Oikeudella ei ole hintalappua

Kansalaisia puhuttavat Ruandan kansanmurhan tutkimukset ja oikeudenkäynti Porvoon käräjäoikeudessa. Tutkimukset ovat maksaneet Keskusrikospoliisille useamman miestyövuoden ja oikeushallinto on puolestaan arvioinut oikeudenkäynnin laskun kipuavan yli miljoonan euron. Tuomioistuinten kulut ovat Suomessa n. 200 miljoonaa euroa, joten ihan mitättömästä summasta ei Ruanda oikeudenkäynnissä ole kyse.

Oikeusministeriön osastopäällikkö Kari Kiesiläinen toteaa, ettei ministeriö voi mennä konkurssiin kalliista oikeudenkäynneistä ja rahat haetaan sitten vaikka lisäbudjeteista. Kiesiläinen toteaa, että esimerkiksi kansanmurha on niin vakava rikos, ettei mahdollisen syyllisen voi antaa kulkea vapaana Suomen kaduilla. Jos oikeudenkäyntien kulut kasvavatkin, niin samalla saadaan lisää oikeusturvaa ja oikeutta.

Etanan hitautta oikeuksissa

Hallitus esittää oikeusministeriön hallinnonalalle ensi vuoden talousarvioon seitsemän miljoonaa euroa enemmän kuin sillä on käytössään tänä vuonna. Viime lamasta on opittu ainakin se, että tuomioistuinten ja ulosoton asiamäärät kasvavat taantuman aikana.

Suomen erityisenä ongelmana ovat olleet ylipitkät oikeusprosessit.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) Suomea koskevien valitusten määrän perusteella yhä useampi kokee vääryyttä tässä maassa. Toissa vuonna EIT:ssä vireille laitettiin 12 uutta tapausta, viime vuonna 70 ja tänä vuonna luku on jo lähes 140 valitusta.

Langettavien tuomioiden perusteella tapaukset ovat pyörineet oikeuden rattaissa viidestä 16:een vuoteen.

Oikeus maksaa?

Oikeusprosessien sietämättömän hitauden lisäksi ongelmana pidetään oikeudenkäyntien suolaista hintaa.

Kiesiläisen mukaan Suomi ei ole kuitenkaan kallis maa eurooppalaisessa vertailussa. Suomen oikeusistuinten kulut ovat kuudenneksi pienimmät ja keskimäärin suomalaisten veronmaksajien rahoja käytetään 4 euroa kuukaudessa oikeudenkäynteihin.

Keskituloisten on sanottu karttavan oikeudenkäyntejä, koska periaate Suomessa on se, että hävinnyt osapuoli maksaa vastapuolenkin viulut.
Oikeuden toteutumista saattaa vaarantaa myös se, etteivät ihmiset uskalla palkata asianajajaa. Syy on rahassa. Asianajajien pelätään veloittavan palveluksistaan kohtuuttomasti.

70:stä 80:een kertaan vuodessa asiakas kokee, että asianajajan lasku ei vastaa työmäärää. Tällöin asiakkaalla on mahdollisuus valittaa Asianajajaliitolle kokemastaan vääryydestä. Asianajajaliiton valvontalautakunta koettaa sovitella erimielisyyttä.

Suomen asianajajaliiton puheenjohtaja Riitta Leppiniemi pitää asianajokustannuksista kauhistelua ymmärrettävänä, sillä keskimäärin ihmiset joutuvat oikeuden eteen vain kerran elämässään ja suurta asiantuntemusta vaativan prosessin läpivieminen vaatii myös paljon työtä.

Ongelmaa on pyritty ratkaisemaan muun muassa laskutuksen ja työmäärän reaaliaikaisella seuraamisella, jottei laskun suuruus tulisi asiakkaalle yllätyksenä.

Silti voi kysyä, toimivatko kaikki asianajajat laskutuksessaan avoimin kortein? Erittäin monille tulee yllätyksenä asianajopalkkioiden suuruus.