A.A. Milne:

Nalle Puh

” – ETKÖHÄN OLISI NIIN kauhean kiltti, että kertoisit sadun Nalle Puhille? – Senhän kyllä voin tehdä, sanoin minä. Millaisista saduista hän pitää? – Sellaisista, joissa puhutaan hänestä itsestään. Sellainen karhu hän on. – Vai niin, minä ymmärrän.”

Hellyttävän itsekeskeinen ja hunajanhimossaan kyltymätön on Nalle Puh. Puolen Hehtaarin metsässä pieniälyinen karhu viettää ikuista kesäsunnuntaita: hän nauttii aterioista ja tuttavien vierailuista, ratkoo kotoisia pulmia ja etsii turvallisia seikkailuja. Tukalan tilanteen yllättäessä on Risto Reipas aina valmiina pelastamaan suojattinsa.

ALAN ALEXANDER MILNE (1882–1956) aloitti kirjailijan uransa humoristisilla esseillä ja näytelmillä, jotka saavuttivat suosiota sotienvälisen ajan Englannissa. Näytelmäkirjailijasta tuli kuitenkin kertaheitolla lastenkirjailija, kun hän ryhtyi tarinoimaan poikansa Christopher Robinin Teddy-karhusta.

”Pullean karhun” ensiesiintyminen tapahtui lastenrunoissa, jotka Milne julkaisi kokoelmassa When We Were Very Yong vuonna 1924. Proosamuotoisista kertomuksista koottu teos Nalle Puh ilmestyi kaksi vuotta myöhemmin.

PUH-TARINAT TUKEUTUIVAT oikeisiin esikuviin. Kania ja Pöllöä lukuun ottamatta kaikki kirjassa esiintyvät eläinhahmot olivat peräisin Christopher Robinin lastenkamarista – ja pojasta itsestään tuli kirjan sankari Risto Reipas.

Nalle Puh oli välitön menestys paitsi Englannissa myös Yhdysvalloissa, ja karhun hahmolla ryhdyttiin jo 1930-luvun taitteessa myymään oheistuotteita teeastiastoista kalentereihin ja lautapeleihin.

MILNE ITSE EI LIIEMMIN nauttinut lastenkirjailijan maineestaan ja hän olisi Nalle Puh rakentaa talon -teoksen jälkeen halunnut siirtyä urallaan eteenpäin. Myös Christopher Robin tympääntyi rooliinsa Risto Reippaana, yhtenä aikansa kuuluisimmista pojista. Muistelmissaan hän syytti isäänsä nimensä varastamisesta.

Nalle Puh suomennettiin ensimmäisen kerran vuonna 1934, mutta varsinaisen läpimurron Milnen teokset tekivät Suomessa vasta toisen maailmansodan jälkeen. Käännöksissä androgyynistä Winnie-the-Poohista tuli yksiselitteisesti miespuolinen hahmo.

Teksti: Laura Puro