YLE Radio 1

Ylen radiouudistus on vienyt minut tilanteeseen, jossa en haluaisi olla. Joudun tekemään radiota kuunnellessani valintoja pääasiassa huonosti toimitettujen ja itseään toistavien ohjelmien väliltä. Tämä ei käsittääkseni ole Yleisradion eikä myöskään sen paljon puhutun kanavauudistuksen tarkoitus. Niinpä toivoisin pikaisia toimenpiteitä asioiden parantamiseksi.
Taloudessani ei ole televisiota, eikä nykyohjelmiston jatkuessa tulekaan,
sillä olen sen verran menevä mies, etten rupea maksamaan tyhjästä. Radion merkitystä elämässäni korostaa sekin, että kuulun Finnpanelin tutkimusryhmään, joka noin puolentoista kuukauden välein antaa palautteen viikon mittaisen jakson radionkuuntelustaan.

Minä odotan radiolta asiallista, laajakatseista ja asiantuntevaa, toki humorististakin, otetta maailman menoon, musiikkiin, kulttuuriin jne. Varmana asiakanavana säilyneeltä Ykköseltä saan yhtä ja toista, iltaohjelmistonsa osalta erinomaiselta, mutta muuten kaupallista Novaakin surkeammalta YleQ:lta sitä muuta. Muita kanavia, joille tutkimusviikoillani on merkintöjä tullut, ei juuri ole, paitsi tietysti ClassicFM, joka kummasti rauhoittaa Ylen päättömän menon rinnalla niinä aikoina, jolloin Ykkösellä käsitellään teemoja, jotka eivät minua kiinnosta.

Mutta mistä oikeastaan on kysymys? Siitä, ettei Yle käytä olemassaolevia mahtavia resurssejaan, vaan suoltaa soittolistoihin sidottuja, toistettuina tylsistyttäviä musiikkivalintoja päivästä päivään ja jättää kunnon henkilöhaastattelutkin poikkeustapauksiksi "yleiskivan" ohjelmavirran seassa. Tämä ei voi eikä saa olla Yleisradion julkisen palvelun tarkoitus.
Minä olen kansalainen, joka katsoo ansaitsevansa Ykkösen rinnalle kunnollisen kanavan. En ole vieläkään luopunut toivosta, että YleQ:sta saisimme Suomeen:

-valtakunnallisen, laadukkaan musiikki- ja ajankohtaiskanavan
-radion, jonka musiikkipolitiikkaa eivät mihinkään vuorokaudenaikaan sido soittolistat, vaan jossa jokainen levy on toimittajan omin käsin valitsema ja siten myös perustelema
-radion, jota eivät missään tilanteessa toimita aneemiset tai puhevikaiset (tai sekä että) pälättäjät, jotka hokevat joka väliin TAVALLAAN tai NIINKU,
vaan alan ammattilaiset, joilla on puheessaan sisältöä ja myös kuulijalle vastuun jättävää huumoria.

Kaupallinen radiotoiminta ei ole ylikansallisille omistajilleen monissakaan
tapauksissa tippaakaan kannattavaa. Taloudelliset aspektit eivät saisi määrätä Ylenkään toimintaa. Jos kustannukset haluttaisiin minimoida, kannattaisi ottaa mallia ClassicFM:sta, joka soittaa suurelta osin Teosto-ja aika pitkälti myös Gramex-vapaata musiikkia ja saa mainostuloistaankin ison osan sponsoroiduilla ohjelmilla. Mutta ClassicFM eroaa useimmista kilpailijoistaan -valitettavasti myös yleläisistä- myös siinä, että se on rauhallisesti ja asiallisesti toimitettu.


Ylellä ei ole mitään tarvetta kilpailla huonosti toimitettujen soittorasioiden
kanssa niiden eväillä. Kaipa kuka tahansa osaa tehdä huonoa ohjelmaa, Ylen ei tarvitse todistaa tätä. Siihen parempaankin kun resursseja olisi.

Ei harvinaisten äänitteiden soittamisen sinänsä tarvitse mikään itseisarvo
olla, mutta kyllä se oikeasti suututtaa, kun toimittajien puheet ja musiikki
eivät keskenään ole linjassa. Nimenomaan, kun asialla on yhtiö, jonka valikoimasta taatusti löytyisi persoonallinen kappalevalinta joka lähtöön.

YleQ:n iltojen musiikkiohjelmisto on laaja, monipuolinen eikä totisesti edes
kaukaista sukua sille soittolistasoopalle, mitä useimmat kanavat, sekin,
useimmiten suoltavat. Pelkästään tämän ohjelmiston takia Q pitäisi ehdottomasti saada sekä analogisena että digitaalisena kuulumaan koko maassa. Nyt, kun kanava alkuhapuilun jälkeen on löytämässä omaa linjaansa, se ainakin näiltä osin vaikuttaa ohjelmistollisesti YLEn tasokkaimmalta kanavalta -siis jos ei verrata Ykköseen, jonka vahvuudet ovat asiaohjelmissa.

Ainakin paikallisradioiden alkuaikoina puhuttiin useinkin siitä, että kanavien toimiluvat saattavat mennä katkolle, ellei ohjelma täytä tiettyjä laatukriteerejä. Nykyään kaupalliset kanavat ovat mitä ovat, mutta ne saavat ollakin, koska ne eivät nauti YLEn tavoin veronmaksajien hoitamaa "Julkisen palvelun maksua". YLEn soittolistaradioiden toimiluvat olisi pikimmiten peruutettava ja annettava jatko-oikeus vain niille kanaville, jotka todella palvelevat yleisöä.
Ykkösellä ja valtakunnallistettavalla sekä soittolistattomalla Q:lla ei ihan
taidettaisi selvitä, mutta alueellisen Suomenkin saattaminen kuunneltavaan kuntoon taitaisi edellyttää ainakin kaikkien pomojen vaihtamista...

Jos Q:lla olisi vapaa musiikkilinja ja se olisi valtakunnallinen kanava,
kuten ehdottomasti pitäisi olla, ei kukaan edes huomaisi toimittajia muulloin kuin heidän heittäessään jotain "tavallisuudesta" poikkeavaa legendaa (kuten Taina West aikanaan). Ja kun puhe ja musiikki eivät koskaan tarjoaisi yllätyksettömyyttä, olisi radiokin taas JUHLALLINEN VÄLINE, kuten sen pitäisi olla, sanoivatpa pomot mitä tahansa.

Joka sana totta mitä moxu pitkässä alustuksessaan mainitsi.Mutta,mutta..onko radiot jäämässä lapsipuolen asemaan.Tuntuu,että ihmiset haluavat kuunnella kaikenlaista hömppää ja tyhjänpäivästä höpinää.Kuuntelen myös aika usein Classic FM:ää,koska ylen ohjelmat suorastaan ajaa eri kanaville.Mutta olen Classicin musiikiohjelmissa huomannut, että siellä on kaupallisuus aika voimakkaana päällä,eli liikaa liian tuttuja sävelmiä.Tietäen että Ylellä on maan parhaat musiikkitoimittajat,suosittelen samaa mitä moxu toi esille:omin käsin valittua monipuolista ohjelmaa.

En tietenkään kaikessa ole samaa mieltä kuin Moxu, mutta ydinajatuksessa kyllä. Tätä samaa vaan on jo hoettu kahdeksan kuukautta, enkä jaksa uskoa, että millään perusteilla, ei järki- eikä tunneperusteilla, muutosta parempaan tule. Haukkukaa vaikka pessimistiksi, mutta kyllä Ylen suunnanmuutos oli niin selvä ja yksiselitteinen, ettei se näissä yhteiskunnallisissa ja maailmallisissa olosuhteissa aio kääntyä takaisin. Tavoite varmasti saavutettiin: persoonallisuuden ja ajattomuuden mukana hävisivät myös vaativammat radionkuuntelijat, tilalle tulivat ajankohtaisuus ja radionkuulijat.

Radiota en juurikaan enää kuuntele. Kunnallinen kirjastolaitos pitää sentään vielä yllä käytännöllisesti ilmaista mahdollisuuksia itsensä sivistämiseen.

[/i]

Oi anteeks! Tuo edellä oleva vieras olin siis minä.

Näinköhän on käymässä aihe-otsikon lailla?Hesarin Kanavalla (19.10)Matti Ripatti ottaa kantaa jälleen terävästi.En lainaile kovin montaa Ripatin mietelmää,mutta muutama ajatus on päällimmäisenä:Ylen toimittajilla ja laaturadion kuuntelijoilla on tulossa kovat ajat.Ylellä ei ole varaa käyttää freelansereita,joten vakituisilta kiristetään freelansereitten työpanos.Työtahti kiristyy ja ilmapiiri huononee.Kestääkä Yleiradio,kun ihmiset eivät kestä.Artikkeli on laadittu hyvin ja jää itsellekin ajatus,puhtaasti tekojen tarkoitus on horjuttaa ylen asemaa markkinoilla,jotta mainosradiot saisivat kasvaa uskottaviksi liikeyrityksiksi.Lukekaa artikkeli,ja varmaan huomaatte,että totta Ripatin kirjoitus.

Ripatti ja muut totuudenpuhujat voidaan vaieta kuoliaiksi. Ripatilla sentään on valtakunnan suurin sanomalehti käytettävänään, meidän muiden maan matosten ääni tuskin kuuluu mihinkään. Ripattikin tuntuu yksinään taistelevan tuulimyllyjä vastaan, vastauksia ei kuulu eikä näy missään. Masentavaa tämä nykyaika: kaikki yritetään nuijia tasapäiseksi alamaisjoukoksi, kaikkien pitää tyytyä samaan tasapaksuun tylsyyteen. Omia valintoja tai makuja ei pidä olla. Kunnon kansalainen kumartaa ja kiittää kaikesta siitä hyvästä, joka heille ylhäältä annetaan. Hyvän radiokanavan vaihtoehto ei ole se, että minun pitäisi koko ajan olla jossakin tekemässä valintoja mitä nyt haluaisin kuunnella tai katsoa. Hyvät toimittajat ovat olemassa sitä varten, se on heidän työtään.

Kiitos Ylen,täytyy ostella uusia vehkeitä.Hommasin alkuviikosta DVD-soittimen videon rinnalle.Uutuuden viehätys ainakin puree vähäksi aikaa.Marja taisi jo kaivata tuolla toisilla sivuilla:oletti että syysflunssa olisi iskenyt,mutta onhan tässä selvitty talvi- ja jatkosodistakin pommisuojissa.että kyllä tässä.DVD vain on viennyt pari päivää.Nyt saa katetta telkkarin ja radion kautta.Äänentoisto aivan huippua meikäläisen korvalle ja voi kuunnella pienen teatterin tapaan,kun antaa tulla radion kovaäänisistä ja telkkarista samalla näkee kuvan.Ostin muutamia oopperakovalevyjä(Verdi,Puccini.Wagner ja Strauss) ja aika on mennyt rattoisasti,niin että on vain tullut luettua keskustelusivut.Kirjastosta lainasin tänään Stephen Sondhamin Sweeney Todd ja oli esitys täysosuma.Oli vahinko että en mennyt katsomaan sitä Oopperaan,kun muistaakseni Sauli Tiilikainen ja Ritva Auvinen tekivät piirakkaruokia.Sondham on varmaan yksi nykyajan suurimmasta musikaali-säveltäjistä.Voisi Ylen 1 lähettää ohjelman,mutta illalla vasta,koska aihe oli melkoinen.Siis tähän varmaan ajaa Yleisradion ohjelma-uudistus:joudumme enempi ostamaan ja vuokraamaa aineistoa muualta,koska aihe puhuu puolestaan.

Tuttua juttua tuolta YleQ:n lakkautetulta foorumilta. Tämäntyyppisten kommenttienkohan takia se päätettiin siivota??
Moxun kanssa olemme hyvin samoilla linjoilla. Ainakin minua kohtaan on melkoinen loukkaus, ettei oleteta 27-vuotiaan naisen voivan kuunnella radiosta mitä itse haluaa, vaan luullaan kaikkien olevan jotain rokkisoittorasioille sopivia tilastollisia faktoja.

Niin, Yle:n kanavauudistuksessa vajaa vuosi sitten syntyneen, 25-45 -vuotiaille suunnatun radiokanavan, vain pääkaupunkiseudulla analogisesti kuuluneen Yle Q:n keskustelupalsta on suljettu. Tilalle on tullut kysymyspalsta.

Tämän kysymyspalstan esittelytekstissä selitetään Yle Q:n toiminta- ja ohjelmapolitiikkaa, jota lakkautetulla keskustelupalstalla jatkuvasti ihmeteltiin ja tuloksetta pyydettiin Yle Q:ltä vastineita. Kirjoittajia ärsyttäneitä seikkoja olivat muun muassa suppea kuuluvuusalue, aamu- ja päiväajan ohjelmien heikko taso sekä soittolistamusiikin yksipuolisuus.

Esimerkiksi tämä lainaus kysymyspalstan soittolistoihin liittyvästä esittely- ja perustelutekstistä herättää hämmennnystä: "Listan avulla toteutetaan ja hallitaan YLEQ:n musiikkipolitiikkaa." Toisin sanoen: pulinat pois, hallintoalamaiset, me Yle:ssä tiedämme, mikä kuuntelijoille on parasta.

Näyttää siltä, että keskustelupalsta kaatui Yle:n hälläväliä -asenteeseen. Todellista, asiallista keskustelua virittävät seikat kerrotaan vasta nyt kysymyspalstan avauspuheenvuorossa, kun Yle Q:n keskustelupalsta on ennaltailmoittamatta kuopattu.

Nythän YleQ:n ohjelmiston parhaimmistoon kuuluva Sokkotreffit (Jake Nyman ja vieras keskustelevat erilaisista musiikin ja ajatusmaailman suuntauksista levyjen ääressä, jotka ovat vieraalle yllätyksiä) on lisätty myös valtakunnalliseen jakeluun. Eläköön!
Ohjelma-aikakin on suorastaan loistava ja optimaalinen: sunnuntain ja maanantain välisenä yönä yhdestä kahteen!! Mutta kanavia on sitäkin enemmän: Suomi, YleQ ja YleX...

Ohjelma-aikakin on suorastaan loistava ja optimaalinen: sunnuntain ja maanantain välisenä yönä yhdestä kahteen!!

No huh huh, tohon ei eläin pysty.

YLE on tosi syvältä.

Vienkö aihetta vinoon kun toivon, ettei YLE ulkoistaisi liikaa toimintojaan. Se tie vie yleensä yksityistämiseen eikä siitä taas Yleisradiolle mitään hyvää seuraa. TV:n mainoskanavat antavat hyvää esimakua, miten Suomen asiat, maasta ja maan tilasta puhuttaisiin tai jätettäisiin puhumatta. Yleisradio on kansan. Se olisi uskottava. Siellä täytyy käsitellä meidän asioitamme. Eivät taivaskanavat ole sillä suunnalla lainkaan.
Ja tuleva digiaika oikein pelottaa.
Reiskalle vielä: miten ihmeessä väität kuuluvasti Hämeen hitaisiin kun Sinulla on vempaimet jo melkein ennen kuin muilla. Nytkin niistä täällä iloitset. Eikö Hämeen hidas ole aidosti kaikkea uutta vastaan. Ottaisit oppia minusta. Minä vastustan vieläkin digiä paljon, paljon.

YLE on todellakin meidän, kansalaisten, lupamaksujen ja verojen maksajien! Se vain on päässyt unohtumaan ilmiselvästi. Tällä hetkellä YLEn radiopuoli toimii kuin voisi komennella kansalaisia. Määrätä sen mitä kansa haluaa kuulla. Musiikista en viitsi sanoa enää mitään. Uutis- ja ajankohtaistoimitus saa kyyneleet silmiini - kuuntelen nykyään YLEn uutisia lähinnä kuullakseni mitä siellä EI kerrota. Mitä uutisia vältellään, mitä korostetaan. Sosiaalipuoli on ollut ylikorostunut jo kauan. TV-puolella uutiset ovat parantuneet. Kaupallisuus ja kilpailu ovat monessa mielessä hyväksi. YLEllä on kuitenkin poikkeusasema: toiminta jatkuu vuodesta toiseen tappiolla, laatu laskee ja "tyytyväiset" kuuntelijat/katselijat maksavat -ja valtio loput. Kaupallisella puolella konkurssi olisi yllättänyt jo monesti. Mutta juuri TÄSTÄ SYYSTÄ me maksajat voimme oikeutetusti vaatia YLEltä vaikkapa vain yhden, kunnollisen, uutis- ja puheradion! On sietämätöntä kuunnella lupamaksuilla samaa kepeetä jutskaa ja musaa kuin kaupallisilta, joissa maksaa hinnan sietämällä mainokset. Kunnon uutisetkin kuulee nykyään kaupallisilta, nimittäin STT/n uutiset. Kannattaisiko harkita lupamaksuboikottia? Ja mitä sanoisi EU, jos katselisi tv/tä vain satelliitin kautta ja kuuntelisi ulkomaan radioita netistä. Eihän silloin tarvitsisi lupia maksella kelvottomalle YLElle.

Marja kirjoitti:

Reiskalle vielä: miten ihmeessä väität kuuluvasti Hämeen hitaisiin kun Sinulla on vempaimet jo melkein ennen kuin muilla. Nytkin niistä täällä iloitset.

Olen siitä asti kuin ostin ensimmäisen ularadion (taisi olla Salora) ollut koukussa kodinkoneisiin,etupäässä radio,video,televisio,digipoksi ja muita saman alan tavaroita.On vielä vintissä useampi sata 78 kierroksista levyä ja skraitta.
Marjalle suosittelen,Osta se digiboksi.Hinnat ovat tulleet rajusti alas ja teemakanavalta näet paljon vanhoja filmejä ja kuvan laatu paranee hyväksi.
Olen vain osittain hämäläinen,mutta kyllä se viestin perille meno on joskun hidasta.Ja oppiminen.

Reiskalle tässä vain että minä olen täysi hämäläinen ja pistän vastaan. Mutta onhan minulla ajastettuna nytkin videolle Velipuolikuu ja radiosta tuleva Merkkituote. Niin että kyllä jotenkin mukana laahaan silti. Kiitos kuitenkin hintavinkistä.
Suon Sinulle kiinnostuksesi täysin. Kunhan vain vinoilin.