Käsikirjoittaja Antti Karumo: Ihmisiä riivaa menestymisen pakko

Julkisuutta, menestystä. Hinnalla millä hyvänsä?

Menestyvä ihminen – aikamme sankari. Menestykseen saa pyrkiä keinoja kaihtamatta – kyynärpäätaktiikasta on tullut kansalaishyve.
Käsikirjoittaja Antti Karumon minisarja ”Kaiken tämän takana” kuvaa kolmessa eri menestymisen vaiheessa olevaa ihmistä.
Päähenkilö Jari (Antti Reini) on pohjamutiin vajonnut, entinen miesmalli. Hän haluaisi vielä kerran nauttia menestyksestä. Tuottajaguru Sami (Janne Virtanen) on menestynyt jo liikaa, ja noussut arkitodellisuuden yläpuolelle. Lukiotyttö Pinja (Jemina Sillanpää) ei vielä tiedä menestymisestä mitään.
”Menestymisen houkutin on nykyisin massiivinen. Kun nuori näkee, kuinka saman ikäiset toiset nuoret paistattelevat julkisuudessa, ei hänellä ole minkäänlaisia välineitä ymmärtää, mistä on kysymys ja mitä kaikkea muuta asiaan liittyy”, Karumo hahmottaa.

Pakko kilpailla

Seuraamme mediasta herkeämättä, mitä muille kuuluu, mitä muut tekevät. Karumon mukaan ihmisille tarjotaan ”toisen” ihmisen mallia.
”Malli on niin voimakas, että vahvinkin meistä tahtomattaan vertailee itseään toisiin ihmisiin. Kilpailuttaminen aiheuttaa sen, että ihminen pyrkii olemaan joku toinen. Paine tähän on kova.”
Karumon mielestä ihmisen on vaikea kuulla tässä kakofoniassa omaa ääntään.
”Jokaisen ihmisen keskeisenä päämääränä on tulla siksi, mikä hän jo on – omaksi itsekseen. Ulkopuolelta – käytännössä mediasta – tulevien ärsykkeiden takia tämä on vaikeampaa kuin koskaan aikaisemmin.”
”Minuuden menettäminen on kohtalokasta. Menestyksen tavoittelussa ryhdymme kilpailemaan toisten kanssa, tehdäksemme peräeroa muihin.”

Samanlainen, kiitos!

Kun ei tunne enää omaa itseään, kuule omaa ääntään, pulpahtaa pintaan taipumus toistella muiden mielipiteitä.
”Luet iltapäivälehdestä jotain päätöntä, ja jaat sen kahvipöydässä muiden kanssa annettuna totuutena, kyseenalaistamatta yhtään mitään”, Karumo huomioi.
Karumo sanoo pelkäävänsä, miten syvälle meihin media vaikuttaa.
”Kilpailuyhteiskunnassa ei kukaan tunnista, mikä oli alkuperäinen oma mielipide. Tajuamattaan ihmiset hokevat toistensa fraaseja. Ihmiset eivät ota riskiä, että joutuisivat jotenkin ulkolaidalle. Kuitenkin tärkeintä olisi ajatella itsenäisesti, nähdä kokonaisuuksia.”
”Huolestuttavaa on, miten tämä kaikki vaikuttaa lapsiin ja nuoriin. Miten lapsen kanssa selviää ohi päivän lööppien? Lapsihan vasta opettelee kokonaisuuksia.”

Kaikki pelkäävät

Trendinikkarit kuuluttavat, että elämme yksilöllisyyden aikaa. Ympäristö viestii jotain muuta.
”Asun Töölössä, jonka kadunvieruksia reunustavat samanmallisten ja samanväristen autojen nauhat. Miksi ihmiset haluavat yhä enemmän muistuttaa toisiaan, ostaa yhä kalliimpia, keskenään samanlaisia tavaroita?”
Karumo päätyy analyysissään pelon tunteeseen.
”Kaikki pelkäävät putoamista. Ihmisillä on epävarma olo. Kukaan ei uskalla erottautua, koska erottautuminen vielä ei näytä menestymiseltä, edes pärjäämiseltä. Keskimääräisesti ihmiset ovat aika peloissaan ja epävarmoja.”
Silloin tällöin joku irrottaa itsensä oravanpyörästä.
”Eivät ihmiset oikeasti heidän ratkaisuaan arvosta. Nämä ihmiset eivät kuulu enää meihin. Nyt vallitsee niin voimakas massapsykoosi, että on helpompaa mennä virran mukana, kuin irrottaa siitä otteensa.”

Näytänkö henkistyneeltä?

Kaiken tämän takana -sarjassa Sami kilvoittelee henkisen kasvun kanssa. Karumon mielestä henkisestä kasvusta on tullut menestymiseen liitetty meriitti.
”Henkistymisestä on tullut osa ansioluetteloa, uusi egon jatke. Henkistä kasvua käytetään osana omaa menestystarinaa, ja sitä käytetään mitattaessa paremmuutta suhteessa muihin.”
”Henkinen kasvu on lähtenyt todella irvokkaaseen suuntaan. Kysymys on myös vastuun pakoilemisesta, ylipäätään koko siitä kuvasta, jonka aikuisten maailma itsestään antaa. Aikuisilla ei näytä olevan mitään käsitystä, miltä heidän toimensa vaikuttavat, ja mitä ne aiheuttavat.”
”Loppuelämän kannalta hyödyllisin juttu olisi se, että ihminen tunnistaisi vielä sen oman ainutlaatuisen persoonansa, jonka hän todennäköisesti parasta aikaa on juuri menettämässä. Nyt on korkea aika”, Karumo hymyilee.

Teksti: Päivi Suikkanen
Kuva: Seppo Sarkkinen

Kuka?

Antti Karumo

- käsikirjoituksia mm. Rakkaudella, Maire 1999, Kiltin yön lahjat 2004, Kotikatu-sarjaa, Greippi 1999, Paulie 1996; dramaturgina Rakkaudella, Maire, Uudisraivaaja 2003, Kahlekuningas 2000; romaaneja Männyt 2006, Haaveena unelma 2003.

> Lue lisää
> Ohjaaja Lenka Hellstedt: Haastava sarja katsojalla
> Keskustelu: Onko pakko menestyä?