Poliisin tietoon tuli ennätysmäärä rasistisia rikoksia

Suomi kansainvälistyy ja monikulttuuristuu, mutta samaan aikaan poliisin tietoon tulee yhä enemmän rasistisia rikoksia. Poliisiammattikorkeakoulun tuoreen tutkimuksen mukaan vuonna 2008 poliisin tietoon tuli 755 rasistisen rikoksen epäilyä. Se on huomattavasti enemmän kuin edellisinä vuosina.

Rasististen rikosten määrän nousuun on monta syytä. Tilastointimenetelmää on kehitetty edellisistä vuosista niin, että rasistisia piirteitä sisältävät rikosilmoitukset on ollut aiempaa helpompi löytää. Se ei silti yksinään selitä nousua. Myös poliisi on ryhtynyt kirjaamaan rasistisia rikoksia tietojärjestelmäänsä paremmin, ja toisaalta ihmiset ilmoittavat poliisille rikoksista entistä herkemmin.

Yksi syy voi löytyä taloudellisesta taantumasta; asenteet maahanmuuttajia kohtaan tiukentuvat silloin, kun oma toimeentulo ei ole vakaalla pohjalla. Lisäksi maahanmuuttokeskustelu on vilkastunut, kun julkisuudessakin on käsitelty esimerkiksi netin vihapuheita ja rasistisia keskustelupalstoja.

Viharikoksen taustalla ennakkoluulo

Rasistisen rikollisuuden määrää on tilastoitu Suomessa kymmenisen vuotta. Viime vuonna seurantaa laajennettiin muihin viharikoksiin.

Viharikoksiksi kutsutaan tekoja, joiden syynä on ennakkoluulo tai viha tiettyä ryhmää kohtaan. Teon motiivina voi siis olla rasismi, mutta myös uhrin uskonnollinen vakaumus, seksuaaliseen tai sukupuoliseen vähemmistöön kuuluminen tai vammaisuus.

Viharikoksista vain 12 prosenttia oli muita kuin rasistisia rikoksia. Määrä on pieni, koska muihin kuin rasistisiin rikoksiin ole olemassa omaa rikosnimikettä tai koodia, jolla viharikokset voitaisiin tunnistaa rikosilmoitusten joukosta.

-Seksuaalivähemmistöjen edustajiin kohdistuneita rikoksia raportoitiin vain vähän. Yksi syy voi olla se, että seksuaalivähemmistöön kuuluvan voi olla kiusallista kertoa joutuneensa viharikoksen kohteeksi. Myös vammaisiin kohdistuvia rikoksia on vain vähän - vammainen ei ehkä pysty kertomaan itseensä kohdistuvasta rikoksesta, tutkija Laura Peutere Poliisiammattikorkeakoulusta pohtii.

Suurin osa poliisin tietoon tulleista viharikoksista on pahoinpitelyitä ja kunnianloukkauksia. Ne ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu – suurimmasta osasta tuskin käydään tekemässä rikosilmoitusta.

Tavoitteena tiukempi lainsäädäntö

Nykyinen Suomen laki ei tunne nimikkeitä rasistinen rikos tai viharikos. Rikoksesta voidaan kuitenkin langettaa ankarampi rangaistus, jos todetaan, että teon takana on esimerkiksi rasistinen motiivi.

Viharikosten määrän nousu osoittaa, että ilmiö on syytä tunnistaa – ja tehdä sille jotain. Viharikosten tutkimisen tavoitteena onkin tuoda ilmiö näkyväksi ja tunnistettavaksi myös viranomaisille niin, että ne voidaan huomioida lainsäädännössä nykyistä paremmin.