Lavastettu lunastus: autopetostelijan kootut konstit

Ajonestolaitteen yleistyminen on lyönyt jarrua perinteiselle autojen varastelulle, mutta rikollinen mieli ei lepää. Tämän päivän sana autoilun saralla on petos.

Erityistarkastaja Marko Melender Fenniasta tutkii työkseen vakuutusilmoitusten paikkansa pitävyyttä. Hän on jo useamman vuoden seurannut ajoneuvoihin liittyvän uuden ilmiön syntymistä.

- Nuorisolla on heti-mulle-kaikki-tänne-mentaliteetti. Hieno auto ostetaan osa-maksulla ja sitten kun erät käyvät liian suuriksi päätetään myydä auto vahingon kautta vakuutusyhtiölle. Velkaantunut auton omistaja siis lavastaa varkauden, sytyttää tulipalon tai tuhoaa kulkuneuvon ilkivaltaisesti.

Kolarin todistaminen lavastetuksi on haastavaa, mutta keinoja on. Animaatiorekonstruktiolla selviää, pitävätkö asiakkaan antamat tapahtumatiedot yhtä vaurioiden kanssa. Esimerkkinä elävästä elämästä Melender näyttää animoidun pätkän, jossa asiakkaan kertoma törmäys pyöreään pylvääseen olisi aiheuttanut autoon neliskulmaisen lommon.

Kolari ei suinkaan ole ainoa keino päästä käsiksi vakuutusrahoihin. Lunastuksen maksimointikeissillä Melender tarkoittaa tapausta, jossa omistaja on yksin tai apureiden kanssa tuhonnut autonsa totaalisesti. Kylmää kyytiä saavat niin pellit, peilit, verhoilu, ikkunat kuin ohjauslaitteet -aina pienintä nappulaa myöten. Tällaisissa tapauksissa Marko Melenderin hälytyskellot alkavat soida, sillä "tavallinen ilkivallan tekijä" harvemmin jaksaa näin perusteellista työtä tehdä.

Vaikka vakuutusyhtiö onnistuisi paljastamaan petoksen, on huijareiden tuomiolle saaminen vaikeaa, muttei onneksi mahdotonta. Vain muutama viikko sitten Turun käräjäoikeus tuomitsi petoksesta miehen, joka ison korjaustarpeen ilmaannuttua naarmutti autonsa kaikki pinnat ja haki vakuutusyhtiöltä korvauksia. Miehen kaksi ystävää saivat tuomionsa avunannosta petokseen.

Oma ajoneuvorikollisten alalajinsa ovat bulvaanien eli haamuostajien välityksellä autonsa hankkivat petostelijat. Ajoneuvorekisteriin sekä osamaksusopimukseen merkittävä henkilö on vain nimi, jolla ei todellisuudessa ole mitään tekemistä auton hallinnan kanssa.
Marko Melender kertoo, että esimerkiksi talousrikolliset sekä kovalla huumekaupalla rahansa tienanneet roistot käyttävät bulvaaneja.
- Auto ostetaan toisen henkilön nimiin ja sille järjestetään vahinko. Kun vakuutusyhtiö maksaa vahingonkorvaukset, muuttuu rikollisella toiminnalla hankittu varallisuus lailliseksi.

Bulvaanikytkyjä harrastavat myös ulosotossa varattomaksi todetut henkilöt. Karkein Melenderin tutkima tapaus oli sellainen, jossa arvoltaan 48 000€:n maasturista oli vahingon sattuessa velkaa 74 000€:a. Kaiken lisäksi loistokaara oli vaihtanut omistajaa vaivaisella 2000€:n käsirahalla.
- Pahimmassa tapauksessa myyjä saattaa kehottaa asiakasta hankkimaan bulvaanin, jotta kauppa saadaan aikaiseksi. Tällöin myyjä syyllistyy rekisterimerkintärikokseen sekä avunantoon rahanpesurikoksessa, sanoo Melender ja lisää tällaisten tapausten olevan valitettavan yleisiä.

Arvioiden mukaan joka kymmenes auton kanssa sattunut vahinko on vilpillinen. Kaikki eivät petoksestaan jää kiinni ja jokaisen rikollisin keinoin saadun korvaussentin maksavat lopulta rehelliset vakuutusasiakkaat.