Lama huonontaa muistia

Huoltoasemien tankkauspisteillä tapahtuvat polttoainevarkaudet tai -näpistykset, kuten oikea termi kuuluu, on etenkin pääkaupunkiseudun ongelma. Tosin laman myötä ilmaistankkaukset näyttävät kasvaneen Espoon, Vantaan ja Helsingin lisäksi myös ainakin Oulun seudulla .

Helsingissä on kuluvan vuoden aikana jätetty maksamatta parisataa tankkausta enemmän kuin kahtena edellisenä vuotena samaan aikaan. Maksu on unohtunut Helsingin bensa-asemilla elokuun loppuun mennessä jo noin 700 kertaa.

Samansuuntaista on ollut kehitys myös Oulun poliisilaitoksen alueella. Elokuun loppuun mennessä tankkaus on jätetty maksamatta yli 270 kertaa, mikä on enemmän kuin koko vuoden bensanäpistykset 2007 ja 2008. Viime vuonna bensanäpistyksiä kirjattiin vähän alle 200 ja toissa vuonna noin 250 kappaletta.

- Espoon ABC-asemilla näpistykset ovat kaksinkertaistuneet viime vuoteen mennessä, kertoo komisario Kari Siivo.

Rikostietojärjestelmä kertoo, että poliisilaitoksen naapurissa oleva Nihtisillan ABC-asema on Espoon ehdoton ykkönen bensavarkaiden silmissä. Jos näpistykset jakaisi tasaisesti, maksu on unohtunut Nistisilan ABC:llä vuoden jokaisena päivänä.

Naapuripiirissä Vantaalla ykköspaikkaa pitää Keimolan itäpuolen Neste. Siellä tankilta on kaasutettu Tamperetta kohti ilman maksua yli sata kertaa kuluvan vuoden aikana.

Vantaalla on laskettu, että polttoainenäpistykset vievät peräti kymmenesosan omaisuusrikostutkijoiden työajasta. Se harmittaa poliisia, koska ongelmaan löytyisi sama lääke, joka on käytössä joissakin maissa ulkomailla: maksa ensin, tankkaa sitten.

Juttu ei aina selviä kuvasta

Useimmiten bensarosvosta jää kuva valvontakameraan. Voisi kuvitella, että jutut ovat poliisille helppoja selvittää..

- Jutut ovat vaikeita selvittää. Autot ovat usein kiertopalkintoja. Auto on ehkä myyty eteenpäin, se voi olla varastettu tai lainassa, eikä rekisteritiedoista selviä kuka sitä on tankannut. Osa jutuista selviää helposti, jos tunnistamme kuvasta tankkaajan, mutta iso osa jää selvittämättä, kertoo komisario Siivo Espoosta.

Yksittäinen bensanäpistys on omaisuusrikokosena pieni, eikä poliisi voi tutkia yhtä juttua montaa päivää. Bensiinikauppiaille kyse on kuitenkin vuositasolla vähintään neljästä miljoonasta eurosta. Se on ihmetyttänyt, miksi ala ei ole panostanut näpistysten estämiseen rivakammin?

- Tätä maksa ensin, tankkaa sitten -menetelmää on ehdotettu usein, mutta siinä on se ongelma, että järjestelmää pitäisi muuttaa pienen vähemmistön - epärehellisten tankkaajien - mukaan. Emme haluaisi heikentää palvelukulttuuria, sanoo toimitusjohtaja Mika Hokkanen Suomen Bensiinikauppiaitten ja Liikennepalvelualojen Liitosta.

Raha puhuu

Kyse on ennen muuta rahasta. Bensiinikauppiaitten edusmies myöntää, että polttoaine on monille huoltoasemille sisäänheittotuote. Samalla kun asiakas maksaa polttoaineen, saattaa heräteostoksena lähteä mukaan muitakin tuotteita.

ABC-ketjulla taas on toisenlainen konsepti. Siellä väki houkutellaan sisään muilla keinoilla: syömään tai myymälään tekemään ostoksia. Niinpä osa ABC-asemista on siirtynyt kokonaan automaattitankkaukseen, jossa toteutuu idea "maksa ensin - tankkaa sitten".

Tilannetta mutkistaa vielä se, että osa bensakauppiaista ostaa polttoaineensa öljy-yhtiöiltä ja myy omaa tuotettaan. Toiset taas ovat niin sanottuja komissiokauppiaita ja myyvät öljy-yhtiön tuotetta. Nämä komissiokauppiaat saavat, sopimuksiensa mukaan, hävikistä korvauksen ikään kuin se olisi myytyä polttoainetta.

Bensankauppiaiden edusmiehen mukaan tehokas keino puuttua ongelmaan olisi autojen takavarikointi valtiolle rikoksentekovälineenä kuten Varkauden käräjäoikeus teki 2006. Tällöin puhutaan jatkuvasti ilmaisilla bensoilla ajavista henkilöistä, joiden näpistyksiä poliisi tutkii bensavarkauksina.