Kuvassa Minna Suuronen (vas.) ja Maija Junno.

VIERAANA ohjaaja Jarmo Lampela RAKASTIN EPÄTOIVOISTA NAISTA Maanantaina 18.10.1999 klo 21.20 Minkälaista palautetta olet elokuvasta saanut? Kaikki mitä minulle asti on suodattunut on ollut harvinaisen positiivista. Pääasia näyttää olevan, että ihmiset ovat olleet hyvällä mielellä elokuvan katsottuaan. Elokuvan päähenkilöt on koettu hirveän tutuiksi ja jotenkin todenmukaisiksi. Erityisesti on kiitetty vahvoja naisia. Katsojien kommenteissa ei ole ollut eroja, miehet ja naiset ovat puhuneet samoista asioista. Entä miten odotat elokuvan ensi-iltaa televisiossa ja miten suhtaudut työhön televisiossa ja elokuvassa? Olen ohjannut televisiolle, lähinnä TV 2:ssa, kymmeniä jaksoja tv-sarjoja, olen tehnyt lyhytelokuvia ja pidempiä muutaman. En ohjaajana osaa miettiä yleisön erilaisuutta. Enemmänkin työskentelyssä eroavaisuudet ovat lähinnä aikataulun erilaisuutta. Tv-sarjan ohjaaminen on tiivistahtisempaa kuin elokuvan ohjaaminen. Uskon että elokuva kyllä löytää katsojansa myös television puolella. On ollut jotenkin ihan luonnollinen asia työskennellä molemmissa. Se mikä itselleni on tärkeätä on työryhmä jonka kanssa tekee. Varsinkin elokuvan puolella katson että enemmän kuin elokuvat olisivat minun elokuviani, ne ovat ryhmätyön tuloksia. Teen työtäni saman kuvaajan, äänisuunnittelijan, lavastajan, pukusuunnittelijan ja leikkaajan kanssa. Elokuvan valmistelu alkaa hyvin aikaisin, ja elokuva löytää yhteisen sävelen ikään kuin jo varhaisessa vaiheessa, paljon ennen kuvausten alkamista. Tärkeätä minulle on varsinkin se että syntyy tuo ajatus yhteisestä elokuvasta. Tiettyyn pisteeseen asti televisiossakin pystyy nykyään samantapaiseen työskentelyyn, kun vain saa tarpeeksi ajoissa tietää keitä työryhmässä on mukana. Kun ohjasin televisiossa ensimmäisen kerran, ennakkosuunnitteluun oli tosi vähän aikaa. Nyt televisiossakin ymmärretään paremmin hyvän ennakkosuunnittelun merkitys. Mitä muuta haluaisit kertoa elokuvasi taustoista? Sain synopsiksen - noin sivun mittaisen - vuotta ennen kuin ensimmäinen käsikirjoitusversio syntyi. Olin jo silloin myyty, aihe valloitti heti. Tiedettiin että kuvaukset on mahdollista aloittaa reilun puolen vuoden päästä kun ensimmäinen käsikirjoitusversio oli valmis. Ja kun sen oli lukenut alkoi nähdä keitä siinä sitten olisi mukana. Sitten koko tuotanto kulki hyvin suotuisien tuulien mukana. Kuvausvaiheessa yleensä viimeistään tulee aikatauluongelmia. Nyt niin ei käynyt, ei tullut sairastumisia eikä vaikeuksia talven tulon takia. Ennen kokemattoman helppoa olosuhteitten puolesta. Sai tehdä työtä poikkeuksellisella rentoudella. Tuottaja odotti koska se katastrofi tulee, mutta sitä ei onneksi koskaan tullut. Haastattelija Marjatta Lohikoski