun tellingit ovat yhä edelleen paikoilaan.

Mikähän on, että en saa mitään näkyviin interlornin linkistä jossa pitäisi näkyä Enso tietystä näkökulmasta vailla Usbenskin haittaa. En saa näkyviin myöskään Klauden linkkiä mielipiteen ilmaisumahdollisuudesta. Eilen ne näkyivät. Onko koneessani vika jälleen kerran.
Interlorn: en ole käsittänyt, että tässä olisi asetettu keskusteluaiheeksi Aallon halveksunta. Ei tietenkään. Se vain tulee itsestään esiin, hänen alustalta laskemisensa tavalliseksi kuolevaiseksi. Ensosta kuitenkin: Se rikkoo näkymää Kauppatorilta katsottuna. Vieressä kun on empireä ym. jotka eivät ensolaiseen näkemykseen sovi. Sen sijoittaminen kuitenkin Katajanokalle jonnekin sisemmälle veisi pois siellä olevaa jugendia. Mutta mitä kuvakulmaan siinä nyt minulle näkymättömissä olevassa kuvassa tulee, niin tuollaista valhettahan aina silloin tällöin käytetään. Tällaisia kuvia on otettu tietyistä rakennuksista mm. Kaivopuistosta.
K-meleon & Co: olen kuullut eräiden jotka ammatikseen rakennuksia Viipurissa tarkastavat ja katsovat, sanoneen, että siellähän on paljon enemmän säilynyt kuin täällä Hesassa koska sodan jälkeen on niin paljon revitty. Sota ikään kuin pelasti Viipurin ainakin toistaiseksi.
Vehy: se rakennus siinä oopperan kupeessa on kai aika kauhea mutta miettisin kyllä sen repimistä hieman (näin kuvaannollisesti) ja toisekseen VR:n makasiineilla ei taas ole mitään merkitystä muualla.

Serkkupojan kylälle, Vorssan tienoille makasiinit mahtuisivat mukavasti. Siellä on sikalan isäntä laajentamassa, voisi olla hyvinkin sopiva tuollainen tiilikolhoosi porsahille. Mutta saattohoito pitää järjestää Helsingin hipeille ja mahdollisuuksien mukaan uudet tilat. Eikö niitä ituvestivaaleja voisi pitää siellä Enso-Kutsetin talossa?

Marja, linkit ovat ohessa. Toivottavasti niiden aukaiseminen onnistuu.

Enso: http://www.dlc.fi/~frank/camera/hc/hc00082.htm
Aloite: http://www.hel.fi/palvelut/aloite/aloite_fin.html

Klaude, yhdistyksen perustaminen etenee hitaasti, kuten tämänlaiset projektit muutenkin. En käy läpi enempiä yksityiskohtia tässä yhteydessä, mutta näkisin, että ensi kuun aikana asia realisoituu. Ilmoittelen kyllä, joten kärsivällisyyttä.
Mitä tulee aloitteen tekemiseen, on hyvä, että olet aktiivinen ja voin rohkaista siihen muitakin. Itselläni on ollut parin kuukauden päivät vetämässä aloite tämän julkisivujen jälleenrakennusasian tiimoilta (kattavan tutkimuksen järjestäminen) enkä halua lähettää päällekäisiä aloitteita. En halua leimautua "häiriköksi" enkä suosittele muillekaan tuon linkin väärinkäyttöä. Olkaa kärsivällisiä, aloitteen käsittely ottaa aikansa.

Vehy, löytyisikö sinulta lisätietoja mainitsemastasi Rauman torin kulmarakennuksesta?

"Theodor Höijer"
helsinginkasvot@hotmail.com

Marja Salonen kirjoitti:K-meleon & Co: olen kuullut eräiden jotka ammatikseen rakennuksia Viipurissa tarkastavat ja katsovat, sanoneen, että siellähän on paljon enemmän säilynyt kuin täällä Hesassa koska sodan jälkeen on niin paljon revitty. Sota ikään kuin pelasti Viipurin ainakin toistaiseksi.

Suhteellisesti ottaen, ehkä. Heti sodan jälkeen kaupunki oli rauniokaupunki. Veli Venäläinen pani huonoimmassa kunnossa olleet vielä samantien sileiksi. Silti aika paljon säilyi. Katukuvasta katosi vielä muutama 1970-luvulla romahtamisen partaalla ja käyttökiellossa ollut rakennus. Pitää vain toivoa ettei käy kuin Pietarissa, Tallinnassa ja Moskovassa, joissa ökyrakentaminen nyt raivoaa.

Jos Ooperan vierestä häviäisi se arkkithdin ylepys niin tilalle voisi perustaa vaikkapa ruusutarhan.

Rauman liiketalosta minulla ei ole kuin kaukaisia muistikuvia. Niihin aikoihin olin komennustöissä Raumalla enkä muista yksityiskohtia. Löytyisikö tältä palstalata joku paikkakuntalainen jolla olisi asiasta enemmän tietoa kuin minun hatarat muistikuvani? Ja jos vaikka digikameralla kävisi nappaamassa talosta kuvan.

Talo oli Feren pukinetalon liiketalo vastapäätä Raatihuonetta, mahdollisimman ikävän näköinen valkoinen laatikko. Kait se purettiin niin, että jäljelle jäi vain runko ja sitten ulkokuori rakennettiin vastaamaan viereistä taloa siten, että ne olivat yhdessä symmetrinen kokonaisuus.

Mikä puna-armeijalta jäi Helsingissä suomalaisten tehokkaan ilmatorjunnan ja Moskovaan suunnatun disinformaation ansiosta 2. maailmansodassa kesken, sen grynderit veivät 60- ja 70-luvuilla loppuun. Valvontakomissio kuuluukin ihmetelleen vuoden 1944 lopulla maan tasalle pommitetun pääkaupungin nopeaa jälleenrakentamista. Satunnainen Suomeen eksynyt matkailija voisi kuvitella, että täällä on 1900-luvun lopulla käyty tuhoisa sisällissota, koska rakennuskanta on poikkeuksellisen uutta ja valtaosaltaan laatikkoarkkitehtuuria edustavat rakennukset on pitänyt kyhätä mahdollisimman nopeasti historiallisten kylien ja kaupunkien keskustoihin.

On totta, että saadakseen kuvan siitä, miltä suomalainen kaupunki on näyttänyt ennen 1960-lukua, on matkustettava nykyisen itärajan taakse. Viipurin vanhan keskustan säilyminen (ränsistyneenäkin) ei tietenkään johdu venäläisten vanhaa arvokasta rakennusmiljöötä tuntemasta arvostuksesta vaan välinpitämättömyydestä ja köyhyydestä, jotka tässä tapauksessa ovat säilyttäneet kulttuuriperinnöstämme jälkipolville jotain tutustumisen arvoista.

Kuten k-meleon toteaa, on vaurastuvan eteläisen naapurimme pääkaupungissa ökyrakentamista. Tallinnan keskiaikainen keskusta (sekin on säilynyt paljolti köyhyyden ansiosta toisin kuin esim. Tukholman vanhakaupunki, joka vanhimmat rakennukset ovat barokkiajalta) on käsittääkseni Unescon maailmanlistalla eli suojelukohde, joten ökyrakentaminen ei sitä uhanne. Pietarissa en sen sijaan ole havainnut ökyrakentamista (mitä nyt uusrikkaat rakentelevat linnamaisia omakotitaloja keskusta-alueen ulkopuolelle), kaupungin 1700- ja 1800-luvulla rakennettu arkkitehtonisesti yhtenäinen keskusta on lain voimalla suojeltu. Olikin Pietarin onni arkkitehtonisessa mielessä, että Moskovasta tuli pääkaupunki Venäjän vallankumouksen jälkeen.

Olen sitä mieltä, että sekä Enson pääkonttori sijaintinsa puolesta että makkaratalo sekä sijaintinsa että ulkomuotonsa puolesta ovat ympäristörikoksia, jotka tekee vielä raskauttavammaksi se, että pääkaupungissamme ja sen ympäristössä on ollut ja on edelleen yllin kyllin tonttimaata, jolle rakentaa. Ja nämäkin ympäristörikokset ovat vasta jäävuoren huippu.

Johannes kirjoitti:Olen sitä mieltä, että sekä Enson pääkonttori sijaintinsa puolesta että makkaratalo sekä sijaintinsa että ulkomuotonsa puolesta ovat ympäristörikoksia, jotka tekee vielä raskauttavammaksi se, että pääkaupungissamme ja sen ympäristössä on ollut ja on edelleen yllin kyllin tonttimaata, jolle rakentaa. Ja nämäkin ympäristörikokset ovat vasta jäävuoren huippu.

Olen noista rakennuksista Hesassa ja Espoossa aikoinaan lähes kaksikymmentä vuotta asuneena aivan samaa mieltä. Sitä ihmettelen, että nykyhesalaisista löytyy sellaisia moukkia, jotka näkevät makkaratalossa jotain puolustamisen arvoista. Purkutuomio mokomalle rumilukselle ja suunnittelija - jos vielä elää - kauppatorille häpeäpaaluun.

Vieraampi kirjoitti:Olen noista rakennuksista Hesassa ja Espoossa aikoinaan lähes kaksikymmentä vuotta asuneena aivan samaa mieltä. Sitä ihmettelen, että nykyhesalaisista löytyy sellaisia moukkia, jotka näkevät makkaratalossa jotain puolustamisen arvoista. Purkutuomio mokomalle rumilukselle ja suunnittelija - jos vielä elää - kauppatorille häpeäpaaluun.

Niin oikein! Valitettavasti sekä Revell että Aalto ovat kuolleita. Kaipa heillä oli vanhoilla päivillään niin suuri tarve painaa sormenjälkensä kaupunkikuvaan, että tämänlaisia rakennelmia pääsi syntymään. Mutta nyt pitäis vaan pitää huoli siitä, että sormenjäljestä ei tule pysyvää! Siksipä aloitetta vetämään, hyvät ihmiset: jos vastustatte kaupungin toimia, niin kertokaa siitä heille!!

http://www.hel.fi/palvelut/aloite/aloite_fin.html

Interlorn on oikeassa siinä, että ei pidä häiriköksi ruveta, mutta jos kaikki asiaa vastustavat laittaa fiksun palautteen vetämään, niin luulisi viestin menevän perille ilman nokan koputtamista.

k-meleon: tarkoitin Viipuri-asiassa samaa kuin Johannes. Hän vaan osasi asian kunnolla ilmaista. Mitä Johannes huomauttaa rakennuskannan nuoruudesta on aika järisyttävä asia. Kävin Berliinissä vuosia ennen muurin murtumista. Oli jotenkin outo olo, kun kuitenkin oli vanhassa kaupungissa keskellä Euroopan sydäntä jos niin voi sanoa. Tajusin lopulta mistä tuo minua vaivaava "uutuuden" tunne johtui muista kuin rakennuksista. Puut olivat niin nuoria. Se jotenkin pysähdytti tajuamaan että kulki kaupungissa, joka tosiaan oli muutama vuosikymmen aiemmin pommitettu melkein maan tasalle.

Muuta asiaa: mielestäni ei kannata pelkästään arkkitehtejä moitiskella. Kova muuttoliike oli Helsinkiin tulossa sodan jälkeen ja asuntoja piti saada. Ehkä koettiin niitä saatavan halvemmalla vanhat purkaen ja uusia rakentaen. Oli myös sellainen välivaihe, jolloin kunnollinen materiaali oli haussa. Niinpä rakennettiin taloihin ns. kananpaskaseiniä, jotka eivät tietenkään kantavia olleet vaan väliseiniä yleensä. Jos naapurin hengityskin kuuluu, niin sen tietää ettei yksityisyyttä juuri ole eikä sopuakaan liiemmän kanssa. Tällainen seikka voi myös selittää hieman suurta intoa siirtyä elementtirakentamiseen vaikka se ei lohtua juuri näihinkään seikkoihin tuonut.

On totta, että Aaltoa ja muita nimekkäimpiä lukuunottamatta arkkitehtien on ollut ja on laulaminen niiden (grynderien) lauluja, joiden leipää syövät. Ja Marja on oikeassa, kun hän toteaa, että laadusta oli tingittävä, kun piti rakentaa nopeasti asuntoja niitä tarvitseville. Mutta Helsingin seudun elementtilähiöt on rakennettu suurimmaksi osaksi rakentamattomalle tonttimaalle, ei vanhan rakennuskannan tilalle (poikkeuksena mm. Länsi-Pasila, jossa oli aikoinaan Puu-Käpylän ja -Vallilan kaltainen puutaloalue). Laadullisesti jopa 70-luvun Helsingin ja muun Suomen elementtirakennukset kestävät kansainvälisen vertailun. Niin lännen kuin idän (suur)kaupungeista löytyy huomattavasti kammottavampia asumalähiöitä kuin meiltä konsanaan.

On firmoja, jotka ovat erikoistuneet julkisivujen kohentamiseen. Olin pari vuotta sitten tutustumassa erään tällaisen firman kädenjälkiin eräässä itä-helsinkiläisessä lähiössä ja olin vaikuttunut. 70-luvulla elementeistä rakennetuille kaupungin vuokrataloille oli tehty kasvojen kohotus suhteellisen vähäisellä vaivalla. Ero oli silmiinpistävä vieressä oleviin kohentamattomiin taloihin verrattuna.

Marja ja Johannes, olette oikeassa siinä kun sanotte, että laadusta on ollut pakko tinkiä köyhässä Helsingissä, kun ollaan rakennettu nopeasti asuntoja niitä tarvitseville. Tämä ei kuitenkaan käy perusteeksi keskustan kaupunkikuvan tuhoamiselle. Osa rakennuksista on toiminut asuintaloina ennen purkamistaan kun taas uudisrakennus on toimistotalo. Esimerkkinä käyköön jo aiemmin mainittu Norrménin talo, entinen Huberin talo, nykyinen Aktian talo Mannerheimintie 14:ssä vastapäätä kolmen sepän patsasta, Kaartintorin ympäriltä puretut rakennukset, joista toisessa toimii rakennusvirasto ja toinen on Metson toimistotalo jne. Voisin luetella esimerkkejä loputtomiin..

Johannes on oikeassa siinä, että Suomestakin löytyy firmoja, joilla on ammattitaitoa julkisivujen kohennukseen ja osaamista tehdä töitä vanhaa ympäristöä kunnioittaen. Fennia-korttelin suunnitellut Evata käyköön tästä esimerkkinä. Myös Equator teki hyvää työtä Kämp-gallerian ja yleensäkin Kämpin kanssa, mutta näissä tapauksissa oli kyse enemmän sisätöistä eikä julkisivutöistä. Tiedätkö Johannes, mikä firma oli kohentamassa mainitsemaasi Itä-Helsinkiläistä lähiötä.

"Theodor Höijer"
helsinginkasvot@hotmail.com

Liittyen Klauden kirjoittamaan viestiin palautteen lähettämisestä kaupungin viranomaisille, niin juttelin tässä eilettäin erään henkilön kanssa, joka on mukana poliittisessa toiminnassa ja hän tiesi kertoa seuraavaa:

Makkaratalon suojeluesitys tullaan virkamiesten (kaupunginmuseo yms.) lausuntokierroksen jälkeen esittelemään Kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Oheisesta linkistä löytyvät Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenten yhteystiedot. Heille voi lähettää sähköpostia: he käyvät viestit läpi kokouksissaan, joita järjestetään joka torstai. Olen kuullut, että yleensä lautakunta seurailee virkamiesten esityksiä, joten Makkaratalon suojeluesityksellä on suuri mahdollisuus mennä läpi elleivät he saa riittävästi vastustavia kommentteja.

Itse lähetin Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille sähköpostia tänään. Ilmaisin sähköpostissani vastustavani Makkaratalon suojelua. Perustelin asiaa kaupunkilaisten vastustuksella ja esitin, että tämänlaisessa kysymyksessä tulisi selvittää tarkemmin kaupunkilaisten mielipide. 60-luvun kaupunkisuunnitteluidologian malliesimerkkinä oleminen ei tuo tavalliselle kaupunkilaiselle mitään lisäarvoa ja lisäksi Helsingistä löytyy kokonaisia kaupunginosia, jotka voivat käydä malliesimerkkinä 60-luvun tekniikasta, ideologiasta yms.
Ilmaisin vastustavani myös Alvar Aallon koko tuotannon suojelua. Perustelin asiaa mm. sillä, että Aalto on tehnyt paitsi klassikoita myös vähemmän onnistuneita töitä, joten hänenkin töidensä suojelua tulisi käsitellä tapaus tapaukselta. Lisäsin, että on epäreilua muita arkkitehtejä - niin menneitä, nykyisiä kuin tulevia - kohtaan soveltaa yhden henkilön töihin aivan erilaisia suojelukriteereitä kuin muiden töihin.

KSL toimii osana kaupunkisuunnitteluvirastoa ja kaikilla kaupunkilaisilla on oikeus lähettää heille palautetta ja heillä on velvollisuus käsitellä saamaansa palautetta kokouksissaan. Edelleen painotan sitä, että fiksu palaute saa parhaan vastaanoton.

http://www.hel.fi/ksv/sivusetup/paatoks ... kunta.html

"Theodor Höijer"
helsinginkasvot@hotmail.com

No niin! Nyt puhutaan asiaa eikä jappasta tyhjästä!!

Oli tarkoitus kirjoittaa muustakin, mutta nyt täytyy ruveta rustaamaan preiviä kaupunginisille..

Täytyy palata tälle palstalle taas tuonnempana!

Marja Salonen kirjoitti:VR:n makasiineilla ei taas ole mitään merkitystä muualla.

Niin se on nimenomaan se toiminta ja sijainti, jonka tuhoamista vastustetaan, eikä niinkään pelkkä ulkomuoto. Makasiineilla pidetään tällä hetkellä hyvin vaihtelevia tapahtumia mm: viinijuhlia, sarjakuvafestivaaleja ja konsertteja. Etenkin nuoremman väen on hankala löytää muutakaan järkevän hintaista paikkaa vastaavalle toiminnalle. Lepakko meni jo joitakin vuosia sitten ja Helsinki on sulkenut nuorisotalojakin useita viime vuosina.

Ei se Utopia leffa edelleenkään tunnu olevan kovin kaukana päättäjien mielistä. Halutaan tehdä Eurooppalaista suurkaupunkia, vaikka Suomessa ei väki siihen riitä. Oltaisiin ennemmin rohkeasti suomalaisia ja tehtäisiin 'suomalainen suurkaupunki'.