2000-luvun broilerintuotanto Suomessa pyrkii äärimmäiseen tehokkuuteen
ja lintujen nopeaan kasvuun. Suomalainen kuluttaja haluaa broilerinsa
vaaleana rintafileenä tai suikaleina, joten vastaus kysyntään on
amerikkalaisen Aviagen-yhtiön kehittämä Ross 508 broilerihybridi.
Broilerihybridi on kehitelty tarkasti suomalaiskuluttajan vaatimuksiin: se kasvaa nopeasti ja oikeista paikoista. Ross 508 –hybridiä syötetään kasvattamossa jatkuvasti. Lintujen yön pituus tehdään keinovalolla muutaman tunnin mittaiseksi, jotta ne söisivät suuren osan vuorokaudesta. Kuudessa viikossa Ross 508 on kasvanut 1.7kg painoiseksi, jolloin se on valmis teurastettavaksi. Sen ruumis on suunniteltu nimenomaan paloittelua varten; rintalihakset ovat Ross 508:n suurin ruumiinosa, joten niistä riittää fileitä ja suikaleita.
Kovin paljon kuutta viikkoa pidempään Ross 508 ei eläisikään, ellei sen ruuan määrää rajoitettaisi ja liikuntaa lisättäisi. 1970 ja -80 -luvuilla broilereiden jalostaminen johti ylisuuriin rintalihaksiin, mikä vaikeutti lintujen pystyssä pysymistä.
Broileria marinadissa
Suomalaiset pitävät Ross 508:sta marinadissa. Noin neljä viidesosaa kaikesta Suomesta myydystä broilerista myydään marinoituna. Kariniemi-yhtiön kymmenen vuotta sitten kehittämät broilerisuikaleet hunajamarinadissa on edelleen suomalaisten suosikkituote. Yli puolet kaikesta marinoidusta broilerista on hunajamarinoitua.
90-luvun alussa Kariniemi toi kauppoihin myös valkosipuli- ja mandariinimarinoidut broilerisuikaleet. Makeahkot marinadit myyvät Suomessa hyvin, toisin kuin etikkaiset tai kirpeät maut. Marinadien tuotekehittely on kuitenkin siirtymässä kohti läpikuultavia maustekastikkeita.
- Asiakkaat haluavat nähdä tuotteen, sanoo Kariniemen brändijohtaja Anne Puisto.
Sekä Puiston että Saarioisten markkinointijohtajan Ritva Mäenpään mukaan yksinkertaiset, selkeät maut ovat tulossa.
- Tuotteen nimestä pitää tunnistaa, mistä mausta on kysymys, sanoo Mäenpää.
Marinoidun lihan ylivaltaa nakertaa myös marinoimaton broileri, jonka suosio on ollut kasvussa viime vuosina.
Mummobroilerit lennolla Skotlannista
Broilerin tuotannosta on kehittynyt tehokasta ruokateollisuutta viidessäkymmenessä vuodessa. Yksi suurista toimijoista alalla on yhdysvaltalainen Aviagen-yhtiö, joka kauppaa jalostamiaan broilereita ympäri maailman.
Suomeen Aviagenin Ross-mallisia broilerihybridejä tuo Suomen Broiler Oy, joka hakee linnut Skotlannista. Yhtiö tuo maahan kolme kertaa vuodessa 20 000 Ross-broileria, jotka ovat isovanhempia suomalaisiin ruokapöytiin päätyville broilereille. Lähes kaikki Suomen broilerit ovat kotoisin Aviagen Broiler Breedersista Skotlannista, mistä ne lennätetään charter-lennolla Suomeen.
Nämä skotlantilaiset isovanhemmat munivat munia, joista haudotaan emoja. Näiden Ross-emojen munista haudotaan untuvikkoja, jotka päätyvät suomalaisiin kasvattamoihin. Yhdessä erässä kasvatustilalle viedään noin 15 000 Ross-poikasta, ja koko parvi lähetetään noin puolentoista kuukauden päästä yhtä aikaa myös teurastettavaksi (ns. all in - all out -menetelmä).
Vertaile eri Ross-malleja:
Ross 208
Ensimmäinen Suomeen tuotu Ross-hybridi. Ross 208 hybridissä oli kiinnitetty erityisesti huomiota hyvään rehuhyötysuhteeseen, painonlisäykseen ja lisääntyvyyteen. Ross 208 hybridissä koipi-reiden osuus ja rasvan määrä oli suurempi kuin nykyisissä hybrideissä. Ensimmäiset Ross-hybridit lensivät Suomeen matkustajalentokoneessa.
Ross PM3
Kyseistä hybridiä ei tuoda Suomeen. Ross PM3 on kehitetty tuotantoon, jossa rehukustannukset ovat korkeahkot. Ross PM3 on kehitetty kokonaisena valmistettavaksi ja sitä myydään erityisesti marketeissa, joissa on suppeahko tarjonta.
Ross 308
Ross 308 on eniten kulutettu broilerihybridi. Siinä lihasmassa jakaantuu tasapainoisimmassa suhteessa eri puolille broileria. Ross 3008 hybridiä valmistetaan yleensä kokonaisena. Hybridiä tuodaan Suomeen, mutta suuri osa valmiista tuotteesta myydään ulkomaille.
Ross 508
Suomen suosituin broilerihybridi. Ross 508 hybridissä on huomattavan paljon vaaleata rintalihasta. Suomalaiset suosivat vaaleata rintalihaa fileinä tai suikaleina. Suuri osa koipi-reisi-paloista myydään ulkomaille.
Ross 708
Viimeisin broilerihybridi. Siinä on Ross 508 hybridiin verrattuna vieläkin enemmän vaaleata rintalihasta. Ross 708 hybridiä ei tuoda Suomeen.
Salakuljetuksella edelläkävijäksi
Nykyinen tehokas broilerintuotanto alkoi Suomessa varsin erikoisella tavalla. Maataloudesta kiinnostunut Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n toimitusjohtaja Juuso Walden oli maistanut Lontoossa maukasta vaaleaa Sussex-broileria. Hän halusi käynnistää broilerintuotannon myös Suomessa, mutta arveli että tulli ei anna lupaa broilerinmunien tuontiin.
Niinpä hän antoi metsäteollisuusyhtiönsä urheilujoukkueelle tehtäväksi salakuljettaa broilerinmunia Lontoon kilpailumatkalta vuonna 1958. Urheilijat kuljettivat 1500 broilerinmunaa Seutulaan, josta ne vietiin hautomoon Simpeleelle.
Salakuljetus jatkui ja parhaimmillaan Simpeleellä oli 8000 lintua. Toiminta ei ollut taloudellisesti kannattavaa, joten paperitehtaan erikoinen sivubisnes lopetettiin 60-luvun välissä. Waldenista tuli kuitenkin yksi broilerintuotannon edelläkävijöistä.
Syntyykö tulevaisuuden broileri laboratoriossa?
Suomessa syötiin Ross-broileria vuonna 2009 yhteensä 83.9 miljoonaa kiloa, mikä tekee keskimäärin 16kg broileria per suomalainen. Kaikesta maailmassa syödystä lihasta noin kolmasosa on siipikarjaa.
- Broileri on ympäristönäkökulmasta se parempi vaihtoehto. Se kasvaa suorastaan räjähdysmäisesti, sanoo lihankulutusta tutkinut Markus Vinnari Itä-Suomen yliopistosta.
Ympäristönäkökulmasta parasta olisi, jos viljaa syövää ja metaania ulostavaa Ross-broileria ei kasvatettaisi laisinkaan. Niinpä maailmassa kehitetään jo keinolihaa, joka maistuu, näyttää ja tuntuu broilerilta, mutta ei ole sitä.
Muun muassa Missourin yliopiston professori Fu-Hung Hsieh on kehittänyt soijasta tehtävää tuotetta, joka kelpaisi kanahampurilaiseen. Prosessissa soijaproteiiniin lisätään kana-aromien lisäksi mm. kuituja, joiden avulla pyritään saamaan soijapaloihin ”kanamaista” suutuntumaa.
Tämä ”tulevaisuuden broileri” on myös terveellistä; soijaproteiini vähentää sydäntautien riskiä ja kuiduilla tiedetään olevan paljon hyviä vaikutuksia elimistössä.
Itä-Suomen yliopiston Markus Vinnari kuitenkin toppuuttelee innokkaimpia visionäärejä.
- Se, että keinolihaa pystytään luomaan, on vasta ensimmäinen askel. Teollinen tuotanto onkin jo toinen juttu.
Lisäksi ihmiset pitäisi saada vielä syömään uutta tuotetta. Vinnarin mukaan ruoka on lopulta niin paljon muutakin kuin vain pala lihaa lautasella.
Toimittajat: Ville Alijoki ja Seija Aunila
