Harmaata taloutta voidaan vain vähentää

Harmaasta taloudesta ei voida koskaan päästä täysin eroon. Se kuuluu yhteiskuntaan samalla tavalla kuin huumeidenkäyttö tai rattijuoppous, toteaa Verohallinnossa pitkän uran tehnyt verotusneuvos Markku Hirvonen.

Harmaan talouden täydellinen kitkeminen edellyttäisi sekä puuttumista syvälle yksityisten ihmisten elämään että elinkeinoelämän hyvin pitkälle menevää sääntelyä, puhumattakaan erittäin vahvasta kontrollikoneistosta.

- Stasi tietysti tulee lähimpänä mieleen. Kaikkinensa on varsin utopistinen ajatus, että harmaa talous yritettäisiin kokonaan kitkeä pois.

Passiivinen veropetos

Yhdeksänkymmentäluvun alkupuolella veropetoksen edellytyksenä oli, että verovelvollinen oli antanut vääriä tietoja verottajalle. Jos verovelvollinen ei antanut verottajalle mitään tietoja, ei häntä voitu syyttää mistään rikoksesta. Tämä mahdollisti esimerkiksi sen, että pari vuotta toimivat kertakäyttöyhtiöt, jotka eivät tehneet verottajalle lainkaan ilmoituksia, selvisivät ilman veropetossyytteitä. Vuonna 1998 eduskunnassa saatiin läpi lainmuutos, jossa myös tietojen ilmoittamatta jättäminen voi johtaa veropetossyytteeseen.

Yleensä sellaiset tahot, jotka hyötyvät harmaasta taloudesta myös vastustavat sen torjunnan tehostamista. Esimerkiksi Teollisuuden keskusliitto lobbasi passiivisen veropetoksen kriminalisointia vastaan. Kun verot ja maksut hoidetaan esimerkiksi rakennusurakointiketjun joka tasolla, rakentaminen tietenkin kallistuu.

- Eduskunnassa valiokuntavaiheessa väitettiin muun muassa, että lakimuutos johtaa kohtuuttomuuksiin ja perheenäidit joutuvat linnaan, jos ovat laiminlyöneet jotakin ilmoituksia.

Lakimuutos hyväksyttiin 1998, eivätkä perheenäidit tiettävästi ole joutuneet vankilaan sen seurauksena.

Lama/nousukausi

Laman aikana yhteiskunta herää torjumaan harmaata taloutta. Noususuhdanteessa asia unohdetaan, koska ei haluta laittaa kapuloita talouden rattaisiin.

Pörssissä on mahdollista käydä kauppaa käyttäen ulkomaisia etävälittäjiä, jotka eivät toimita tietoja Suomen verottajalle, toisin kuin kotimaiset välittäjät. Kovin pienellä pääomalla ei tietenkään kannata veroja kiertäväksi sijoittajaksi ryhtyä.

- Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosasto ei ole innostunut puuttumaan asiaan, koska se pelkää, että sijoitustoiminnan läpinäkyvyyden lisääminen karkottaisi ulkomaisia sijoittajia.

Suomen valtiolta jää sijoitustoiminnan osalta vuosittain saamatta arviolta 700 000 000 euron vuosittaiset verotulot, pelkästään suomalaisilta yksityishenkilöiltä.

- Mutta se on ilmeisesti pieni paha sen rinnalla, että sijoitustoiminta kukoistaa.

Koko harmaan talouden osalta verotuloja jää yhteiskunnalta saamatta arviolta 5 mrd. euroa.