Avoimeen verkkoon liittyjä voi olla rikollinen tietämättään

Langaton internetyhteys on nykyisin sellainen palvelu, joka pitää olla tarjolla kaikkialla, ihan siinä missä yleisiä vessojakin. Ja kumpiakin riittää. Esimerkiksi kahviloissa on yhä yleisempää sanomalehtien sijaan selailla vaikkapa verkkolehtien sivuja omalla läppärillä.

Mutta siinä missä vessan ovesta näkee, milloin sinne ei sovi mennä, langattomissa internet-yhteyksissä asia on toisin. Verkkoja on tarjolla pilvin pimein, mutta pahimmassa tapauksessa suojaamattoman yhteyden käyttäjä syyllistyy rikokseen aivan tietämättään.

Nykyisen laintulkinnan mukaan avoimiin tietoverkkoihin liittyminen ilman erityistä lupaa on laitonta. Turun hovi-oikeus vahvisti tänä keväänä, että naapurinsa avoimessa verkossa surffaillut mies syyllistyi rikokseen. Tuomion perusteluissa sanottiin, ettei avoimen verkon käyttäminen ole jokamiehenoikeus.

Tällä laintulkinnalla on kuitenkin vastustajansa.

- Mielestäni päätös osoittaa sitä, että tuomioistuimet ovat jääneet jälkeen nykyajasta. Onhan selkeä yhteiskunnallinen etu, että kansalaiset pääsevät nettiin mistä haluavat ja voivat tarkistaa esimerkiksi bussiaikatauluja ja mitä milloinkin, sanoo helsinkiläinen Mikko Rauhala, joka edustaa piraattipuoluetta.

Rauhalan mukaan avoimen verkon edut kumoavat siitä mahdollisesti aiheutuvat haitat. Rauhala itse pitää omaa verkkoaan avoimena, solidaarisuudesta muita käyttäjiä kohtaan. Hänen mukaansa avoin verkko on kuin ykistyistie, jolla ei ole kieltokylttejä: kuinka kansalaisen pitäisi tietää, missä liikkuminen on kiellettyä ja missä sallittua, jos sitä ei ole selvästi merkitty?

Pikaisen testikierroksen perusteella helsinkiläiset ovat oppineet suojaamaan langattomat verkkonsa. Satojen verkkiojen keskellä vain parikymmentä oli avoimena, ja osasta Rauhala kykeni ohjelmansa avulla päättelemään, että ne oli jätetty avoimiksi tahallaan. Toiset taas oli jätetty sellaisille asetuksille, että niiden kautta olisi melkoisen helppo tehdä kiusaa.

- Olen yllättynyt, kuinka hyvin valistus on mennyt perille ja kuinka paljon verkkoja on suojattu, Rauhala pohtii.

Mutta mitä voikaan seurata, jos verkkonsa jättää suojaamatta?

Tietoliikennerikoksiin erikoistunut vanhempi rikoskonstaapeli Niko Åkerlund Pirkanmaan poliisilaitokselta kertoo, että suojaamattomia avoimia verkkoja on helppo miltei kenen tahansa käyttää rikoksentekovälineenä. Niiden kautta voidaan esimerkiksi kirjoittaa sähköpostia niin, ettei lähettäjää saada selville. Samoin erilaisten herjausten lähettäminen verkon kautta on yleistä. Mutta voidaanpa avoimia verkkoja käyttää myös vakavamman rikollisuuden tarpeisiin.

- Toisen verkkoa käyttämällä oma ip-osoite ei tule poliisin tietoon. Ja ip-osoitteen kautta poliisi kuitenkin aina aloittaa verkkorikosten selvittämisen. Jos tätä tietoa ei ole käytettävissä, epäillyn haarukoiminen on huomattavasti vaikeampaa, Åkerlund kertoo.

Verkon käyttäjälle aiheutuu siis haittaa siten, että jos hänen ip-osoitteensa jää poliisin haaviin, kohdistuu alkuvaiheen esitutkinta luonnollisesti verkon haltijaan, hänen koneeseensa ja muuhun välineistöön. Aivan vähäinen haitta ei ole sekään, että tutkinnan ajan verkonhaltijan tietokone on poliisin hallussa. Tutkinta voi kestää viikkoja.

- Mitään erityistä hyötyä ei nyt tule mieleen sellaisista täysin avoimista verkoista, jotka eivät vaadi minkäänlaista kirjautumista, Åkerlund pohtii poliisin näkökulmasta.

Tällä viikolla oikeusministeriö julkaisi muistion, joka pohtii avoimien verkkojen käytön ongelmia. Siinä on huomioitu ongelmat, jotka avoimien verkkojen käytön kriminalisointiin liittyvät. Nähtäväksi jää, onko lakiin tulossa siltä osin muutoksia.