POLIISI-TV EXTRA: Laki ja oikeudentaju

Päivä paistaa Jurvassa Etelä-Pohjanmaalla. Toisin oli kymmenen vuotta sitten, kun huoltamoyrittäjä Veikko Kamila sai viidennentoista kerran hälytyksen murtomiehistä.

- No ne lähtivät ajamaan poispäin ja minä ajoin poikittain niitten eteen, mutta jäi sen verran tilaa ojan ja auton väliin, että ne pääsivät siitä ohitse.

Seurasi takaa-ajo pitkin Pohjanmaan teitä. Sen päätteeksi ryöstäjät lähtivät juoksemaan pakoon.

- Oli pikkupistooli mukana ja ammuin pari kertaa sinne reunalle, että ne pysähtyisivät.

Oikeudessa asia olikin kääntynyt niin, että Kamila oli syyllinen.

- Minäkin menin vaan kuuntelemaan mitä ne saavat tuomiota, mutta syyttäjä rupesikin ensimmäisenä vaatimaan minulle ehdonalaista. Ajattelin, eihän tästä mitään tule.

Palaamme Veikko Kamilan tapaukseen ja erityisesti sen seurauksiin myöhemmin.

Lähdemme sitä ennen katsomaan joitakin nykyisiä oikeuskäytäntöjä. Jokainen voi miettiä, mitä oma oikeudentaju sanoo näistä tapauksista.

1. RIKOKSEN SUUNNITTELU EI OLE SUOMESSA RIKOS

Lieto lokakuussa 2007. Raskaasti aseistautunut rikollisliiga on aikeissa ryöstää arvokuljetuksen, mutta poliisi estää ryöstön.

Rikostarkastaja Teijo Ristola, KRP:
- Ulkomaalainen rikollisryhmittymä oli tullut Suomeen, suunnitellut tällaisen ryöstön ja oli toteuttamassa sitä kun poliisi otti heidät kiinni.

Pääosin sama kopla oli vastuussa myös aiemmin tehdystä Suomen Pankin Turun-konttorin ryöstöstä. Tekijät saivat käräjäoikeudessa kovat tuomiot ja kaiken piti olla mallikkaasti.

Viime vuoden lopulla hovioikeus kuitenkin lievensi tuomioita huomattavasti ja muutaman tekijän osalta syytteet jopa hylättiin.

Suomen lain mukaan näet vakavaa rikosta, kuten aseellista ryöstöä, tai jopa murhaa, saa valmistella ilman rangaistusta.

Liedon tapauksessa hovioikeus katsoi, että rikollisilla ei juuri sillä hetkellä ollut välitöntä ryöstämistarkoitusta, joten rikosta ei siis tapahtunutkaan.

Jos laki antaisi mahdollisuuden, liiga olisi voitu napata jo muutamia kuukausia aiemmin kun he kaikessa rauhassa harjoittelivat iskun tekemistä.

- Kun joku täällä suunnittelee rikosta, tekee valmisteluja, etsii piilopaikkoja, suunnittelee pakoreittejä, seuraa arvokuljetuksia, katselee pankkiautomaatteja, etsii sopivia asuntoja se on kaikki laillista toimintaa, vaikka siinä selvästi suunnitellaan rikosta.

Nykyinen lainsäädäntö houkuttelee rikollisia Suomeen. Esimerkkinä tästä voi vielä mainita vuoden 2009 pankkiautomaattien räjäytykset.

- Valitettavasti meillä on tiedustelutietoa siitä, että tälläkin hetkellä suomessa on henkilöitä, jotka suunnittelevat tulevia, suuriakin rikoksia.

2. YLIAJO JA LIIKENNEPAKO - VAIN SAKKORANGAISTUS

Jani Väisänen, silminnäkijä:
- Kuulin kiihdyttävää auton ääntä ja sen jälkeen jarrutusääntä. Käännyin kattomaan tarkemmin ja näin kuinka nuori tyttö yritti juosta alta pois, mutta ei ehtinyt. Auto osui tyttöön ja hän kaatui suojatien päälle.

- Kaikista eniten tilanteessa järkytti se, että luulin kuljettajan nousevan ylös, mutta hän tekikin omat johtopäätöksensä ja lähti karkuun.

Saamme tavan takaa kuulla, että yliajaja on paennut paikalta. Ainakin lehtiotsikoiden määrän perusteella ilmiö on kasvussa.

Katariina, 11 v.:
- En kovin hyvin muista mitä tapahtui, mutta takaraivo oli turvoksissa jälkeenpäin.

Jani Väisänen:
- Ikävä kyllä ajattelin ensimmäiseksi pahinta, sen verran hurjalta ilmalento näytti. Siinä oli tuuria matkassa ettei käynyt pahemmin.

Virheitä sattuu kaikille, se on selvää. Jokaisen ajokortin omaavan pitäisi kuitenkin ymmärtää, millainen tappokone auto voi olla jos ajetaan taajamassa huonolla kelillä reilua ylinopeutta.

Jani Väisänen:
- Kuski ajoi selvästi ylinopeutta. Kyllä se on raukkamainen teko lähteä karkuun. Kyllä siinä pitäisi ottaa vastaan mitä tuleman pitää.

Katariinan päälle suojatiellä ajanutta ja paikalta paennutta autoilijaa ei saatu kiinni. Mikäli hänet olisi saatu kiinni, häntä olisi syytetty liikenteen vaarantamisesta ja liikennepaosta, ei siis edes törkeästä liikenteen vaarantamisesta.

Rikostuomiotilaston mukaan tekijä olisi saanut ainoastaan sakkorangaistuksen.

Väisäsen mielestä sakkorangaistus ei ole riittävä rangaistus tämänlaisissa rikoksissa.

- Sakko on sellainen rangaistus, että se ikään kuin hoidetaan pois alta ja matka jatkuu. Kyllä jotain muuta pitäisi ehdottomasti saada.

Katariina on alkanut pelätä risteyksissä.

- Toivoisin, että kuski olisi vastaisuudessa varovaisempi eikä ajaisi enää lasten päälle. Toivoisin myös, että hän pyytäisi tekoaan anteeksi.

3. ELÄINSUOJELURIKOKSET - EI RANGAISTUSTA LAINKAAN

Itsekin hevosia pitävä vapaaehtoinen eläinsuojeluvalvoja Essi Leminen muistelee muutaman vuoden takaista hevosten huostaanottoa Uudellamaalla.

- Siinä oli eräs mies, jolla oli kaksi aiempaa tuomiota. Hän oli saanut eläinrääkkäyksestä rajatun eläintenpitokiellon ja hän sai pitää vain kuutta hevosta. Hän ei kuitenkaan noudattanut kieltoa ja hänet tuomittiin elinikäiseen eläintenpitokieltoon.

Parin vuoden päästä siitä kun miehen eläintenpitokielto astui voimaan miehen hevoset huostaanotettiin. Luurangoiksi laihtuneista hevosista yksi jouduttiin lopettamaan välittömästi. Seurasi uusi oikeudenkäynti.

- Se meni käräjille uudestaan mutta ainoastaan eläintenpitokiellon rikkomisesta. Ei lainkaan käsitelty sitä, että hevosten hoito oli niin räikeästi laiminlyöty.

Mies oli ehtinyt siirtää osan hevosista naisystävänsä nimiin ja oikeudenkäynnin lopputulos oli mielenkiintoinen.

- Syytettynä oli sekä mies että nainen ja todistelu käsitteli lähinnä sitä, kumpi hevoset omistaa.

Koska oikeudessa ei pystytty todistamaan kuka hevoset lopulta omisti, tuomiota ei saanut kukaan. Ei eläinten rääkkäämisestä, eikä edes eläintenpitokiellon rikkomisesta.

Miehellä on tänäkin päivänä hevosia hoidettavanaan.

- Tietojen mukaan tänä syksynä on taas tehty tarkastus eli tilanne on aivan sama kuin on ollut aiempina vuosina ja on ollut kohta lähes kymmenen vuotta.

Katsotaanpa sitten mitä laki sanoo lemmikkieläinpuolella. Tässä muutamia esimerkkejä tuomioista:

- Eläimiä pidetty toistuvasti erittäin huonoissa olosuhteissa, rangaistus kymmenen päiväsakkoa á 20 e.

- Kissa tapettu pesukoneessa, rangaistus 70 päiväsakkoa á 10 e.

- Koira todella huonossa kunnossa, hoitamatta ja ruuatta, ei ole saanut tarvittavaa eläinlääkärin hoitoa. Muun muassa koira oli kaljuuntunut ja iho paksuuntunut ihotulehduksesta. Koira jouduttiin lopettamaan. Eläinsuojelurikoksesta 30 päiväsakkoa, yhteensä 210 e.

Ne ovat halpoja hintoja puolustuskyvyttömien eläinten kiduttamisesta ja kärsimyksestä.

Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto ry:n toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö tuntee tilanteen liiankin hyvin.

- Parikymmentä päiväsakkoa saattaa saada näpistyksestä ja me puhumme nyt tuntemiskykyisestä olennosta, joka tuntee kipua ja tuskaa. Sen kiduttaminen ja tappaminen on verrattavissa nakkipaketin varastamiseen.

- Vaikka rangaistukset ovat täysin naurettavia on jo voitto sinänsä, että on päästy oikeuteen asti. Se saattaa ontua siinä, että poliisi ei osaa tai ei tee tutkintaa tai syyttäjä päättää kokonaan jättää syyttämättä.

Leminen:
- Onhan se aika turhauttavaa, koska tosi moni ihminen kantaa kortensa kekoon, jotta se asia saataisiin käräjille ja sitten lopputulos on mikä on. Silloin kaikki tarkastukset tuntuvat enemmän tai vähemmän turhilta. Mutta saadaan niillä kuitenkin edes hetkellisesti eläinten oloja parannettua.

Mutta miten ihmeessä voi olla mahdollista, että rangaistukset ovat niin lieviä? Ylisirniö vastaa.
- Eläinsuojelurikoksesta voidaan tuomita maksimissaan kaksi vuotta vankeutta. Ongelma ei ole kuitenkaan se asteikko vaan se, että sitä ei käytetä. Useimmiten tuomio on sakkoja, joskus ehdollista, ei ehdotonta koskaan. Jostain syystä tuomioistuimet eivät katsoa raakojakaan eläinrääkkäystapauksia niin pahoiksi, että niistä annettaisiin tuomiot asteikon yläpäästä. Siinä olisikin ensimmäinen askel, pitäisi lähteä hyödyntämään sitä asteikkoa.

Eläintenpitokielto ei käytännössä merkitse mitään, koska valvontaa ei ole.

- Se on lain tyhjä kirjain ja se mahdollistaa kaikki pentutehtailijat ja sarjarääkkääjät, jotka ottavat eläimiä kerta toisensa jälkeen ja kohtelevat niitä huonosti. Ihminen joka saa eläintenpitokiellon voi tehdä siitä paperista vaikka lennokkeja, Ylisirniö toteaa.

Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen koiratalolle tuodaan huostaanotettuja ja ongelmaisia koiria, joita kaupallisesti toimivat koiratarhat eivät pysty myymään. Jos niitä ei niitä tuotaisi tänne ne todennäköisesti lopetettaisiin.

Anette Kare näyttää meille Pipsa-koiran. Pipsa otettiin huostaan kerrostaloasunnosta, jossa pidettiin yli kahtakymmentä koiraa.

- Se oli sellainen pieni kaksio, jossa koiria oli laitettu muun muassa vessaan asumaan kun ne eivät muihin tiloihin mahtuneet.

Eläimet ovat lainsuojattomia. Usein käy esimerkiksi niin, että luurangoksi laihtunut ja huostaanotettu koira joudutaan luovuttamaan takaisin omistajalleen jos viranomainen on tehnyt paperitöissä pienenkin virheen.

Eläimillä ei käytännössä ole oikeutta ruokaan, lämpöön eikä turvalliseen olotilaan. Eläimet ovat oikeuden silmissä ainoastaan omaisuutta.

Ylisirniö valittelee tilannetta.
- Niin, mitä se kertoo yhteiskunnasta kun eläin katsotaan esineeksi. Pitäisi kuitenkin muistaa, että suuri osa kansalaisista ei hyväksy tätä nykyistä järjestelmää, halutaan muutosta, halutaan tiukempia rangaistuksia ja parempaa valvontaa, halutaan eläintenpitokieltorekisteriä. Oikeustaju vaatii muutosta mutta siihen ei olla vielä päästy.

Lakiin suunnitellaan tällä hetkellä tiukennuksia, mutta ne eivät tule muuttamaan tilannetta miksikään elleivät myös oikeuskäytännöt muutu.

- Eläinsuojelulakia pitää ehdottomasti uudistaa, sillä maailma on muuttunut. Lisäksi lain vesittäminen pitäisi saada loppumaan. Mahdollisimman tarkaksi se laki ja tulkinnan mahdollisuus pois niin ollaan jo paremmalla tiellä, Ylisirniö toivoo.

4. KÖYKÄISET RAISKAUSTUOMIOT HÄPEÄKSI

Vaikka poliisin tietoon tulee vain 500 raiskausta vuodessa on raiskaus paljon yleisempää. Yleisten arvioiden mukaan suomessa tapahtuu mahdollisesti jopa kymmenentuhatta raiskausta vuosittain.

Suomen raiskauslainsäädäntö uudistettiin vuonna 1999. Lakiin jäi kuitenkin elämään vanhoja, aikansa eläneitä asenteita, tärkeimpänä niistä väkivallan vaatimus.

Rikosoikeuden professori Terttu Utriainen:
- Kaikki meidän raiskaussääntömme on jaettu kolmeen luokkaan juuri väkivallan suhteen: on raiskaus, törkeä raiskaus ja sitten tämä niin sanottu lievä raiskaus. Ne kaikki perustuvat väkivaltaan vaikka Euroopan unionissa on päätetty, että väkivalta ei saa olla raiskauksen tunnusmerkki. Kuitenkin Suomen lainsäädännössä väkivalta nimenomaan on se tunnusmerkki.

Tämä tarkoittaa sitä, että pelkkä suostumuksen puute ei riitä raiskaustuomioon vaikka sen sanoo maalaisjärkikin.

- Jos katsotaan oikeustapauksia siellä on aina kysymys siitä, miten paljon on käytetty väkivaltaa, eli käytännössä raiskaus ei ole raiskaus jos ei siinä ole mukana fyysistä väkivaltaa.

Lain kohta "pakottaminen sukupuoliyhteyteen" eli kansankielessä niin sanottu lievä raiskaus aiheuttaa monia ongelmia. Se on ikään kuin laissa oleva porsaanreikä, joka mahdollistaa pienempien rangaistusten antamisen.

Utriainen:
- Niin sanotut "lievät raiskaukset" ovat tyypillisesti deitti-raiskauksia. Niitä tuomitessa lähdetään siitä ajatuksesta, että jos mies ja nainen ovat kaksistaan jossain huoneessa ja juovat vaikkapa viiniä, on nainen antanut jonkinlaisen hypoteettisen suostumuksen sukupuoliyhteyteen. Niinpä ne automaattisesti menevät lievimpään kategoriaan.

- Jos ajatellaan nykypäivän tilannetta, jossa naiset toimivat esimerkiksi yritysjohtajina tai virastopäälliköinä tai muuta sellaista niin onhan tällainen ajattelu suorastaan aataminaikuista.

Raiskausta vähätellään vieläkin. Tuomioistuimet saattavat esimerkiksi pitää jopa ruumiinvammoihin johtaneita raiskauksia lievinä. Ja lievästä raiskauksesta seuraa miltei pääsääntöisesti vain ehdollista. Ja jos rikosnimike on alempi, se vaikuttaa alentavasti myös korvausten määrään.

Varatuomari Riitta Silver Raiskauskriisikeskus Tukinainen ry:stä auttaa päivittäin raiskattuja lakiasioiden kanssa.

- Kun tuomio tulee ja vahingonkorvaukset selviävät on siinä yleensä aika paljon selittämistä ja uhrin on vaikea hyväksyä se tilanne. Silloin voidaan kysyä onko oikeus tapahtunut ja onko oikeudenmukainen oikeudenkäynti toteutunut asianomistajan kannalta.

Miten sitten uhrille voi selittää sen, että hänet on "lievästi raiskattu"?

- Kyllä nämä aikamoisia selittelyn paikkoja ovat.

Suomen seksuaalirikostuomiot ovat kansainvälisessä vertailussa alhaiset. Esimerkiksi törkeiden tekojen vähimmäisrangaistukset ovat täällä jopa alle puolet siitä mitä Ruotsissa.

- Todellisuudessa käytetyt asteikot ovat hyvin kapeita. Yksi ongelma liittyy ehdolliseen vankeustuomioon. Meillä ehdollisen rangaistusarvo on hävinnyt. Ehdollisista vankeusrangaistuksista menee käytäntöön 1-2 prosenttia, eli tosiasiassa ehdollinen rangaistus on varoitus ja sen rangaistusarvo on usein vähäisempi kuin sakon, Utriainen sanoo.

- Ehdollisen lisäksi toki käytetään myös yhdyskuntapalvelua mutta jos siihen muutama kymmenen tuntia tulee yhdyskuntapalvelua päälle niin ei se tunnu oikealta, varsinkin jos kyseessä on erityisen väkivaltainen tapaus.

Suomessa oikeus katsoo asiaa usein lähinnä raiskaajan oikeusturvan kannalta. Tuomioistuimet tuntuvat keskittyvän perustelemaan sitä, miksi rangaistusta pitää tiputtaa alaspäin.

Riitta Silverin mielestä on selvää, että tuomiot ovat liian lieviä.
- Meillä kiinnitetään yhä vielä enemmän huomiota syytetyn oikeusturvaan kuin raiskatun oikeusturvaan.

- Jos teko on törkeä ja siitä tulee aivan naurettava rangaistus niin kyllä se tuntuu pilkanteolta. Toisinaan tuomioistuin ottaa ainoastaan tekijän intressit huomioon, Terttu Utriainen puolestaan toteaa.

Suomi on Länsi-Euroopan takapajula seksuaalirikoslainsäädännössä. Lainsäädännön pitäisi seurata nykyaikaista, eurooppalaista mallia.

- Ei se riitä, että me umpioidumme tänne ja itse julistamme lainsäädäntömme humaaniksi ja rationaaliksi. Pitää avata ovet ja ikkunat maailmalle ja katsoa onko se asia todella niin, vaatii Utriainen.

- Minusta pitäisi tehdä laki. Kolmijako ei toimi jos ajatellaan raiskauksen tunnusmerkistöä.

LAKI VOI MUUTTUA

Palataan vielä hetkeksi Veikko Kamilan oikeudenkäyntiin. Oikeus määräsi Kamilan maksamaan huoltamonsa ryöstäjille korvauksia.

Kansa närkästyi Kamilan kohtalosta ja suuren mediakohun paineessa eduskunta muutti miltei yksimielisenä lakia vuonna 2003. Nyt rikoksentekijän saa ottaa kiinni, kunhan ei käytä liiallista väkivaltaa.

Kamilan tapaus on esimerkki siitä, että laki voi muuttua jos kansalaiset niin haluavat.

Terttu Utriaisen mukaan lakien ei tarvitse olla kiveen hakattuja
- Lait ovat ihmisten tekemiä ja ne ovat aikaan sidottuja. Lakeja tekevät ihmiset, joilla on valta ja tieto ja se ei ole aina pelkästään neutraalia asiantuntijatietoa. Se on usein asiantuntijuuden kaapuun puettua poliittista vaikuttamista. Lakeja on mahdollista muuttaa nopeastikin jos on tahtoa.

Pitää olla uskoa siihen, että hidas työ oikeudenmukaisuuden puolesta kannattaa.

Eläinsuojeluvalvoja Essi Lemisen kertoman tapauksen hevosille kävi lopulta hyvin ja ne pääsivät sijoituskoteihin. Esimerkiksi luurangoksi laihtunut suomenhevonen Caroliina voimistui ja sai lopulta kaksi varsaakin. Myös Pipsa-koiralle löydettiin hyvä koti.