Koulusurmat johtaneet vääriin ilmiantoihin

Jokelan koulusurmien jälkeen poliisi sai noin 80 ilmoitusta mahdollisista uusista koulusurmaajista. Kauhajoen jälkeen ilmoituksia on jo yli kaksi sataa ja uusia tulee viikoittain. Kuitenkin jatkotoimiin on johtanut vain kuusi tapausta. Ilmoituksia tekevät niin oppilaat kuin opettajatkin.

Vaikka jokainen ilmoitus on syytä tutkia tarkkaan, on myös tärkeää miten se tehdään. Myös asian jälkihoito väärissä hälytyksissä olisi hoidettava kunnolla, muuten vaarana on pelon ilmapiirin leviäminen. Seuraavassa erään ilmoituksen tarina.

Riina Hänninen, 23 v., opiskelee taidemaalausta Lahden ammattikorkeakoulun taideinstituutissa. Yksi koulun opettajista teki Hännisestä viime vuoden lokakuussa ilmoituksen poliisille. Opettaja kertoi, että Hänninen oli kahden kesken paljastanut suunnittelevansa koulusurmaa.

Hänninen kiistää väitteen jyrkästi.

- En todellakaan kertonut mitään sellaista. Tapasin opettajan kerran, koska halusin saada lisätietoa ulkomaan kouluista. Hän teki listat ja minulla on ne edelleen todisteina tallella. Sen jälkeen lähdin pois ja kymmenen päivää sen jälkeen hän oli soittanut poliisit, Hänninen kertoo.

Syynä taide?

Nuori taiteilija on jo neljän vuoden ajan käsitellyt teoksissaan sitä, miten ihmisestä kehittyy murhaaja. Hänninen arvelee syyn ilmoitukseen olevan hänen taiteessaan. Hänninen pelkää, että surmien käsittely ja niistä paljon puhuminen on tulkittu asian ihailuksi.

- On ollut yleisesti kaikkien tiedossa, että teen lopputyötä, jossa käsitellään myös koulusurmia. Se tuntuu olevan ainoa mahdollinen syy ilmoituksen tekemiseen. En ymmärrä tätä, sillä en edes leikilläni olisi sanonut mitään sellaista.

Koulu ei kommentoi

Taideinstituutissa ei haluta kommentoida asiaa, joten voimme kertoa vain Hännisen näkemyksen asioiden kulusta. Ilmoituksen tehnyt opettaja kertoi asiasta ensin instituutin johtajalle.

- He olivat yhteydessä koulupsykologiin, joka halusi miettiä asiaa ensin, koska ei tuntenut minua. He eivät kuitenkaan halunneet odottaa, koska opettaja ilmeisesti oli niin hysteerinen, Hänninen sanoo.

Hänninen on katkera siitä, että poliisille soitettiin kysymättä mitään hänen lähipiiriltään.

- Kymmenen päivän ajan olisi ollut aikaa kysyä ystäviltäni, minua enemmän opettaneilta opettajilta tai opinnonohjaajalta, tai ihan keneltä vain, olenko edes masentunut. Opinnonohjaajani olisi voinut sanoa suoralta kädeltä, että eihän tässä ole mitään järkeä. Miljoona asiaa olisi voinut tehdä järkevämmin kuin soittaa suoraan poliisille, Hänninen ihmettelee.

Hänninen haettiin kotoaan kuulusteluihin.

- En ole koskaan ollut poliisin kanssa missään tekemisissä joten ajattelin ensin, että lenkohan piilokamerassa. Katsoin ovisilmästä ja osa poliiseista tuli hissillä ja osa portaista ja ajattelin, että onkohan tämä jokin rynnäkkö. Menin aivan kuin shokkiin ja voin vain tuijottaa heitä silmät pyöreinä, Hänninen naurahtaa.

Poliisi kävi koululla valokuvaamassa Hännisen maalaukset todistusaineistoksi. Asia oli välittömästi koko koulun tiedossa. Hänninen oli näin julkisesti leimattu koulusurmaajaksi.

- Tapahtuman jälkeen sain hermoromahduksen ja koulussa käynti ja siellä sosiaalisten suhteiden ylläpito on alkanut olla mahdotonta. Koulu ja opettajat tuntuvat ahdistavilta. En pysty luottamaan enää keneenkään, Hänninen tuskailee.

Kummallista asiassa on se, että opetusministeriö on toteuttanut tapahtuman johdosta Taideinstituutin opiskelijoilla ja henkilöstölle tarkoitetun tukiohjelman. Koulu on tämän jälkeen asettanut kriisiapuun erikoismäärärahan, josta osa olisi voitu käyttää Hännisen auttamiseen. Näin ei ole kuitenkaan tehty. Hänninen ei ole pyynnöistään huolimatta saanut koululta minkäänlaista kriisiapua.

Tutkimus: yhteisöihin syntynyt pelon ilmapiiri

Sosiologi Pekka Räsänen on tutkinut miten koulusurmat ovat vaikuttaneet paikallisyhteisöihin.
Tutkimusten mukaan seurauksena on ollut yliherkkä pelon ilmapiiri, jossa kaikki nähdään mahdollisina syyllisinä.

- On syntynyt ilmapiiri, jossa jatkuvasti pelätään uusia tapauksia ja nähdään sellaisia potentiaalisesti kaikkialla, Räsänen kertoo.

Vainoharhainen ilmapiiri on seurausta uudesta ja tuntemattomasta uhasta, johon ei osata suhtautua.

- Koulusurmat ja massaväkivalta yleensäkin on harvinaista ja siksi se tuntuu hallitsemattomalta.
Se on jotain sellaista, josta on ehkä saatu vihjeitä internetistä ja johon viranomaiset eivät ole kyenneet puuttumaan ajoissa. On ehkä myös ymmärrettävää ja luonnollista, että tällainen ilmapiiri syntyy, Räsänen pohtii.

Uusi kiusaamisen muoto

Näyttää siltä, että epäilyilmoituksia käytetään myös uutena koulukiusaamisen muotona.
Mannerheimin lastensuojeluliittoon on tullut monia yhteydenottoja, joissa on kerrottu, että erilaisia ja syrjäänvetäytyviä nuoria ilmiannetaan aiheettomasti poliisille.

Tutkijan mukaan pelon ilmapiirin syntyessä juuri toisenlaisiksi koetut ovat ensimmäisiä uhreja.

- Ääritapauksissa epäillään, kyräillään ja kytätään kaikkea epäilyttävää. Tällaisessa ilmapiirissä ihmisille ei anneta vapauksia olla erilainen, Räsänen kuvailee.

Riina Hänninen on kauhuissaan kehityksen suunnasta.

- Yhteiskunta menee todella kummalliseksi jos kaikista oudoista ja erilaisista voidaan koska tahansa soittaa poliisille. Tämä pahentaa kiusattujen asemaa edelleen jos tämä sallitaan. Siinähän luodaan uutta luokkaa, joka on täysin erotettu yhteiskunnasta, Hänninen pelkää.

Asiat koululla selvittämättä

Riina Hänninen ei halua enää asioida koulullaan, koska pelkää törmäävänsä ilmoituksen tehneeseen opettajaan. Sen sijaan hän on vetäytynyt työhuoneelleen maalaamaan. Hännisen mukaan asioita ei ole selvitetty lainkaan. Sen sijaan ongelmien toivotaan katoavan ajan myötä.

- Tämä on oikeastaan hajottanut koulun kahteen osaan eli niihin, jotka uskovat minua ja niihin, jotka uskovat opettajaa, Hänninen kertoo.

Sosiologi Pekka Räsänen mukaan yhteisön hyvinvoinnin kannalta ilmoituksen jälkihoito on aivan yhtä tärkeää kuin ilmoituksen tutkiminen. Väärät hälytykset pitäisi myöntää selkeästi ja julkisesti.

- Mikäli näin ei tehdä on vaarana pelon ilmapiirin laajeneminen entisestään. Epäiltyjen kannalta asioiden selvittämättömyys saattaa totta kai myös olla hyvinkin traagista ja heikentää heidän asemaansa yhteisössä vielä entisestään.

Riina Hännisellä on ollut paljon aikaa pohtia ilmoituksen vaikutuksia.

- Kun sinut on kerran leimattu koulusurmaajaksi tulee aina olemaan niitä ihmisiä, jotka ajattelevat, etteivät ne poliisit turhan perässä juokse. Toivoisin vain, että tätä ei tapahtuisi itseäni nuoremmille. Jos se laittaa 23-vuotiaan sekaisin ja rikkoo kaiken sen, mitä on luullut ja uskonut itsestään, ihmettelen mitä se tekee teini-ikäiselle. Uskon, että monen nuoren on vaikea selviytyä siitä, jos on julkisesti todettu niin pahaksi, että pystyy murhaamaan ihmisiä.

- Jos tämä olisi tehty minulle 15-vuotiaana en olisi enää tässä. Olisin joko osastolla tai tappanut itseni, Hänninen uskoo.

Päijät-Hämeen syyttäjänvirasto on tehnyt päätöksen, jossa todetaan, että Hänninen ei ole syyllistynyt rikokseen.

Historia ei tunne ainoatakaan naispuolista koulusurmaajaa.