Alentunut syyntakeisuus on rikollisen lottovoitto

Suomessa rikoksesta tuomittava voi olla oikeuden silmissä syyntakeeton, syyntakeinen tai jotain siltä väliltä eli alentuneesti syyntakeinen. Syyntakeinen ihminen kärsii tuomionsa vankilassa ja syyntakeeton ihminen joutuu pakkohoitoon ennalta määräämättömäksi ajaksi. Näiden kahden väliin jäävä luokka on rikollisen jackpot.
- Alentunut syyntakeisuus voi olla edelleen se tavoiteltava vaihtoehto, koska se ei sisällä hoitovelvoitetta, mutta tuomio lyhentyy neljänneksellä, kertoo Vantaan vankilan ylilääkäri ja oikeuspsykiatri Alo Jüriloo. Hänen mukaansa olisi hyvä kehittää kokonaisratkaisumallia, jossa alentuneesti syyntakeisen tuomioon sisällytetään hoitovelvoite.
Käytännössä tämä voisi tarkoittaa vaikkapa humalassa toistuvasti väkivaltaisen ihmisen pakollista antabushoitoa.
- Alentuneen syyntakeisuuden kategorian käyttö on vähentynyt viimeaikoina huomattavasti. Siitä syystä mielentilatutkimukseen ei myöskään pyritä enää vain neljänneksen lyhyemmän tuomion toivossa, Alo Jüriloo kertoo käytännön kokemuksistaan.

Miksi, minne ja miten?

Mielentilatutkimukseen lähettämisestä päättää aina tuomioistuin ja se tapahtuu välituomion yhteydessä. Syynä saattaa olla niin teon erityinen raakuus, aiempi terveyshistoria kuin omituinen käytös oikeudessa. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos osoittaa laitoksen, jossa tutkimus suoritetaan. Mielentilatutkimuksessa potilaasta kerätään kaikki mahdollinen löytyvä tieto aina sikiöajoista alkaen. Virallisten tahojen rekistereiden lisäksi tietoja hankitaan aina työnantajia ja ystäviä myöten. Tämä lisäksi potilas on seurannassa, häntä haastatellaan ja testataan. Psykologisten ja neuropsykologisten testien lisäksi mielentilatutkimukseen sisältyy mm EEG, kromosomi- kuin laboratoriotutkimukset. Suomalainen mielentilatutkimus on maailman pisin ja perusteellisen ja siksi myös luotettava.

- Aikaa mielentilatutkimukseen on varattu kaksi kuukautta, oikeuspsykiatri Jüriloo kertoo.
Tämän jälkeen tutkiva lääkäri esittää perustellun käsityksensä siitä, millainen tutkittavan psyykkinen tila on ollut tekohetkellä ja mikä tilan suhde on kyseiseen tekoon.
- Syyntakeettomuus ei siis ole pysyvä olotila, Jüriloo tarkentaa.
Oikeuslaitos ei ole velvollinen noudattamaan mielentilatutkimuksen tulosta, mutta käytännössä näin tapahtuu.

Pakkohoito

Syyntakeeton ihminen ei vastoin yleistä käsitystä selviä seuraamuksitta, vaan hän joutuu pakkohoitoon ennaltamääräämättömäksi ajaksi. Hoitojaksot ovat usein 8-9 vuotta, siis vankilatuomioita pidempiä.
- Tästä syystä emme juuri näe yritystä esittää mielisairasta, vaan pikemminkin näemme yritystä esittää tervettä.
Viime vuonna mielentilatutkimuksia tehtiin 123. Syyntakeiseksi todettiin 67% ja alentuneesti syyntakeiseksi 11%. Syyntakeettomia eli pakkohoitoon passitettavia oli 22%. Mielentilatutkimuksien määrä on vähentynyt viime vuosina. Vantaan vankilan ylilääkäri Jüriloon mukaan nyt mennään sillä rajalla, josta määrä ei enää saisi vähentyä.
Mielentilatutkimuksen sisältyminen suomalaiseen oikeuskäytäntöön on yhteiskunnan kannalta turvallinen ratkaisu, koska vain siten kaikkein vaarallisimmat ihmiset voivat saada "elinkautisen". Vankilasta rikolliset vapautuvat ennemmin tai myöhemmin.
Oikeuspsykiatrisen pakkohoidon läpikäyneiden rikoksen uusimisprosentti on huomattavan alhainen.