YLE Radio 1

Aamuisessa Enbuskessa laukoi Frank Johansson semmoista tekstiä, etten muista moista totuuspuhetta aikoihin kuulleeni. Oli puhe Ruandan ja muista kansanmurhista ja YK:n (Kofi Annan et al.) hurskastelusta ja murhaajien toiminnasta pakolaisleireillä (tovia myöhemmin)... matkalla Porvooseen.

Johansson näes tuumasi, että syyttäkööt häntä vaikka antisemitistiksi, mutta asia on niin että natsien toimeenpanemassa shoahissa ei ollut mitään uutta. Eurooppalaiset ovat jo muutaman vuosisadan ajan tappaneet joukoittain toisennäköisiä. Ja että "ei koskaan enää" -lätinän voisi lopettaa, jos tuon ajatuksen mukaan ei haluta/ei ole rohkeutta toimia: aina kun viime vuosikymmeninä on ollut kansanmurha tekeillä tai käynnissä, niin länsimaat ovat nimenneet sen sodaksi tai sotatoimiksi. Ettei olisi tarvinnut puuttua asiaan. Noin teki myös YK Ruandan tapauksessa, vaikka sen omat rauhanturvajoukot informoivat siitä, mitä oli tekeillä (ja olisivat ottaneet kurkunleikkaajilta viidakkoveitset pois, jos Kofi Annan olisi sallinut).

Tuli mieleen jokin aika sitten näytetty "Biafraa" koskeva dokumentti. Mehän opimme 1967-70 sietämään nälästä turvonneiden, kuolevien lasten kuvia, koska sveitsiläinen PR-toimisto suositti "Biafran" sotilasjohtaja Ojukwua pelaamaan nälkäkortilla. Ja hän pelasi. Joten vapaaehtoisjärjestöt keräsivät lääkkeitä ja ruokaa "Biafran" nälkäisille. Paha vain, avustustarvikkeet katosivat mustan pörssin markkinoille heti kun pakaasit oli koneista purettu.

"Biafra"-episodista voisi jauhaa enemmänkin, koska koko jutt on massiivinen valheiden verkosto. Mikään ei ollut sitä, miltä näytti. Kaakkois-Nigerian igbot olivat yksi Nigerian suuremmista "kansoista" tai "etnisistä" ryhmistä, läntisten jorubojen ja pohjoisten fulanien-hausojen ohella. Igboupseerit olivat 1960-luvun puolivälissä yrittäneet sotilaskaappausta. Meni kiville. Igboja hieman vainottiin Nigerian muissa osissa, pitkälti kaappausyrityksen takia. Lopulta Ojukwu ja kumppanit julistivat Kaakkois-Nigerian itsenäiseksi "Biafran" valtioksi, johon liittivät myös etelärannikon öljyntuotantoalueen, joka ei millään muotoa ollut igbo-aluetta. Nigerian muita ryhmiä tämä ei miellyttänyt. Myöskään Afrikan Yhtenäisyysjärjestö ei suosinut valtion hajottamista. OAU ei tietääkseni ole missään päin Afrikkaa tukenut itsenäisyysliikkeitä, koska se saattaisi viedä rajojen uudelleenpiirtelyyn kautta mantereen. Se olisi katastrofi. Mutta katastrofi oli myös "Biafra", jossa yksin nälkään kuoli liki miljoona ihmistä. Pitkässä juoksussa se ei tietenkään ole paljon mitään, koska sotilasjuntat, korruptio ja erinäköiset huuhaa-liikkeet ovat orjuuttaneet ja tappaneet ihmisiä lähes koko Nigerian itsenäisyyden ajan.

Piti nauhoittaa Enbuske mutta unohtui. Frank Johansson Suomen Amnestystä sen sijaan on ihminen, joka vuosien varrella on sanonut monia asioita koskien henkilöä ketä tahansa tasavallan presidentti mukaanlukien ilman että asiassa on mitään vääntelyä. Kaiken, mitä hän sanoo, hän tuntuu sanovan asiaan perehtyneenä, täysin valmiina ja tietoisena. Mitään lonkaltaheittoja hän ole harrastanut.

Ehdin nähdä Biafra-jutusta sen verran, että öljykysymys siinä juuri oli esillä. Kyllähän siitä aikanaankin puhuttiin. Sellaiset asiat olivat silti vaikuttamassa täällä Suomessa tunteiden tasolla kuin Finlandian valinta Biafran kansallishymniksi.

Täältä löytyy lopullinen ratkaisu. Ainoa tekninen laite, jonka toimimattomuutta asiakas ei moiti, ei sen puoleen toimivuuttakaan.

Ei taida Nakkilan Jorman kokoelmissa vielä tämmöistä laitetta olla? Sivuilla on jossain osoite, mistä saa tilata rakennussarjan.

Kaikkea sitä verkosta löytääkin, joskus on ihan pakko panna muiilekin tiedoksi.

Täytyy tuottaa pettymys
Minulla on jossain romukasan takana tuollainen, myös rakennussarjasta kasattu katkaisuhoitolaite. Ostin joskus ajat sitten huutokaupasta.
Laite on alkujaan tarkoitettu shampanjapullon avaamiseen hieman eksoottisemmalla tavalla, verrattuna tavanomaiseen "sapelointiin".

Voisi toimia myös isompana rotanloukkuna

Pitkästä aikaa hyviä uutisia!

Syyte uhkaa Hollantia ja YK:ta

Hollannin valtiota ja YK:ta uhkaa syyte Bosnian Srebrenican vuoden 1995 verilöylyn vuoksi.

Kahden hollantilaisen asianajajan mukaan Hollanti kieltäytyi antamasta ilmatukea Srebrenicassa olleille joukoilleen.

Serbijoukot tappoivat kaupungissa 8 000 - 10 000 muslimimiestä ja -poikaa.

Noin 6 000:ta uhrien omaista edustavat asianajajat haluavat oikeuden eteen myös YK:n, joka johti rauhanturvaoperaatiota Bosniassa. (Yle Teksti-TV, Sivu 134)

Olisi ensiarvoisen tärkeää, että länsimaiden hurskastelu ihmisoikeusasioissa tekisi tilaa oikeille ihmisoikeustoimille. Tärkein niistä on: estetään joukko- ja kansanmurhat. Jos länsimaat ja YK kuitenkin katsovat toisaalle silloin, kun niiden nenän edessä tapahtuu, niin silloin on parempi pitää suu kiinni. Syytetään pian kaksinaismoralismista.

Vielä kun, eräänä päivänä, saataisiin Bush ja Blair yhdessä Putinin kanssa kv. oikeuteen...

Enbuske uskaltaa, kiitokset!

Viikko pari sitten hän selvästi toi ilmi, kuinka yliammutusti edelleen jauhetaan joukkohysteriaan turvautuneen erään Adolfin tekoja (joihin meidän maassammekin ajopuuna innolla ajaudettiin). Afrikassa tapahtuu edelleen, saati sitten USAn puuhailut öljyrahan ajamana.

Pam pam, koneen turvista. Palkkasotilaat, köyhimmät kansalaiset, ison nimettömän rahan puolesta...

Kun itse 1990-1991 vuodenvaihteessa kävin sukuloimassa Amerikassa (Bostonin takametsissä), Walte-setä näytti metsästä sodanaikaisen vararuokavaraston paikan. Pieni pelko lie sielläkin ollut.

Itse Japanissa palvellut setä ei ymmärtänyt olleensa Suomea vastaan. Voi sitä hölmön kelkkaan menoa! Hyvä pikku Suomi tänään.

Mielenkiintoista, miten paljon Radovan Karadzicin ja Saddam Husseinin olemukset ja katseet muistuttavat toisiaan. Jahdatut elukat, molemmat. Hollannin television mukaan Karadzicin parta ja tukka on nyt ajettu, jotta mies tulee muistuttamaan sitä Radovania, jota me kaikki tunnemme. Jatkuva stressi sai näköjöön harmaantumaan entisestään.

Melkoinen pokka äijällä kieltämättä oli. Eikä vaimokaan tiennyt, että mies oli vielä hengessä (?!?). Ainekset elokuvaan? (jospa laatuohjaajamme Renny Harlin; heh, heh).

Samaa näköähän kumpikin etsitty lopultakin olivat.
Viimaksimainitulla ja kiinniotetulla oli tosin aikaa
sopeuttaa näkönsä median esikuvan mukaiseksi.

On myös psyko -ammattilainen, joten lienee
paremmin valmistautunut julkisuuspeliin,
joita toisintona pariin aiempaan tapaukseen
viitaten tultaneen jäljittelemään.

Tuleekin mieleen, että nyt kun on vapaudestaa
ja työelämästään riittämin nauttinut, niin onkin
valmis sopeutumaan länsimaiden elinikäisvangiksi.
Samallahan saa suojatun vanhuuden, ylläpitomukavuuksin.
Sillä eihän valtionpäämiehiin samaistettavaa vankia aivan
holtittomasti tulla kohtelemaan, eikä eurooppalaisilla ole
tapana sallia selvissäkään tapauksissa enää kuolemanrangaistusta.

En keksi parempaakaan ketjua tälle nuutiselle (Spiegel nr. 13/28.3.3011): Konrad Adenauerin kristillisdemokraattinen hallitus ilmeisesti tiesi Saksasta paenneen Adolf Eichmannin liikkeistä.

Eichmann oli Holokaustin arkkitehti, logistiikkamestari, jonka suunnitelmin eurojuutalaisia junailtiin tuhoamisleireille, ja hän myös toimi v:n 1942 Wannsee-konferenssin puheenjohtajana. Konferenssissa sovittiin kaikkien n. 11 miljoonan eurojuutalaisen tappamisesta. V. 1944 Eichmann siirtyi Budapestiin johtamaan viimeisten unkarinjuutalaisten tuhoamista (400 000 ihmistä pakkosiirrettiin kahdessa kuukaudessa) - unkarilaiset itse olivat aloittaneet vainot jo 1920-luvulla, mitä useimmat rakkaista kielisukulaisista eivät ole mielellään muistelleet. V. 1945 Eichmann painui maan alle ja pakeni myöhemmin maasta. V. 1960 Israelin agentit kaappasivat hänet Israeliin, jossa järjestettiin näytösoikeudenkäynti "Israel vs. Eichmann" vv. 1961-62. Eichmann ei tosiaan ollut asioista tietämätön: Nürnbergissä todistanut Wilhelm Höttl kertoi tavanneensa vanhan toverin v. 1944 Budapestissä ja snapsin naukkailun lomassa vaihdettiin kuulumisia. Adolf, kerrohan kuomasein, kuinka monta jutkua on saatu hengiltä? Mihin Eichmann, että neljä miljoonaa leireillä ja kaksi miljoonaa muuten. Niin se käy, kuten Kurt Vonnegut sanoi.

Vitsi on siinä, että Länsi-Saksan hallitus tiesi yhtä jos toistakin Eichmannin ja muidenkin natsien liikkeistä - osa näistä oli "valvonnan alaisina" Länsi-Saksan poliisissa, turvapalvelussa ja ministeriöissä ja loput Etelä-Amerikan retriiteissä, paitsi yksi ryhmä Alppien rinteillä, baijerilaisia ja itävaltalaisia tovereita, jotka puuhastelivat omia pikku antisemitismejään jo ennen sotaa ja jotka sodan jälkeen junailivat joukottain tovereita pois Keski-Euroopasta. Hallitus oli paniikissa, Baijerin CSU:n Franz Josef Straußin sanoin "sehr besorgt", kovin kovin huolissaan. CIA-raportoi kotiin, että L-S:n hallitus on "hysterian partaalla"... Pelättiin kai, että Eichmann paljastaa natsien salaiset yhteistyöverkostot, joiden avulla tärkeimmät jehut roudattiin pois Euroopasta ja jotka ulottuivat ilmeisen korkealle L-S:n hallinnossa. Kanslerinviraston päällikön Hans Globken suojelemiseksi käynnistettiin operaatioita, koska entinen natsihallinnon (sisäministeriön) virkamies oli nyt Adenauerin luottomies. Ei haluttu Globken henkilön nousevan Eichmann-prosessissa esiin. Kovin paljoa ei asioista ole tiedetty, ei ole paljoa dokumentteja, koska esim. Gehlenin perustama L-S:n salapalvelu, myöh. BND - jonka agenteista osa tuli samoista saksalais-itävaltalaisista natsipiireistä, jotka järjestivät pakoreittejään pitkin joukon sotarikollisina etsittyjä Alppien yli Italiaan ja Argentiinan laivoihin - saattoi lähettää informaatiota ministereille tai kanslerinvirastoon ohjeilla tuhota viesti heti lukemisen jälkeen.

Eichmannia kyllä jahdattiin, kun hänen Holokaust-roolinsa oli tajuttu, mutta otteet eivät olleet kovin rivakat. Mies asui v. 1946 Pohjois-Saksassa (Lüneburger Heide) ja toimi metsurina, jonka paikalliset muistivat vähän juovana tyyppinä. Hän oli suht "turvassa", mutta siirtyi kuitenkin kesällä 1950 Argentiinaan: FBI:n papereiden mukaan natsijahti oli ylipäänsä laiskistunut kylmän sodan pukatessa päälle, esim. yksi informantti kertoi keskustelleensa useiden amerikkalaisten, venäläisten ja israelilaisten kanssa Eichmannista, mutta tämä ei enää liiemmin kiinnostanut ketään. No, Eichmann oli Argentiinassa ja pian tieto tästä oli Euroopassa, asiasta kirjoitettiin jopa lehdissä. Oikeistoradikaali lehti - suhteet natsirinkiin kunnossa - jopa korjasi huhun, että Eichmann olisi Lähi-Idässä: Argentiinassa se on, tomppelit! Paljon on papereita hukassa, eräskin arkisto on vuoden 1948 kohdalta tyhjä, kuka tietää miksi... Se nyt kuitenkin tiedetään, että jos Eichmann olisi haluttu Länsi-Saksaan oikeuden eteen, niin asia olisi järjestynyt. Mutta operaatio olisi avannut niin monta lukittua ovea, että oli "kaikille" parempi Eichmannin asustella Argentiinassa.

Siksi paniikki iski, kun Israel haki Eichmannin Argentiinasta ja käynnisti prosessin...

Mikä tuon Spiegelin jutun kärki on? Tärkeimmät käänteet tiedetään, samoin että natseja oli Länsi-Saksan hallinnossa ja etenkin Gehlenin järjestämässä organisaatiossa - joka myöhemmin sai viattoman nimen Bundesnachrichtendienst (BND). Onko ydin siinä, että Adenauerin hallituksessa vallitsi pahempi paniikki, kuin aiemmin on julkisesti myönnetty? Vai onko ydin siinä, että BND-natsit saivat vanhoilta veljiltä Etelä-Saksasta ja Itävallasta tietoja koskien ketkä maasta ovat poistumassa tai jo poistuneet? Onko Globke jutun suurin paljastus?

Pitäisikö ostaa Spiegel?

Arvo Konservatiivi kirjoitti:Mikä tuon Spiegelin jutun kärki on? (...) Pitäisikö ostaa Spiegel?

§1 Täytyykö olla yksi selkeä kärki? Monikärkiohjuskin on keksitty jo kauan sitten.

Juttu oli 1. osa laajempaa stooria. Mitä hätäisen silmäilyn pohjalta ja ylipäänsä kykenen arvioimaan, niin se esitti nykytiedon pohjalta hyvän yleiskuvan post-MS2 -tilanteesta mitä tulee natsiverkostoihin (ei "Odessan poikia" eikä muita salaliittoja, mutta ent. tovereiden selänkyhnytystä ja muuta hjelppiä) ja pahimpien natsirikollisten katoamisiin.

§2 Lehden voi myös tilata. :) Sen löytää myös kaikista hyvinvarustelluista kirjastoista.

Eichmann & knit -jutun 2. osa on Spiegelin nr:ssa 15 (11/4). Kattotaan myöhemmin, josko siitä enää mitään irtoaa. Nyt on lähdettävä vetään jotain lääkettä.