Ammattirikolliset hakivat luottoa haamukoneisiin

05.03.09

Keskusrikospoliisi on saanut valmiiksi laajan, pyramidiluonteisen petossarjan esitutkinnan. Se käsittää muun muassa yli tuhat sivua televalvonta-aineistoa ja yli 200 telekuuntelutallennetta. Lähes 6000 sivua laaja esitutkintamateriaali on toimitettu Helsingin syyttäjänvirastolle helmikuun alussa.

Rikoksiin epäiltyinä on kuultu yhteensä 30 henkilöä. Tutkinnan tiimoilta on pidetty vangittuina kahdeksaa henkeä, joista kolme istuu edelleen tutkintavankeudessa.

Krp pääsi rikollisjoukon jäljille syksyllä 2007 tutkiessaan yhden jäsenen epäiltyä törkeää veropetosta ja törkeää kiskontaa. Poliisi huomasi, että velka-ahdinkoon jääneet hämärämiehet joutuivat kuittaamaan velkojaan tekemällä uusia petoksia alamaailman laskuun.

Suomen suurimmilta rahoitusyhtiöiltä onnistuttiin esitutkinnan mukaan kuppaamaan syksyn 2007 ja talven 2008 aikana lähes 1,4 miljoonaa euroa tekaistuilla konekaupoilla. Pääosa huijauksista toteutettiin luotoilla, joita myönnettiin olemattomien kaivinkoneiden ostoa varten.

Miten huijaukset onnistuivat?

Tekijöillä oli ryhmässään monipuolista osaamista: oli ekonomitason rahoitusalan tuntemusta ja muun muassa asiakirjojen väärentämiseen tarvittavaa atk-alan taitoa. Ydinryhmässä oli lisäksi mukana kovanluokan ammattirikollisia, jotka pitivät koko ryhmän kurissa. Ryhmällä on krp:n mukaan ollut sisäinen hierarkia ja pitkälle kehittynyt työnjako.

Petostehtailijoilla oli toimitilat Espoossa. Ne olivat myös ahkerassa käytössä ryhmän aktiivivaiheen syksyn 2007 ja talven 2008 aikana. Televalvontatietojen mukaan ryhmän kanssakäyminen oli tiivistä, eikä poliisi esitutkintansa perusteella ole löytänyt ryhmän jäsenistölle muuta yhteistä nimittäjää kuin törkeiden petosten tekeminen.

Petostentehtailijat paitsi perustivat itse yhtiöitä, he ostivat luottokelpoisia maansiirtoalan firmoja hämätäkseen rahoituslaitoksia. Ja nimenomaan firmat itsessään olivat tässä vyyhdissä rikoksentekovälineitä. Uusien yritysten hankinta oli meneillään, kun poliisi puuttui peliin.

Rikollisryhmä hallinnoi vajaata kymmentä eri firmaa, joiden avulla he sitten huijasivat rahoitusyhtiöitä tekaistuilla konekaupoilla. Pyramidiperinteiden mukaan ryhmä piti toiminnan lailliset kulissit pystyssä maksamalla aikaisempien luottojen eriä uusilla luotoilla.

Keskusrikospoliisin mukaan juttukokonaisuutta oli aluksi vaikea tutkia, koska asianomistajat eivät olleet mielestään kärsineet vahinkoa.
Tässä kävi samalla tavalla kuin eräässä toisessa pyramidihuijauksessa: asianomistaja eli tässä tapauksessa rahoitusyhtiö ei tunnistanut olevansa huijauksen uhri, koska suoritukset tulivat ajallaan tilille.

Mitä tästä voi oppia?

Rahoitusyhtiöiden luottotappioiden määrä on pysynyt viime vuosina poikkeuksellisen matalana. Taantuma ja tämänkaltaiset petokset varmasti herkistävät rahoitusyhtiöiden tuntosarvia entisestään. Jos poliisi ei olisi tullut väliin ja viheltänyt peliä poikki, olisi rahoitusyhtiöiden luottotappiot luettu aivan eri miljoonissa kuin nyt.

Näyttää siltä, että järjestelmän heikko kohta on ollut asiakirjoihin perustuva luototus. Rikolliset ovat tienneet, että luottopäätöksiä tehdään yhtiöiden tilinpäätöstietoihin perustuen. Petosmiehillä on ollut taitoa peukaloida hallinnoimiensa yhtiöiden tilinpäätöstietoja kannattavammiksi. Tämän takia rahoituslaitoksissa eivät hälytyskellot ole kilkattaneet.

1,4 miljoonan euron rikoshyödystä poliisi on saanut takaisin vain osan, koska ryhmä varsin nopeasti pisti rahat niin sanotusti poikimaan ulkomaille. Tekijäpiirin hallusta on tutkinnan aikana takavarikoitu käteistä rahaa, ajoneuvoja ja huoneiston osakekirja. Lisäksi yksi omakotitalo on määrätty hukkaamiskieltoon.

Helsingin käräjäoikeus on määrännyt syytteennoston takarajaksi toukokuun 19. päivän.