Ammatti- ja taparikollisten iholla

Ovessa lukee Pimiö. Sen takana vanhempi rikoskonstaapeli Markus Purtanen ja hänen työtoverinsa eivät kehitä valokuvia, vaan pitävät kokousta iltapäivän töistä.

Päijät-Hämeen poliisissa Lahdessa suivaannuttiin pari vuotta sitten selvittämättömien omaisuusrikosten määrään. Pimeitä rikoksia perustettiin purkamaan ryhmä, joka alkoi tarttua aktiivisesti ammatti- ja taparikollisiin sekä heidän tekemisiinsä. Ryhmä hakee rikostutkijoille tutkittavan materiaalin, mutta ei varsinaisesti tutki rikostapauksia loppuun asti.

Palaverin jälkeen siviilivaatteisiin pukeutuneet Purtanen ja työparinsa lähtevät kaupungille. Työvuoron aikana kiinnitetään huomio ainakin yhteen etsintäkuulutettuun ja Jyväskylästä anastettuun perävaunuun. Tapaukset joko liittyvät toisiinsa tai sitten ei.

Aluksi kuitenkin otetaan kontaktia kaupungilla mahdollisesti liikkuviin poliisin entisiin ja uusiin tuttuihin. Tämä tarkoittaa sitä, että pysäytetään ja jututetaan vastaantulevat poliisin kanssa aiemmin tekemisissä olevat henkilöt. Purtasella on muistissaan kolmisensataa henkilöä, jotka hän tunnistaa joko nimeltä tai kasvoista.

Kauan ei tarvitse ajella, kun työpari kurvaa jalkakäytävää raahustavan nuorukaisen eteen. Kyseinen mies ei ollut kummankaan aiemmin tuntema henkilö, mies oli asunut Lahden seudulla vasta jonkin aikaa. Ulkonäkö ei kuitenkaan pettänyt. Nuorella miehellä oli taustallaan huumerikoksia. Mitään selvittämätöntä asiaa poliisin kanssa ei kuitenkaan rekistereistä löytynyt.

Miehen taskut tutkittiin, mutta mitään ei löytynyt, joten hän pääsi jatkamaan matkaansa. Puhdas oli myös nuori nainen, johon työpari törmäsi muutamaa minuuttia myöhemmin. Nainen myönsi edelleen käyttävänsä huumeita ja häneltä löytyikin etsinnässä pussillinen puhtaita ruiskuja ja neuloja, jotka hän oli juuri käynyt hakemassa neulojen vaihtopisteestä.

Matkamuisto

Peräkärryn etsintä alkaa jo poltella Markus Purtasta ja työparia. Sen hakuun ei ihan vielä päästä. Kadulla tulee nimittäin vastaan nuori mies, jonka repusta löytyy jutustelun ohessa nyrkkirauta. Mies sanoo ensin sen olevan matkamuisto. Kohta tarina vaihtuu toiseksi. Moisen aseen kantaminen julkisella paikalla ei ole sallittua, vaikka rauta olisi kuinka kevytrakenteinen. Nuorukainen viedään poliisilaitokselle, jossa hänelle kirjoitetaan 60 euron sakko.

Tarkemmassa tutkimuksessa poliisilaitoksella nuorukaisen repusta löytyy vielä pino erilaisia muovikortteja, jotka eivät selvästikään kuulu hänelle. Selitykseksi mies tarjoaa, että löysi ne kadulta erään ravintolan edestä. Markus Purtanen tavoittaa korttien omistajan puhelimitse. Tämän kertomus ei tue nuoren miehen väitettä.

Peräkärry parkissa

Markus Purtanen kaartaa autolla kerrostalon pihaan. Talossa sattuu asumaan useita poliisin tuttuja, mutta tällä kertaa heistä halutaan tavata vain yksi. Kyseinen henkilö on etsintäkuulutettu ja poliisi uumoilee hänen oleskelevan kerrostalossa erään toisen henkilön luona.

Ennen porraskäytävään astumista Purtanen ja työpari havaitsevat kerrostalon taakse, kävelytien varteen parkkeeratun perävaunun. Lähempi tarkastelu paljastaa, että puhtoisen näköinen rekisterikilpi ei täsmää vaunun ajoneuvorekisterissä olevien tietojen kanssa.

Soitto kärryn omistajalle paljastaa, että Lahti ei ole se paikka, jossa kärryn kuuluisi olla. Omistaja kertoo kärryn olevan tyhjä. On syytä katsoa kärryyn sisälle. Kuomun alta paljastuu muun muassa kaksi sarjaa talvirenkaita sekä kaksi avaamatonta kuparikaapelikelaa. Tavaroita poliisit epäilevät varastetuiksi.

Seuraavaksi poliisit hiippailevat kerrostalon porraskäytävään kuulostelemaan, josko etsintäkuulutetun oven takaa kuuluisi elämän ääniä. Purtanen myöntää, että välillä tuntuu epämiellyttävältä, jos muut asukkaat kiinnittävät huomiota heihin.

- Saattavat ihmetellä, että mitäs miehiä täällä rapussa on. Toisella on korva kiinni ovessa ja toinen kurkkii postiluukusta. Toki kerromme mikä on, jos joku liiaksi ihmettelee.

Asunnosta ei kuulu hiiskahdustakaan. Valot ovat kuitenkin päällä. Purtanen soittaa päivystävälle komisariolle ja kysyy kotietsintälupaa. Komisario antaa luvan mennä sisään vain siinä tapauksessa, että asukas itse avaa oven.

Jonkin ajan kuluttua alkaa musiikki soida. Poliisit soittavat ovikelloa ja ovi avataan. Vartin puhuttamisen jälkeen asukas päätetään viedä poliisilaitokselle säilöön. Purtanen jää työparinsa kanssa tekemään kotietsintää. Asunnon haltijalla on oikeus olla paikalla etsinnän aikana. Asukas ei sitä kuitenkaan halunnut. Hän antoi luvan myös Poliisi-tv:n kuvausryhmälle mennä sisään asuntoon seuraamaan poliisien työtä.