Espoon joukkosurma - rikosten uhrien auttaja vaatii lähestymiskiellon rikkojille kovempia rangaistuksia

Vuosi vaihtui Suomessa murheellisesti. Espoon verityöt ovat käsittämättömiä ja ahdistavia. Kaikki kysyvät, voiko tällaisia tekoja estää. Kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia.

Rikosten uhrien auttaja, Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja Petra Kjällman on sitä mieltä, että jatkossa pitäisi tehdä muutakin kuin tehostaa mielenterveystyötä.

Kjällman vaatii voimakkaita sanktioita lähestymiskiellon rikkojille. Hän kannattaa oikeusministeri Braxin ehdotusta valvontapannasta lähestymiskieltoa toistuvasti rikkoville. Tämä olisi konkreettinen rangaistus ja uhka kieltoa rikkoville.

Lisäksi Kjällman vaatii aselainsäädännön kiristämistä.

- Käsiasekieltoa pitäisi harkita Britannian mallin mukaisesti. Jos laillisia aseita on vähemmän, vähenee aseiden määrä kokonaisuudessa, tai ainakin aseen hankinta vaikeutuu.

Espoon tragedia on lisännyt selvästi ulkomaalaisvastaisuutta ja on vaadittu muun muassa oleskelulupakäytäntöjen kiristämistä. Kjällmanin mukaan ulkomaalaistaustaisuus ei kuitenkaan näy mitenkään erityisesti Rikosuhripäivystyksen asiakaskunnassa – ulkomaalaistaustaisia on näppituntumalla hyvin vähän niin rikosten uhreissa kuin parisuhdeväkivaltarikollisissakin.

Tragedia jättää syvät haavat laajaan ihmisjoukkoon, niin lähimmäisiin, työtovereihin kuin silminnäkijöihinkin.

- On totta, että suuri osa selviytyy ihan sillä, että keskustelee tuttavien ja kavereiden kanssa ja pystyy jättämään sen pois. Mutta sitten on paljon niitä, joita tällaiset tapahtumat järkyttävät niin paljon, että menettää omaa elämänhallintaa ja aiheuttaa pysyvää pelkoa. Tällaiset ihmiset pitäisi löytää. On niin, ettei tukea voida tarjota liikaa. Ne jotka tukea tarvitsevat, voivat vahingossa kompastuu avun piiriin, toteaa Kjällman.

Rikosten uhrien auttaminen on Suomessa kaiken kaikkiaan lapsenkengissä. Puhelintukea saadaan Rikosuhripäivystyksen kautta, mutta henkilökohtaista tukea on erittäin vaikea saada. Kjällmanin mukaan Suomi on osoittautunut kansainvälisissä vertailuissa kehitysmaaksi rikosuhrien auttamisen suhteen.

- Edes Jokelan tai Kauhajoen tapaukset eivät näytä parantaneen rikosten uhrien asemaa, väittää Kjällman.