Pelkobisnes

Rikollisuuden määrä ei ole merkittävästi kasvanut maassamme. Silti turvabisnes kasvaa jatkuvasti. Ihmiset pelkäävät väkivaltaa enemmän kuin koskaan. Ne vanhukset, jotka viettävät aikansa neljän seinän sisällä ja joiden tarvitsisi pelätä vähiten, pelkäävät ehkä eniten. Turva-alan yritykset markkinoivat turvalaitteita yhä enemmän myös yksityistalouksille.

Turkuun on perustettu Suomen ensimmäinen yksityinen turvatalo, jonka ideana on asuttaa tilapäisesti tai määräaikaisesti esimerkiksi kidnappausuhan alla olevia tai henkensä puolesta pelkääviä ihmisiä.

Barbwire-nimisen turvatalon vastaava hoitaja Joni Aunela myöntää, ettei lakimies Turusen toteuttama perijättären kidnappaus ainakaan hidastanut turvatalon suunnittelua. Mutta se, että ensimmäinen turvatalo perustetaan juuri Turkuun, ei ole kytköksissä kidnappauksen kanssa. Kyse on sattumasta. Turvatalon suunnittelemisen Aunela kertoi aloittaneensa jo alkuvuodesta 2008.

Joni Aunela ei halua kävellä turvatalollaan poliisin tai sosiaaliviranomaisten varpaille. Hän toteaa, että poliisi vastaa yleisestä turvallisuudesta ja järjestyksenpidosta. Toisaalta turvakodit ovat parhaita asiantuntijoita alallaan. Hänen yritys vain täydentää palveluita niille, jotka eivät koe saavansa riittävää turvaa yhteiskunnalta.

Turva-ala tai "rikoksenpelkoteollisuus" kuten eräs ulkomaalainen tutkija alaa kuvaa, kasvaa ja voi hyvin Suomessa. Aunela uskoo, että hänenkin turvatalolleen löytyy markkinoita. Aunela tietää, että aiemmin pelkääviä ihmisiä on sijoitettu jopa mielenterveyspotilaiden joukkoon tai vanhustentaloihin, mihin he eivät todellakaan kuulu.

Varakas voi ostaa turvaa

Noin 250 euron päivätaksa on kova vuokra turvallisesta asumisesta tavalliselle palkansaajalle. Samaa mieltä on myös turvatalon hoitaja itse. Joni Aunela uskoo, että tulevaisuudessa kunnat voisivat maksaa pahassa tilanteessa oleville kuntalaisille määräaikaisia jaksoja turvatalossa, silloin kun uhka on akuutti.

Joni Aunelan tekemien selvitysten perusteella turvatalon tyypillinen asukas voisi olla nainen, joka hakee turvaa väkivaltaisen miesystävän tai ex-miehen vainolta. Aunela on laskenut, että pelkääviä asiakkaita voisi riittää heillekin 60-80 henkeä vuosittain.

Aunelan laskukaava voi mennä käytännössä uusiksi, koska ainakin alkuvuosi on ollut hiljainen. Turvatalon asiakkaat ovat laskettavissa kahden käden sormin. Esimerkiksi jutun ulostuloviikolla talossa ei ollut yhtään asukasta. Jokainen turvatalon ensimmäisistä asiakkaista oli tullut muuta kuin poliisin tai sosiaalitoimen kautta.

Takkuisesta alusta huolimatta Barbwire-turvataloyrittäjän usko on luja. Joni Aunelan mukaan toinen samanmoinen turvatalo aiotaan saada pystyyn johonkin Kaakkois-Suomen kaupunkiiin vielä tämän vuoden aikana.

Pelko parantaa bisnestä

Akatemiatutkija Hille Koskela on pohtinut turva-alan kasvua tuoreessa kirjassaan nimeltä Pelkokierre. Siinä hän katsoo, että liike-elämän ja yhteiskunnan turvavarustelu ei välttämättä lisääkään elinympäristömme turvallisuutta, vaan saattaakin lisätä turvattomuutta. Turva-alan firmat luovat turvattomuuden tunnetta keinotekoisesti. Turvalaitteiden markkinoinnin avainsana on pelko.

Hille Koskelan mukaan myös media painottaa uutisoinnissaan vääränlaisia rikoksia. Media nostaa kansan huulille epätavallisia rikoksia kuten kidnappaukset ja kouluammuskelut ja jättää pois etusivulta ne tyypillisimmät rikokset, jotka tapahtuvat kodeissa tuttujen kesken.

Koskela näkee, että taloyhtiöt ja yksityiset ihmiset koettavat turvatekniikkaa ja -palveluita ostamalla suojautua ulkopuolisilta uhkilta ja muuttaa ympäristöään hallittavaksi. Kuitenkin esimerkiksi naisille vaarallisin paikka on koti ja todennäköisin väkivallan aiheuttaja oma mies. Miesten puolestaan on laskennallisesti turvallisinta olla kotona - ja selvin päin.

Hille Koskelan mukaan kiihtyvä turvallisuuden kilpavarustelu vain lisää ihmisten pelkotiloja. Ja ihmisten peloilla turva-alan firmat tekevät rahaa. Turvallisuudenkin markkinoilla vallitsee kaupallisen logiikan mukainen kysynnän ja tarjonnan laki.

Tämän vuoksi, jos jonkin rikollisuudenlajin, vaikkapa asuntomurtojen, tilastoissa havaitaan hetkellinen piikki, sitä käytetään nopeasti hyväksi turva-alan markkinoinnissa. Asuntomurtojen nousun tietyllä alueella voi selittää ahkera varaskopla, joka on vieraillut hetkellisesti seudulla. Ryhmän jäätyä kiinni ovat murrotkin loppuneet alueella.

Turhasta pelosta ymmärrettävään

Koska rikollisuuden kokonaismäärä ei ole merkittävästi noussut Suomessa viimeiseen 20 vuoteen, pidetään kansalaisten kasvanutta väkivallanpelkoa usein arkipuheessa turhana. Hille Koskela käyttäisi mielummin termiä ymmärrettävä pelko.

Pelon tuntemiseen vaikuttaa monta seikkaa. Pelkkä tilasto on huono vertailupinta pelolle. Suuri osa rikoksista ei koskaan saavuta tilastoja. Tyypillistä piilorikollisuutta on esimerkiksi kotona tapahtuva väkivalta, samoin seksirikokset. Pelon nimittäminen turhaksi väheksyy tunteen tuntijaa.

Suomessa riski joutua julkisella paikalla tuntemattoman henkilön aiheuttaman väkivallan kohteeksi on pieni. Vaikka tämä on edelleenkin tilastollisesti totta, kauppakeskus Sellon ja kouluissa tapahtuneiden joukkosurmien jälkeen, pelkoa on yhä vaikeampi nimittää turhaksi. Pelko on näiden tapahtumien ja niiden saaman valtavan julkisuuden jälkeen vähintäänkin ymmärrettävää.