Joki-elokuvan käsikirjoittaja ja ohjaaja Jarmo Lampela

Elä, rakasta, näe

Elokuva Joki sai ensi-iltansa vuonna 2001 ja kahmi Jussi-patsaita mm. paras elokuva, paras ohjaus, paras käsikirjoitus. Kuuden itsenäisen tarinan kudelma on kertomus tavallisista ihmisistä, heidän epätäydellisestä ja rikkaasta elämästä. Sen on käsikirjoittanut ja ohjannut Jarmo Lampela, joka työskentelee tällä hetkellä Taikissa elokuvaohjauksen professorina.

Muoto löytyi lennon aikana

- Elokuvan yksittäiset tarinat oli kirjoitettuna lyhyiksi novelleiksi ja stand by-tilassa yli vuoden ennen kuin elokuvan muoto löytyi, kertoo Lampela. - Tiesin siis, että kyseisistä tarinoista saisi kirjoitettua episodielokuvan, mutta miten tarinat nivoutuisivat yhteen niin, että syntyisi toimiva käsikirjoitus, oli täysin hämärän peitossa. 

Lopulta sattuma tuli avuksi. Istuimme kuvausmatkalla kuvaaja Harri Rädyn ja äänittäjä Patrick Boullengerin kanssa lentokoneessa Madridin ja Havannan välissä, kun aloimme Patrickin kanssa pohtia äänivallin murtumista ja pähkäillä mitä siinä oikein tapahtuu. Harri osallistui keskusteluun selittämällä meille varsin tieteellisin termein koko ilmiön. 

Puolet selityksestä meni minulta vähintäänkin ohitse, mutta muutamaa päivää myöhemmin äänivallin murtuminen palasi mieleen ja totesin, että se voisi olla kerronnallinen elementti, joka sitoisi tarinat yhteen ja antaisi käsikirjoitukselle aikarakenteen.

Arkinen tapahtuma onkin iso käänne

Henkilöiden elämässä tapahtuu yhden syyskuisen aamupäivän aikana käänne, jotakin, jonka jälkeen he eivät ole enää entisellään.
- Käännekohdan tekee mielenkiintoiseksi se, että aika usein, kun elämässä tapahtuu iso muutos tai oivallus, itse tapahtuma saattaa olla hyvin arkinen. Se voi olla vaikkapa vain, että flunssainen aviomies lähtee kesken työpäivän kotiin.

Olet sanonut, että kannattaa työskennellä itseään lahjakkaampien kanssa. Mitä se tarkoittaa?

- Ohjaajan näkökulmasta sanoma tarkoittaa, että on auki dialogille, pyrkii välittämään toiselle sen mitä itse toivoo ja haluaa eikä sulje korviansa, kun kuulee vastaehdotuksen, ei pyri itse tekemään kaikkea vaan luottaa siihen, että muutkin haluavat, että elokuva onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla. On valmis kohtaamaan työtoverin ihmisenä: mitä enemmän annat, sen enemmän saat. 

Jos laatisit huoneentaulun otsikolla Ohjaajan kolme tärkeintä tehtävää, mitä siinä lukisi?

- Elä, rakasta, näe.

Erilainen tapa tehdä elokuvia

- Ohjaan parhaillaan noin tunnin mittaista elokuvaa, jota kuvataan minimaalisella työryhmällä ja jonka käsikirjoitus on kolmen liuskan pituinen tarina. Käsikirjoituksesta on olemassa ainoastaan kohtausluettelo, jonka mukaan kuvaukset etenevät. Luonnostelen kohtaukset ranskalaisin viivoin kuvausta edeltävänä päivänä, niin että jonkinlainen dialogiehdotus ja kohtauksen sisältö ovat luettavissa. Kohtaukset pannaan kasaan näyttelijöiden tultua kuvauspaikalle ja kuvataan, kun kohtaus on valmis kuvattavaksi. Dialogi ja toiminta rakennetaan siis vasta kuvauspaikalla.

Työtavan mahdollistaa se, että henkilöhahmot ovat yhdessä näyttelijöiden kanssa rakennetut, niin että näyttelijä tuntee henkilönsä ja tietää miten hän eri tilanteissa reagoi ja käyttäytyy.

Tutkimuksellista projektissa on se, että kirjoitan auki tekoprosessia ja vertaan sitä perinteisempään elokuvanteon prosessiin ja arvioin myös lopputulemia, miten työprosessit vaikuttavat lopputulokseen. Nyt jo uskallan sanoa, että kokeilu on muuttanut varsin paljon ajatteluani siitä, miten haluan elokuvia vastaisuudessa tehdä. Hatunnosto siis AVEKille, joka on mahdollistanut kokeilun Vieteri-tukimuodolla. Syksyyn mennessä vihdoin saamme projektin pakettiin.