Huumevelkahelvetti

- Mulla on ollut ase ohimolla monta kertaa ja kerran oon saanu luodistakin. Näin kertoo kolmekymppinen Anna, jonka elämästä puolet on kulunut heroiinin orjana. Rahaa kamaan kuluu tonni viikossa; maksu käteisellä, mutta joskus myös velaksi.
Rikoskomisario Jarmo Keskitalo Helsingin huumepoliisista kertoo, että huumekauppaa käydään hyvin pitkälti velaksi.
- Tavaraa saa nauhalle eli luotoksi ja sellainen hiljainen sopimus on, että velat maksetaan. Ei siinä mitään dokumentteja laadita, Keskitalo kuvailee työnsä kautta huomaamiaan asioita.
Asiakirjojen puuttumisesta huolimatta sopimusehdot ovat tiukat.
- Kauppojen yhteydessä sovitaan, milloin on takaisin maksun aika. Oikein tiukassa tilanteessa se voi olla vaikka jo seuraavana päivänä, Anna sanoo.
- Sen lisäksi sovitaan koroista, jotka voi olla mitä vaan kymmenen ja sadan prosentin välillä. Joskus myyjä myös ilmoittaa, mitä tapahtuu, jos velka ei hoidu.

Rikoskomisario Keskitalon mukaan tiukat suulliset sopimukset johtuvat yksinkertaisesti siitä, että myyjä ottaa kaupitellessaan ison riskin ja haluaa riskin palkaksi varmistua tuotosta. Anna on samoilla linjoilla.
- Tyhmähän se diileri olisi, jos se ei sopisi mitään.

Nistin suunnitelma

Harvemmin velaksi ostajalla on hajuakaan takaisinmaksurahoista.
- Kusetusta on hirveesti sen takia, että jengi on kipeenä. Varsinkin jos kama on pöydällä näkyvissä, niin moraali laskee silmissä. Joskus jollain on oikeasti suunnitelma, mutta nistin suunnitelma on aina nistin suunnitelma. Sääntöjä rikotaan kokoajan, Anna kuvailee pelin henkeä.
Entä sitten, kun rahoja ei ala kuulua? Anna kertoo, että asioista yritetään päästä sopuun, koska se on molemmille osapuolille parempi.
- Ei siinä kuitenkaan viivytellä. Jos yhden puhelinsoiton jälkeen ei ala tapahtua, sitten mennään paikan päälle. Porukka tajuaa tilanteen vakavuuden viimeistään siinä kohtaa, kun velkojat tulee ovesta läpi.

Paljonko maksaa yksi sormi?

On velkojasta kiinni, kuinka suuria summia hän perii ja kuinka kovilla keinoilla.
Jarmo Keskitalo kertoo, että joskus velkojat perivät pieniäkin summia.
- Näin poliisin näkökulmasta keinot saattavat olla summaan nähden kohtuuttoman kovia, kokenut huumepoliisi sanoo.
Annan mielestä pikkusummien periminen on pikkutekijöiden puuhaa.
- Ei ne tyypit hiffaa mitään. Ei todellakaan kannata ottaa pahimmassa tapauksessa tuomiota parin satasen takia.

Anna on ollut pahimmillaan velkaa 10 000 €. Hänen mielestään summa ei ole kummoinenkaan. Velallisen elämää Anna ei kuitenkaan pidä omienkaan kokemustensa perusteella kadehdittavana.
- Se on jatkuvaa liikkeellä oloa ja pelkäämistä. Toivoisin uudemmankin sukupolven tajuavan, että velat on hoidettava. Kaikki pääsee vähemmällä, kun hommat hoituu. Tää ei ole leikkiä ja se joka mukaan ryhtyy, saa leikin kestää, Anna teroittaa.

Toisin kuin pankkilainan, huumevelan voi kuitata muutenkin kuin rahalla.
- Joskus tehdään niinkin, että kaveria vaan satutetaan niin paljon, että velka kuittaantuu sillä. Markka-aikaan yksi sormi oli 10 000 mk, Anna kertoo.

Rikoskomisario Keskitalo tietää monia tapauksia, joissa velallinen painostetaan tekemään muita rikoksia.
- Tulee tarjous, josta ei voi kieltäytyä. Se voi olla omaisuusrikoksia, petoksia tai oikeastaan mitä vaan rikollisuutta. Mielikuvitus on rajana, Keskitalo summaa työstä saamiaan kokemuksia.
Anna on itsekin toiminut velkojensa vastineeksi niin kuriirina kuin velanperijänä diilerin laskuun. Velkaa periessä säälille ei voi antaa sijaa.
- Siinä pitää ajatella, että työ on työ.

Onko mitään rajaa?

- Ennen vanhaan oli sellainen kirjoittamaton sääntö, että perheenjäseniin ei kosketa. Nykymaailmassa se ei valitettavasti pidä, Anna kertoo ja perustelee kantansa.
- Ei kannata vetää viattomia ihmisiä tähän maailmaan, koska samalla vedetään myös huomiota tähän maailmaan. Normaali yhteiskunta toimii kuitenkin niin, että asioista kerrotaan viranomaisille. Ei viattomat katso asiaa samalla lailla kuin meikäläiset: että se olisi vasikoimista.

Vasikoiminen on pahinta, mitä huumepiireissä voi tehdä. Jarmo Keskitalo vahvistaa, että kuulusteluissa mustat silmät kuitataan ”ovea päin kävelyllä”. Annan mukaan vasikoiminen on niin suuri synti, että se saattaa olla monen nistin itsemurhan taustalla.

Mustaa huumoria

Huumevelkaisen on pakko tehdä rikoksia saadakseen rahaa. Jos hän jää rötöstelystä kiinni ja joutuu vankilaan, kasvaa velka entistä suuremmaksi.
- Vapaalle pääsyn jälkeen ei ole paljon vaihtoehtoja kuin ryöstää vaikka ensimmäinen kultakauppa. Hyvässä lykyssä siitäkin jää kiinni ja sitten samaa vauhtia vankilaan takaisin, Anna kuvailee ja nauraa sitten synkästi.
- Kyllä sitä linnassa usein virnistellään, että jep jep: menipäs taas putkeen. Päivän olin siviilissä.

Sanomattakin on selvää, että tälläkin vankilareissulla velka paisuu entisestään ja vapaalle päästyään huumevelkaisella on edessä vieläkin suurempien rikosten tekeminen.
- Toi kierre on se pahin juttu, Anna toteaa.