Kunniaan liittyvä konflikti on monisyinen ongelma

Rikosten uhreja auttavat tahot kohtaavat työssään entistä useammin maahanmuuttajia, joissa ongelmat kietoutuvat perheessä ja yhteisössä vallitsevaan kulttuuriin. Suomalainen auttaja ei välttämättä tunne erilaista kulttuuria niin hyvin, että osaisi auttaa kunniakonfliktitilanteessa oikein; kulttuurien yhteentörmäys aiheuttaa helposti väärinymmärryksiä.

Ihmisiä ohjaavat erilaiset säännöt, normit ja odotukset. Erilaisesta kulttuurista tulevalla ne voivat olla suomalaisen mielestä outoja tai jopa vääriä. Tärkeää maahanmuuttajaperheen kohdalla olisi, että unohdetaan ennakkoluulot ja pyritään ymmärtämään koko perheen tilanne - ja siihen vaikuttavat yhteisön normit.

Kunniaväkivallan taustalla yhteisön odotukset

Kunniaan liittyvien konfliktien asiantuntija Rebwar Karimi Ihmisoikeusliitosta tietää, että Suomessa on pitkät perinteet rikosten uhrien auttamisessa. Kunniakonfliktien kohdalla töitä pitäisi kuitenkin tehdä usein jopa koko perheen tai yhteisön kanssa. Jos keskitytään vain yhden tahon auttamiseen, ongelmat jatkuvat toisaalla.

-Itse konflikti kertoo muutoksesta: siitä, että ihmiset eivät halua käyttäytyä perinteisesti. Mutta mikä sitten on hyväksyttyä käytöstä? Olennaista on, että vaikutetaan hallitsevaan ilmapiiriin yhteisössä. Jos kunniaväkivaltaa ei hyväksytä yleisesti, se vaikuttaa yhteisön jäsenten asenteeseen, Karimi painottaa.

Asenteiden muuttaminen on pitkä prosessi

Rikosuhripäivystyksessä työtä tehdään pääasiassa rikoksen uhrin tai sen uhkan kohteena olevan kanssa. Myös siellä on huomattu, että joskus työtä olisi syytä pystyä tekemään nykyistä kokonaisvaltaisemmin – vaikkakin uhrin mielipide huomioon ottaen.

-Kyseessä on niin monisyinen ilmiö, että täällä Tampereella on ryhdytty luomaan työntekijäverkostoa monen ammatin edustajista. Silloin voitaisiin miettiä tarkemmin, mitä milloinkin kannattaisi tehdä, kertoo Rikosuhripäivystyksen aluepäällikkö Satu Hintikka ALMAsta, alueellisen maahanmuuton kehittämishankkeesta.

Asenteisiin vaikuttaminen vaatii hyvin pitkäjänteistä työtä. Tärkeää olisi, että eri yhteisöjen edustajat – niin miehet, naiset kuin nuoretkin – pystyisivät osallistumaan yleiseen keskusteluun siitä, millaiset perinteet ovat vahingollisia ja kuinka niistä päästään eroon. Olennaisinta – ja samalla haasteellisinta - on se, että vaikutetaan asenteisiin ennen kuin tilanteet pääsevät kärjistymään väkivallaksi.