Enid Blyton:

Viisikko aarresaarella

” – RUVETAAN SYÖMÄÄN. Eihän mitään muutakaan voi niin kauan kuin myrskyä kestää, Dick ulvoi nälkäisenä kuten tavallisesti. – Sitä mieltä minäkin olen, Anne sanoi ja katsahti kaihoisasti kinkkuvoileipiin. ”

Sota- ja pula-ajan englantilaislapsille Viisikot tarjosivat jotain, mistä nämä saattoivat vain unelmoida: huoletonta kesäidylliä, vauhdikkaita mutta hyvin päättyviä seikkailuja ja herkkuja pursuavia eväskoreja.

VUONNA 1942 ILMESTYNYT Viisikko aarresaarella oli Enid Blytonin (1897–1968) kirjoittamista Viisikko-kirjoista ensimmäinen. Siinä sisarukset Anne, Leo ja Dick lähetetään kesäloman ajaksi tätinsä ja setänsä luo Kirrin Bayhin, missä he tutustuvat originelliin serkkuunsa, poikatyttö Pauliin, sekä tämän koiraan Timiin. Paulin omistamalla saarella viisikko tempautuu mukaan aarrejahtiin.

Suomeksi kirja julkaistiin vuonna 1956. Tämän jälkeen loput 20 Viisikkoa käännettiin kahdeksassa vuodessa.

KIRJAILIJANA ENID BLYTON oli uskomattoman tuottelias. Parhaiten hänen tuotannostaan muistetaan ”ahmimisikäisten seikkailukirjat”: Viisikot sekä Salaisuus-, Seikkailu- ja SOS-sarjat. Yhden Viisikon kirjoittamiseen määrätietoiselta kirjailijalta kului neljä ja puoli päivää.

Sodan jälkeen Blytonin seikkailukirjoja ryhdyttiin kritisoimaan kielellisesti heikkotasoisiksi ja juonikuvioiltaan kaavamaisiksi. Kirjojen arvomaailma tuomittiin konservatiivisena, seksistisenä ja rasistisena. Nuorten lukijoiden pelättiin korruptoituvan Blytonin tuotannosta jopa siinä määrin, etteivät he myöhemminkään kykenisi ymmärtämään ”oikean kirjallisuuden” arvoa.

UUDELLEENARVIOINNIN aika koitti 1980-luvulla. Lasten lukuharrastuksen taantumisesta huolestuneet asiantuntijat esittivät nyt, että mukaansatempaavat seikkailukertomukset olivat hyvä keino houkutella lapsia kirjojen ääreen.

Viisikoita on myös kiitetty siitä, että niissä lapset pääsevät toimimaan omillaan. Roistot osoittautuvat täysin voimattomiksi nuorten salapoliisien kekseliäisyyden edessä, ja vanhemmillekin on varattu vain statistin rooli. Lapsisankarien ylivertaisuus onkin yhdistänyt nuoret lukijat Viisikoiden taakse sukupuolesta, sosiaalisesta asemasta ja etnisestä taustasta riippumatta.

Teksti: Laura Puro