Nettihäiriköt vainoavat ihmisiä

Käsittämättömän törkeätä, seksuaalissävyistä herjausta ja halventavia kuvamanipulaatioita. Nettihäiriköinti on kasvava ongelma.

Nettihäirikön kohteeksi saattaa joutua kuka tahansa ja ilmiöön on äärimmäisen vaikeata puuttua. Sananvapautta arvostava yhteiskunta vaikuttaakin olevan voimaton ilmiön edessä. Edes häiriköintiä tutkivat poliisit eivät halunneet tulla haastatelluiksi, koska pelkäsivät joutuvansa nettihäirikön seuraaviksi uhreiksi.

Kansanedustaja Minna Sirnö on yksi nettihäirikön kohde. Sirnö löysi hänestä tehdyt herjaussivut kolmisen vuotta sitten ja teki asiasta rikosilmoituksen.

- Ihan aluksi pelästyin. Niistä tuli ahdistunut olo, etenkin kun niillä sivuilla uhataan raiskata minun kaltaisiani naisia tai itse asiassa käsketään raiskaamaan. Ylipäätään ne olivat hyvin väkivaltaiset, Sirnö kuvailee tuntemuksiaan.

Pelästymisen jälkeen seurasi vihastuminen.

- Mielestäni ihminen, joka tekee tällaisia sivuja nimettömänä on aikamoinen pelkuri. Jos haluaa sen tyyppistä tekstiä julkisuuteen pitäisi olla uskallusta tehdä se omalla nimellään.

Kuka tahansa voi olla uhri

Häiriköinnin kohteena ei ole ainoastaan poliitikkoja tai julkkiksia. Uhriksi voi joutua myös aivan tavallinen ihminen. Joukossa on esimerkiksi poliiseja, tuomareita, virkamiehiä ja tutkijoita. Usein yhdistävä tekijä on jollain tavalla toimiminen rasismia vastaan ja suvaitsevaisuuden puolesta.

Häiriköinti ei vaikuta ainoastaan kohteena olevaan ihmiseen. Myös hänen lähipiirinsä saa kärsiä.

- Kieltämättä ahdistuneisuuteni ja pelkotilani heijastuivat myös tuttaviini, ystäviini ja läheisiin ihmisiin. Rakastan kirjoittamista ja ikävää kyllä se vaikutti myös siihen. Kirjoittaminen tuli vaikeaksi ja se rajoitti myös aiheita, joista kirjoitin, Sirnö kertoo.

Pahimmalta Sirnön mielestä on tuntunut hyväksikäytetyksi tulemisen tunne.

- Tämä on oikeasti hyväksikäyttöä. Tekijän arvomaailma on sellainen, että naisia saa raiskata ja ihmisiä saa vihata pelkästään etnisen taustan takia. Sellainen syö minun sieluani sisältäpäin, että nimeäni käytetään tämän tyyppiseen toimintaan.

Asiaan vaikea puuttua

Pyysimme haastattelua monilta nettihäiriköintiä tutkineilta poliiseilta. Jokainen kuitenkin kieltäytyi, koska pelkäsi joutuvansa itse nettihäirikön hampaisiin. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero ymmärtää poliisien huolenaiheen.

- Poliisitkin haluavat pitää intimiteettisuojansa, ennen kaikkea haluavat suojella perheitään. Se on täysin ymmärrettävää, Paatero sanoo.

Mutta mistä kertoo se, että edes poliisit eivät uskalla antaa haastattelua häiriköinnin pelossa. Paatero myöntää, että ilmiössä on piirteitä, joita vastaan yhteiskunta on tällä hetkellä voimaton.

Kyllä tässä asiassa tietyntyyppinen voimattomuus on olemassa. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että nettimaailmassa toimitaan anonyymisti ja palvelimet sijaitsevat ympäri maailmaa. Niihin on erittäin vaikea päästä kiinni ja siten estää tällaista toimintaa, Paatero kuvaa tilannetta.

Palvelimet Yhdysvalloissa

Häirikkösivut ovat pääasiassa yhdysvaltalaisilla palvelimilla ja sisällön poistaminen viranomaistoimin on käytännössä mahdotonta, koska lainsäädäntö on niin erilaista.

Esimerkiksi Minna Sirnön tapauksessa sivujen tekijä on tuomittu oikeudessa, mutta sivut ovat edelleen näkyvillä. Edes suomalaisen oikeuden päätöksellä tuskin tulee olemaan vaikutusta sivujen poistamiseen.

Myös tämä tapaus on erittäin hankala, koska palvelin on Yhdysvalloissa ja maan lainsäädäntö on omaamme paljon liberaalimpi. Siellä ei tämän tyyppistä toimintaa tuomita samalla tavalla kuin Suomessa. Siksi voi hyvinkin olla, että vaikka tehtäisiin oikeusapupyyntö Yhdysvaltain viranomaisille, se ei johda toimenpiteisiin.

Paateron mukaan käsiä ei kuitenkaan ole täysin nostettu pystyyn. Asianomistajien kannattaa itse ottaa yhteyttä palvelimiin ja pyytää poistamaan heistä tehtyä sisältöä. Tällä voi hyvinkin olla suurempi menestyksen mahdollisuus kuin viranomaisteitä myöten tehty työ.

- On vaikea kuvitella mikä intressi palvelimen pitäjällä loppujen lopuksi on tällaisia sivustoja ylläpitää. Joka tapauksessa viranomaisten mahdollisuudet toimia lainsäädännön perusteelle ovat varsin rajalliset, Paatero sanoo.

Ongelma on suhteellisen uusi ja siihen ollaan vasta etsimässä keinoja. Palvelinten pitäjiin vaikuttamisen lisäksi herjattu voi ottaa yhteyttä eri hakukoneisiin. Hakukoneiden tarjoajilla on mahdollisuus vaikuttaa sivujen näkyvyyteen. Häirittyjen kannattaisi ehkä myös järjestäytyä, sillä taistelu vaatii aikaa, asiantuntemusta ja energiaa.

Valitettavasti kysymys ei ole pelkästään kunnianloukkauksesta tai kiihotuksesta kansanryhmää vastaan. Kyseessä voi olla, ikävä kyllä, myös lastensuojelurikos.

Erään nettihäirityn äidin sivuilla luki, että hänen lapsensa pitää tappaa ja lapset lukivat sen.

Ajatus on Paateron mielestä karmaiseva.

- Jos tällaisia kirjoituksia sieltä löytyy on syytä ottaa poliisiin yhteyttä. Uskon, että poliisi pystyy tällaisessa tapauksessa toimimaan jollain tavalla, Paatero sanoo.