YLE Radio 1

AGK:n ohjelma löytyy tapahtuman omilta sivuilta: http://www.artgoeskapakka.fi
Tapahtumahan toimii Helsingin Juhlaviikkojen oheistapahtumana ja sen ideana on, että sponsori (muuan punaisista purkeista tunnettu olutmerkki) maksaa viulut -ja tässä tapauksessa juomatkin. Ohjelmarunko rakentuu saman mallin mukaan, kuin viime vuonnakin:

moxu kirjoitti:...torstaina kajahtaa helsinkiläiskuorojen kauden perinteinen avaus eli Art Goes Kapakka-tapahtuman Kuorojen kierros. Kluuvikadulla lauletaan yhteisnumerot kello 19 ja 20-22.30 kierretään kapakoissa erikseen ilmoitetun aikataulun mukaan. Jatkot Manalassa 23 alkaen.

Täsmennys: AGK:n jatkot on ainoa vuotuinen tilaisuus, jolloin tunnetusti lauluepäystävällinen Manala poikkeaa yleisestä linjastan ja sallii laulamisen. Johtuu varmaan siitä, että tietävät muuten näiden bileiden menevän muualle...

AGK:n Kuorojen kierroksen kapakkakeikkakalenteri on nyt jo täyteen buukattu, mutta olen melko -tai ei, olen ihan- varma siitä, että jos yhteisnumeroihin haluaa osallistua ja biisit ovat hallussa, ovat vierailevatkin laulajat tervetulleita. Eikä Kuorojen kierrokseen osallistuminen ole paikkakuntasidonnainen kysymys; käsittääkseni on nytkin mukana useampikin ei-helsinkiläinen kokoonpano.
Yhteisohjelman lauluina ovat joka vuosi olleet ainakin Suomen laulu, Kesäpäivä Kangasalla, Kalliolle kukkulalle ja Järven takana/Zambo Bwana. Aiemmin mukana oli myös Kuulan Auringon noustessa, mutta siitä luovuttiin, kun mieskuorolaiset eivät vaivautuneet tuota upeaa sekakuoroteosta opettelemaan...

Yhteisnumeroiden esityspaikka näyttää olevan Senaatintori. Siellä on oltu joskus aiemminkin, Kluuvikadulle siirryttiin alunperin "evakkoon", mutta kun paikka todettiin akustisesti hyväksi, tätä väliaikaisratkaisua jatkettiin. Nyt on kuitenkin palattu alkuperäiseen paikkaan.

AGK:n suurkuoro on aina kiva tapa aloittaa kausi, siihen päälle muutama tunnelmaltaan toisistaan poikkeava keikka ja lopuksi Manalaan, jossa tänä vuonna, kiitos Wiipurilaisen Osakunnan Laulajien, laulettiin myös Täydellisin Kuorolaulu, Emil Genetzin Karjala...
http://chat.yle.fi/yleradio1/keskustelu ... 9&start=15

Tästä on hyvä ponnistaa uuteen kauteen!

Moxu, ethän ole putkassa...

En tiedä, oliko ajan tapa tai kirjallisuuden ja runouden tuote aikansa lapsena 1800-luvun alussa kansallisuusmielisyyden nostaessa päätänsä vallankumouksellisten ajatusten kanssa, mutta Schubertinkin tuotantoa tarkastellessa pistää silmään usein toistuva teema; patrioottinen hehkutus tai isänmaan kaipuu kuorolaulussa kornojen säestyksellä Der jäger-lied D 204, joka voisi olla vaikka Saksan kansallishymni paremmin kuin haydnin keisarihymni, tai oopperoiden der Graf von Gleichenin II-näytöksen II-kuoro, Fierrabrasin vankien kuoro? a cappella-asussaan tai Friedrichin liedinomainen koskettava aaria kaksosista, joka yhtenäisssä spontaanisti kannattelevasa ideassaan on täysosuma hienon soitinnksen lisäksi disu-Fisun tulkinytana. verdiä ja kumppaneita en halua edes tuntea enkä tunnekaan ainakaan sydämessöäni omakseni niin paljon kuin radiokanavat rahvaan mieliksi niitä soittavatkin EVVK Täälläkin soi joku viihderenkutus taustalla

Liisa Autio kirjoitti:Moxu, ethän ole putkassa...

Enhän toki, mitäs minä siellä tekisin..?

Helpotti kuulla Moxu että olit turvassa - silloin oli Helsingin juhlaviikot meneillään ja aamu-uutiset hälytti. Lähetin sinulle muuten ajatuspaketin, liittyy kuoroasiaan, kun kesken Suomi-Ruotsi(tässä järjestyksessä)ottelun kuului korviini sähköisen tuttu ääni: Carmina Buranan johototeema. Kaksi vuotta sitten näihin aikoihin olin Essener Kantorein vieraana (Sampolan Laulajat), ikimuistoinen viikko. Nautimme harjoituksista ja esityksestä kuin myös silmnnähden yleisö tehdasalueesta muunnetun kulttuurikeskuksen isossa salissa. Ks. Moxun aiemmin aloittama aihe Carmina Buranasta tällä forumilla. Ihan hyvä suoritus meiltäkin, saimme nuotit vasta tammikuussa eikä koko mennä kesää laulettu.

Eilinen ykkösen kyselytunti kuorolaulusta oli ihan virkeä. Matin ja Marjukan (sekä Ilmon) kursseilla olen ollut, Pasia itseään kuulin ensi kerran Tampereen Sävelessä. Soitin ohjelmaan kysymyksen mahdollisuutta suorittaa Sulasolin sekakuoromerkkejä missä vaan kolkassa Suomea, kun itse laulan eri organisaatioissa. Eipä sopinut siihen ohjelmaan, mutta sinnitellen saan varmaan tiedon siitäkin.

heterokuorolainen

Sulasolin Sekakuoroliiton laulumerkkivaatimukset ovat vastikään muuttuneet. Perus-, taito- ja mestarimerkkien suoritusvaatimuksiin vaadittavat biisit löytyvät parhaillaan painossa olevasta Sekauorolauluja III-kirjasta -ja kunkin kuoron omasta ojelmistosta, sillä kaikkea ei toki kanneta tarjottimella eteen...
Kysymys, voiko merkkiä suorittaa kuulumatta SKL-läiseen kuoroon, on sinällään mielenkiintoinen. Käsitykseni mukaan ei voi, mutta Marjukka Riihimäki varmaan osaa antaa asiasta aivan eksaktinkin vastauksen. Liiton sivuillakaan http://www.sulasol.fi/skl/index.htm ei aiheesta hirveästi infoa löydy...

Liisa Autio kirjoitti:heterokuorolainen

Kuin myös. Kommentti lienee johdettavissa äskettäin lanseeratusta helsinkiläisestä gaykuoro Oun't Loudista, joka oli mukana AGK:n kierroksellakin. Se on musiikillista linjaansa vielä hakeva kokoonpano, jonka tärkein funktio lienee oman linjansa vetäminen.
Oun't Loud avaa tärkeän keskustelusauman nimenomaan suomalaisessa mieskuorokulttuurissa. Homofobisempaa ympäristöä tuskin nimittäin löytää armeijastakaan. Mieskuoromaailmassa naisen paikka osoittautuu selvästi ja se on katsomossa, serenadin kohteena tai seksuaaliobjektina. Täysin yksiselitteisesti..!

Sulasolin sivuilla on joskus ollut kursseja siellä täällä, kerran osui aika ja olin Marjukan taitomerkkikurssilla (toinenkin hyvä ohjaaja oli). Upea kurssi ja tunsin olevani kuin kala vedessä. Vaihdoin sanan pari kun joku osui sopivasti mennen tullen - harjoituksissahan viestitään tekemällä ja ilmeillä pääasiassa. Joku helsinkiläinen peruskuoro oli ottanut toimekseen runkoporukan paikalle (ollivat ainakin käyneet laulut läpi). Olennainen osa oli tietenkin laulaessa seisallaan liikkuen paikkarytmittelyjen (SATB) vaihtuvat konstellaatiot. Ohjelmistoa tietenkin oli kahdeksi päivää ihanan paljon. Lähtisin mihin päin Suomea vain, edellyttäen etten silloin ole muualla. Kuten Porin juhliin nyt kun harjoitellaan 30.9., olen Hymnalen kanssa Viron vierailulla. Sulasolilla olisi tilaisuus "kaupata" maanmainiota ja toimivaa mahdollisuutta esimerkiksi Nordklangin puitteissa (jonne Kirkkomusiikkiliitto ja STML pääsivät ainakin Jyväskylään jäsenhintaan sekä villitkin vähän kalliimmalla). Tiedotus ja ilmoittautuminen, kantalaulajat SATB - siitä aina kolme ja ennalta valmistautunut kokelas. Säveltapailu- ja teoriatentit. Nyt sen keksin mutten viitsi pyyhkiä edeltäkään pois: joku kuoro järjestää itselleen, otan selvää, käännän jonkun pään ja soluttaudun siivelle. Vaatimusten muutoksista olen hyvin selvillä. Tulevassa Nordklangissa muuten itseäni etoo (norjalaisen johtajan) ehdolla oleva mieskuororyhmä, toivon sydämeni pohjasta ettei se vetäisi - miksi pilata näin pitkä perinne? Siinä olisi järkeä, että olisi pienen silpun sijaan isompi teos, jossa olisi välillä mies- ja naiskuoro-osuuksia - se on toimiva ja paljon käytetty tehokeino.

moxu kirjoitti:Kesäkuun 15.-17.päivänä ensi vuonna Sulasol järjestää isot juhlat Porissa. Voi olla, että pyöräilen paikalle.

Liisa Autio kirjoitti:Ja meidän piiri kokoontuu Porin lauluja treenaamaan just nyt kun olen Saarenmaalla... Olisi kiva fiilistellä porukassa jo.

Pääasia, että fiilistellään sitten pääjuhlassa..
Muitakin treenitilaisuuksia ennen h-hetkeä tulee vielä. Eivätkä ne ole sidoksissa kuoromuotoon tai paikkakuntaan.

10.10.2006:
Tänä iltana kuunnellaan Suomen Laulua, sekä sen nimistä kuoroa, että kahta eri sävellystä tällä nimellä. Mukaan mahtuvat myös Onnelliset sekä Auringon noustessa.
Onkohan ohjelman suunnittelija (Inari?) käynyt lukaisemassa tätä palstaa..?

11.10.2006:
Inarihan se tuon kuoropläjäyksen tuottaja oli. Legendaarisen SUomen Laulun (Paciuksen kappaleen SL:n tulkintana) tulkinta oli purkitus vuodelta 1929. Vähän jo rahisi...
Samoihin aikoihin on muuten Kilven Kuorokin levyttänyt jotain savikakkuja His Master's Voice-merkille. Mahtaakohan niistä löytyäkään enää muita, kuin meidän ja Ylen arkistokappaleet..?

Kunnioitin eilisiltana läsnäolollani Sulasolin Uudenmaan piirin 25-vuotisjuhlakonserttia Vantaan Martinus-salissa. Uudenmaan piirihän on aikanaan repäisty meidän Helsingin piiristämme ja ehkä niin onkin parempi -saadaan enemmän paikallista meininkiä, vaikkei Vantaa mikään oikea kaupunki olekaan.
Olivat nähneet vaivaa materiaalin kasaamisessa, mutta roudaustekniikat ja karsimiset oli unohdettu, mistä seurasi kokonaispaketin reilusti yli komen tunnin kesto. Kyllähän sitä tietysti hyvää musiikkia sellaisenkin ajan jaksaa kuunnella, mutta tuotteena tuo ei ollut ehkä kaikkein onnistunein mahdollinen.
Sibeliuksen Vapautettu kuningatar-kantaatti kyllä soi yhteisnumerona erinomaisesti ja akustiikaltaan Martinus on niitä parhaita keskikokoisia konserttisaleja pk-seudulla, joten kokonaisuus jäi kyllä plussan puolelle -eikä alussa tarjotulla skumpalla ollut siihen mitään osuutta...

Hyvään seuraan olet Moxu päässyt: Toivo Rautavaara, Olavi Korte, Aarne Pesola, Sampo Sovijärvi, Aapeli Vuoristo, Martti Turunen... Minkä ikäisiä lienevät olleet olympiavuonna 1952 - kädessäni on 64-sivuinen lauluvihko jonka lopussa on muutama laulu tanskaksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi. Toinen vihkonen (Yhteislauluja 2-3) on vuodelta 1944, julkaisijat Sulasolin Helsingin piiri ja Suomen Työväen Musiikkiliiton Uudenmaan piiri. Vihkoset ovat lainassa meidän Hattu-Leenalta - poikkesin eilen ostamaan oivan talvipyöräilyhatun ja saanen houkutelluksi laulua harrastaneen Leenan toiseen kuoroistani. Samalla kypsyttelen ajatustani 'pikkukamarikuorosta' eli parista muutamasta hengestä, joiden kanssa kävisimme vanhainkodin sairasosastolla huoneissa ketkä pyytää. Laulaisimme 2-3-äänisiä Laula kanssamme (1946) I-II ja sitä rataa.

Sibeliuksen Vapautettu kuningatar on jostakin rantautunut kirjastooni, olen muutaman kerran sen kallossani käynyt läpi ja mieluusti kuulisin. Kun tiedät niin paljon niin kai mainitsemasi Sulasolin juhlakonsertti taltioitiin, radiohan niitä Soutustadionin kaikujakin levitti...

Nordklangin osalta pahoittelen suuresti mieskuoron istuttamista omaksi osiokseen. Suhtautumiseni olisi täysin toinen, jos kysymyksessä olisi perinteisen pikkusilpun sijaan laajempi kokonaisuus, joka olisi senverran bi että olisi sekakuoron ohella nais- ja mieskuoro-osuuksia. Toivon, että omat toiveryhmäni Sakral musik ja Mari Koistisen Scenisk insättning vetävät väkeä, kolmantena on paikallisen kuoron kanssa esitettävä ooppera/operettikooste. Ilmoittautumislomakkeeni lähettäminen tökkäsi luottokortin numeroon, kortti on tilauksessa tai sitten varaan suoraa retkeilymajan + polkupyörän ja ilmoittaudun erikseen.

PS Jostakin on itselleni rantautunut myös Haydnin oratoriopartituuri Die Jahreszeiten, etusivulla leima Kansalliskuoro. Paperista päätellen ainakin itseni ikäinen. Muutama sana suomeksi (lähinnä alut) lisäilty riveille. Jos joku sattuisi kaipaamaan, kerro ihmeessä.

Laulun iloa

Rautavaara aloitti jo 1930-luvulla tuon yhteislauluperinteen, josta on puhuttu toisaalla ja Sovijärvi jatkoi sitä innolla -80-luvulle asti. Nykyäänkin perinne elää, muttei enää ihan niin aktiivisesti, kuin parhaimmillaan.

Suomalainen harrastemusiikkijärjestöelämä on kimuranttia ja valitettavan pitkälle samojen henkilöiden pyörittämää -mutta harvassa ovat ne jipot, joilla uutta verta mukaan saadaan. Yhteiset tapahtumat, kuten ensi kesän Porin juhlat, Sekakuoroliiton bileet maaliskuussa Tampereella ja Helsingin piirin omiin 80-vuotisjuhliinsa suunnittelemat oheistoiminnot yrittävät sitä, mutta kovin olen itsekin skeptinen näiden suhteen, vaikka viimemainitun järjestelytoimikuntaan kuulunkin... Kuorolaulamisen pitäisi aina kuitenkin olla yhteenkuuluvuuden tunnetta edistävää toimintaa ja siihen ei tunnu läheskään aina riittäviä paukkuja olevan -sitäpaitsi hyvähenkiset porukat haluavat hoitaa keikkajärjestelynsäkin itse, koska niistä voi saada taloudellistakin voittoa.

Kansallis-Kuoro on yhä toimiva helsinkiläinen sekakuoro, viitisen vuotta meidän Kilpeämme vanhempi. Tosin Kansallis-Kuorolla on viime vuosina ollut jonkinlaisia, käsittääkseni joidenkin stemmojen kohdalla aika isojakin ongelmia löytää uusia jäseniä. Kuoron sivut löytyvät osoitteesta http://www.kansallis-kuoro.com

Mitä oman kuoromme toimintaan ja nimenomaan kuoromusiikin vapaammalle sektorille tulee, vietimme taannoin tanssiaisviikonloppua yhdessä erään orkesterin kanssa. Homma toimi yllättävänkin hyvin, viihdemusiikki kuoronkin esittämänä -yllätyspalana mieskuoroveto Nylon Beatin Viimeisestä- meni jakeluun, vaikkei kukaan tahtiimme intoutunutkaan tanssimaan. Eli emme vieneet orkesterilta asiakkaita..

Nyt ei sitten muuta, kuin jouluohjelmiston kimppuun. Keikat pukavat Uspenskiin 12.ja 15.12.(mainoksen puolelle menee, mutta menköön).

Menossa Marjukka Riihimäen 60-vuotiskonsertti. Eipä juuri etukäteen mainostettu - upea! Ellei toista mahdollisuutta kuulla - otan selvää - iso vahinko. Kaksi kuorolaista nauttii sieluaan myöten.

Marjukasta ei kyllä ikinä uskoisi, että ikää on mittarissa noinkin runsaasti (vaikka mikäs runsasikäinen se 6-kymppinen nyt lopultakaan on?). Nuoruuden into sekoittuneena ilmeiseen elämänkokemukseen taitaakin olla se kokonaispaketti, jonka voimin hän on se ihme, mikä on.

Harmittelin, etten päässyt itse paikalle Kultsalle ja eilisen radiosoitonkin aikaan olin oman köörin italokeikan jälkitunnelmissa karaokebaarissa. Toivottavasti tosiaan uusitaan.

Parhaimmat onnittelut yhdelle Suomen todellisista kuorokulttuuripersoonallisuuksista!!