Jengisodat: niin lähellä mutta niin kaukana

Rautaputket ja mailat heiluivat, kun Romanian romanit näyttivät maanantaina valkoisille maanmiehilleen, kenen rikosreviiriä Helsingin rautatieaseman seutu on. Pahoinpitelyn osapuolet olivat maasta toiseen seilaavia rikollisia.

Tapaus on totta kai vakava, mutta lehdistön revittelemät jengisotaotsikot ovat karkeaa liioittelua.
-Kyse oli rajojen yli liikkuvista rikollisporukoista. Tällaiset jengit saattavat vallata jonkin alueen hetkeksi, mutta jatkavat sitten matkaansa seuraavaan paikkaan, selventää rikosylikonstaapeli Sami Lipponen KRP:n tiedusteluosastolta.

Kyse ei siis ollut Suomeen juurtuneiden katujengien taistelusta. Se olisi itse asiassa mahdotonta.
-Katujengit eivät ole ongelma Suomessa, koska meillä ei ole sellaisia eikä havaittavissa ole edes mitään merkkejä siihen suuntaan, kertoo Lipponen, joka työkseen seuraa alamaailman liikehdintää.

Toisenlainen tarina

Ruotsissa arki on täysin toisennäköinen.
-Näitä ryhmien välisiä yhteenottoja tapahtuu lähes joka viikonloppu. Lähiöjengit haluavat näyttää, että poliisin tai yhteiskunnan mielipide ei kiinnosta heitä. He hyökkäävät kaikkien kimppuun, naapurimme menoa kuvailee Ruotsin KRP:n tiedusteluosaston komisario Lars Öjelind.

Rikosylikonstaapeli Lipponen kertoo, että paikallisuus onkin yksi katujengien tunnusmerkeistä.
-He saattavat hallita vain muutaman korttelin kokoista aluetta. Porukalla on yhteinen tunnus tai elekieli ja monesti mukaan pääseminen vaatii jonkin rikoksen tekemistä, Lipponen luettelee.
-Katujengit ovat eräänlainen light-versio liivijengeistä, hän lisää.
Komisario Öjelind kuvailee rikosten kirjoa sanomalla, että mitään rajoja ei ole.
-Käytössä on koko rikoskatalogi.

Tulilinjalla

Katujengien väkivalta on raakaa eikä ulkopuolisten tulilinjalle joutumisella ole mitään väliä.
-Yhteenotot ovat yleensä hyvin spontaanteja ja liittyvät reviirijakoon, Lipponen kuvailee.
-Toisen jengin on tietysti kostettava, että tilit saadaan tasan, Öjelind lisää.

Kostokierre tuo mukanaan takuuvarmasti ruumiita. Onneksi lääke katujengien synnyn estämiseen on pohjimmiltaan yksinkertainen.

-Taustalla on taloudellisia ja sosiaalisia syitä, Lipponen summaa.
-Olisi erittäin tärkeää, ettei meille syntyisi sellaisia vuokrataloghettoja, joita Ruotsissa ja Tanskassa on ollut jo vuosikymmeniä. Erityisen ongelmallista on se, että sukupolvelta toiselle vaikeudet vain kertautuvat ja sen myötä jengitilanne pahenee.

Nyt sillä myöhemmin ei ehdi

Ruotsin katujengiongelma ei ole enää pariin vuoteen rajoittunut pelkkiin suurkaupunkeihin.
-Ongelma on sama kaikissa pienemmissäkin kaupungeissa, joissa on eriytynyt maahanmuuttajalähiö ja puutetta koulutuksesta sekä työtilaisuuksista, Öjelind kertoo ja vahvistaa näin Lipposen mainitseman asian tärkeyttä. Maahanmuuttajien eristäminen kaupungin laitamille omiin betonilähiöihinsä tuo vaaralliset katujengit taatusti Suomeen.

Katujengit ovat todellinen uhka yleiselle turvallisuudelle eikä niitä jälkikäteen pois saa kitkettyä. Nyt kiireesti Ruotsin virheistä oppimaan, sillä kaikki kehitys ei ole kiinniottamisen arvoista.

Walkers-toiminta on jengiytymisen ennaltaehkäisyä parhaimmillaan.