YLE Radio 1

Musiikin kiistämättömänä ja kieltämättömänä etuna kirjallisuuteen ja muihin taiteenlajeihin verrattuina on kuitenkin sen kyky baikuttaa välittömästi tahtoomme, tunteisiimme ja affekteihin, paljon voimakkaammin ja nopeammin kuin ne sanat, joihin se on sävelletty välittömintä tietotapaamme stimuloidessaan ja ilmaistessaan sille itse tahdon vireet muiden taiteiden esittäessä ideoita, tahdon objektivoitumisasteita, jotka kiihdyttävät välillisintä kirjallisuuden kysymyksessä ollessa järjellisillä sanoilla merkittyjen käsitteiden tietotapaa joka ei voi tietotapansa välillisyyden vuoksi saada aikaan yhtä välitöntä vastakaikua tiedoitsemisen puhtaan subjektin käsityskyvyn mukaisissa tunteissa älyn mukaisina tahdonliikutuksen todellisen mielihyvän tai tuskan vastineissa, tyydytyksen tai tuskan kuvina puhtaan mielteen alueella. josta tahto itse, oma minuus ts. persoona on erottautunut ja tungettu pois tajunnasta jolloin soivat sävelet eivät jää olioille rinnakkaisina ulkokuoreen vaan objektiivisessa havainnossa tiedoitseva omaksuu sen sinänsä. joka on yhtä kuin maailman olemuksen kuva. sen syvin olemus.

Musiikin kauneuden puhtaan mielteen alueella älyn mukaisia todellisen tuskan vastineina aikaansaama sydäntä viiltävä kipu korostaa tuskaisimmassakin soinnussa irrationaalisessa, suurin luvuin ilmaistavissa olevissa sävelvärähdysten suhteessa, ts. epäsoinnussa, kuulijansa nautintoindeksiä muodostuen tahtoamme vastaanhangoittelevan luonnolliseksi kuvaksi todellista tuskaa koskaan tuottamatta.

Jos olisitte valmiita tekemään taide-empiirisen kokeen ottamalla aikaa kellosta kuinka kauan ja monta sataa sivua teidän on luettava paksua kirjallista nidettä sen esittämien ideoiden käsittämiseksi ja hengentuotteena sen objektiivisuudesta nauttiaksenne ts. syvällisestä osallisumisestanne objektiinne vaikutetuksi tullaksenne, niin että koko muu maailma mielteenä on haihtunut maailmasta pois tahtona musiikillisen informaation verrattomasti ja ylivoimaisesti nopeampaan ja voimakkaampaan vaikutukseen vähden, joka ottaa puhtaan subjektin valtoihinsa ikään kuin ulkopuolelta tulevan geniuksen alkaessa toimia jos olet vastaanottavaisessa mielentilassa ja virittäytynyt sen välittämille intohimoille musertavine emotionaalisine tunnejärkytyksineen joita mikään muu taiteenlaji ei milloinkaan pystyisi ilmaisemaan yhtä vakuuttavasti kuin musiikki ja sävelet.

Jopa Meriläisen jälkisarjallinen sinfoninen runoelma Kehrä sai minut tihkumaan hikeä ja haukkomaan henkeäni sen rikkaan kromaatisen sävelkielen saadessaan sydämeni pakahtumaan rinnassani vaikkakin melartinin tonaalinen sävelkieli sinfonioissa kuten yksiosaisessa muodoltaan syklisessä numero 2. representoi myös schubertin sukuista lyyristä lämpöä eri osissa palaavista ohjelmatyyppisistä johtoaiheista kuten uhkaavasta taisteluteemasta huolimatta.

Sanomasi liittyy museomusiikkin, johon meidät useimmat on ohjelmoitu. Musiikilla ei ole semantiikkaa, joten sitä voi kukin tulkita omalla tavallaan, ellei tyydy vallitsevan kulttuurin kliseetulkintoihin.

-Jos puhutaan KERRANKIN MUSIIKISTA Tuossa olisi linkki, josta voisi hieman opiskella
http://fi.wikipedia.org/wiki/Taidemusiikki

Kommentteja teiltä!!!

humalainen kirjoitti:Jos olisitte valmiita tekemään taide-empiirisen kokeen ottamalla aikaa kellosta kuinka kauan ja monta sataa sivua teidän on luettava paksua kirjallista nidettä

Minun tarvitsee vain palauttaa mieleen haiku Tuulten, ruokojen Naniwa niin turha miellemaailma on kadonnut kuin pieru Tyynelle valtamerelle. Pardon.

Siinä olisi juttu
http://fi.wikipedia.org/wiki/Romantiikan_musiikki

tossa teille
http://fi.wikipedia.org/wiki/Romantiikan_musiikki
Ja kaikille naisille

On muute totta, jotkut vihaa oopperaa ja toiset Rakastavat sitä. Itse ole kaksi-jakoinen. Koska tietyissä "jutuissa" tulee itse-ironia peliin. Ja rakastan- vihaan

Tänään Välilevyissä esitelty viime vuosiasadan merkittävimpiin uuden taidemusiikin mesenaatteihin lukeutuneen leskirouva Elizabeth Sprague Coolidgen (1864-1953) kommentti "Hyvä herra, saatan olla kuuro, mutta en ole sokea" sopinee tähänkin kohtaan. Vaikka se alunperin olikin mesenaatin vastaus kysymykseen, miksei rahaa tipu kuvataiteelle...
Ohjelma on ehdottomasti maanmainioiden Välilevyjen aatelia: http://www.yleradio1.fi/musiikki/valile ... 1224.shtml

lgrohn kirjoitti:Sanomasi liittyy museomusiikkin, johon meidät useimmat on ohjelmoitu. Musiikilla ei ole semantiikkaa, joten sitä voi kukin tulkita omalla tavallaan, ellei tyydy vallitsevan kulttuurin kliseetulkintoihin.

Pyydän huomauttaa, että tällä ns. museomusijkilla, joksi sitä kutsut, on yleisesti hyväksytty emotionaalinen referenssisysteemi. Jos tarkoitat duri-molli-tonaalisuutta etkä esim. atonaalisuutta, dodekafoniaa ja sarjallista musiikkia. joita ei voida asettaa samaan kategoriaan tässä mielessä tonaalisten sävellysten kanssa.

Tai kuten epäilen, tee eroa taiteilijan persoonan ja hengen tuotteen välille edellistä korostaen jälkimmäisen kustannuksella, joilla ei voi olla mitään yhtäläisyyttä eikä samankaltaisuutta, musiikin esittäessä välittömästi itse tahtoa kun taiteilijan persoonallinen hahmo tai ulkoinen fyysinen olemus edustaa olemiseltaan objektiivista maailmaa, luontoa, aivoilmiötä johon et voi milloinkaan välittömästi samastua kuten luovan älyn teoreettisiin aikaansaannoksiin taitentuotteisiin puhtaan mielteen alueelle heijastuneina tahdon tyydytyksen ja tuskan kuvina joka samalla vaatii että tahto on pois tajunnasta tungettu. ja kaiki se jolla yksin on sinulle mielenkiintoa suhteita tahtoon joka tekee älyn niin yksipuoliseksi ettei se näe kuin tahtoa koskevan. eikä sitä voi tulle objektin tai maailman olemuksen kirkas kuvastin.

k-meleon kirjoitti:

humalainen kirjoitti:Jos olisitte valmiita tekemään taide-empiirisen kokeen ottamalla aikaa kellosta kuinka kauan ja monta sataa sivua teidän on luettava paksua kirjallista nidettä

Minun tarvitsee vain palauttaa mieleen haiku Tuulten, ruokojen Naniwa niin turha miellemaailma on kadonnut kuin pieru Tyynelle valtamerelle. Pardon.

Se tarkoittaisi jotakuinkin samaa kuin että tajuntasi olisi pimentynyt, ellet tarkoita tahtomisesta ja persoonastasi erottautunutta ja vapautunutta puhdasta mielteen mailmaa joka on vallan eri asia nauttiessasi luovan hengen objektiivisuudesta kun se ei rajoitu kuoreen vaan objektiivisessa havainnossa omaksunut sen sinänsä.

Musiiki saa vain aikaan niin valtavan voimakkaita emotionaalisia kokemuksia että sitä ei uskoisikaan jos sellaisia ei milloinkaan ole saanut todista. Mutta kaikkein äärimmäiset psyko-fyysiset olotilat johin musikki meidät voi johdattaa edellyttävät kulijalta lähes yli-inhimmillistä keskittymis-ja reseptiokykyä kyetäksen samastumaan niihin tiloihin jotka säveltäjä on kokenut teosta luodessaan. se edellyttää paitsi kykyä transinomaiseen kontepmlatiiviseen meditatiiviseen tilaan vaipumista myös niin vahvaa hendgenvoimien keskittämistä ja fokusoimista yhteen pisteeseen että koko mu maailma katoaa ja vastaanottajan kohtesta tulee ainoa realitetti.

Mutta koska erinäisistä käytännön syistä johtuen ja halusta nautia puhtaasta musiikillisesta kauneudesta ja tietoisesta musikista ja sen sävelkielen ja harmonisen sanaston kompleksisesta kromaattisuudesta pakahtumisesta täydellisen minuuden menettämisen vastapainona ja softimpana vaihtoehtona kuuntelenmatta kuitenkaan musiikkia pelkkänä ajankuluna ja aistillista mielihyvää tuottavana viihteenä menetin puhtaasti musikillisten kvaliteettin ja sen lyyrillisen lumovoiman stimuloimana ambitioni edellä mainittunlaisiin eskapistisiin ymmärtääkseen-täydellisesti-musiikin-ilmaiseman-syvällisen-viestin-on unhohdettava-itse-musiikki-sen-syvimän-olemuken kokonaisvaltaisiin psyko-fyysisiin olotiloihin, ja Schubertin opperoiden melodinen kauneus ja sittemmin delius ottivat pauloihinsa joiden musiikista kuten kotimaisesta myöhäisromanttisesta tai jälkisarjallisesta musiikista voimakkaita ja välitömästi tahtoon ja intohimoihin vaikuttavia pakahduttavia sielullisia kokemuksia hyvi vähällä ajattelun ja kontemplaation energialla.