Poliisin työn dokumentointi uhkaa loppua

Poliisin ja median yhteistyö on tähän mennessä sujunut hyvin. Julkisella paikalla kiinniotettujen ihmisten kasvot on tehty tunnistamattomiksi ja ääni tarvittaessa muutettu. Tämä ei uuden laintulkinnan mukaan kuitenkaan riitä, koska kansalaisen henkilöllisyys tulee toimittajan ja kuvaajan tietoon. Monien mielestä tässä kavennetaan turhaan sananvapautta ja nähdään ongelmia siellä missä niitä ei ole ollut. Seurauksena voi olla jopa kansalaisten turvallisuuden heikentyminen.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Jukka Lindstedtin tekemän uuden laintulkinnan mukaan poliisi rikkoo lakia, jos se päästää toimittajat ja muut ulkopuoliset seuraamaan tilanteita, joissa voi paljastua ihmisen yksityiselämään kuuluvia asioita.

- Tilanne ei ole ehkä tähän mennessä aina mennyt lain linjausten mukaan ja tähän toivotaan selvennystä jatkossa, Lindstedt sanoo.

Monien mielestä poliisien toimintaa pitäisi kuitenkin päästä seuraamaan vapaasti. Muuten vaarana on, että kuva poliisin työstä vääristyy.

-Jotta poliisi nauttisi kansalaisten luottamusta on tärkeätä, että syntyy oikea kuva siitä, miten poliisi tuolla kentällä työtään tekee. Ilman sitä syntyy suuria ongelmia ja epäluottamusta, sanoo Oikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja Jarkko Sipilä.

Aiemmin poliisi ja toimittajat ovat sopineet, että mahdollisesti tietoon tulevia yksityisasioita ei julkaista. Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan järjestelmä on toiminut hyvin.

- Meillä ei ole tiedossa, että olisi ollut minkäänlaisia ongelmia. Tässä onkin mielestäni enemmänkin kysymys periaatteesta, Paatero sanoo.

Paatero ei pidä hyvänä kehityssuuntaa, jossa raportointi poliisin työstä estyy.

-Olen sitä mieltä, että kansalaisten pitää saada tietää miten poliisi toimii ja missä asioissa se toimii, Paatero sanoo.

Myös apulaisoikeusasiamies myöntää, että ongelmia ei ole juurikaan esiintynyt. Uusi linjaus juontaa juurensa muutamaan yksittäistapaukseen.

- Meille on tullut jonkin verran kanteluita siitä, että poliisin ja tiedotusvälineiden yhteistyönä syntyneet ohjelmat olisivat kantelijoiden mukaan loukannut heidän yksityiselämäänsä, Lindstedt kertoo.

Mutta tarvitseeko muutamien valitusten vuoksi mennä muuttamaan toimivaa järjestelmää?

- Järjestelmä on tietysti hyvä poliisin ja tiedotusvälineiden kannalta, mutta nämä rajat on vedetty lainsäädännössä ja meidän laillisuusvalvonnassa on tehtävänä valvoa sitä, että viranomaiset tätä lainsäädäntöä myös noudattavat, Lindstedt sanoo.

Oikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja Jarkko Sipilä ihmettelee tilannetta.

- Voidaan kysyä, aiheutuuko siinä oikeasti vahinkoa, jos poliisiauton mukana olevat toimittaja ja kuvaaja näkevät esimerkiksi rattijuopon kiinnioton. Rattijuopon henkilöllisyys tulee kuitenkin julki oikeudenkäynnissä. Näissä yöreportaaseissa ei yleensä näytetä kasvoja ja ääni muutetaan, jolloin henkilöllisyys tulee käytännössä vaan toimittajan ja kuvaajan tietoon.

Päätöksella kavennetaan ilmeisen turhaan sananvapautta.

- Koko tulkinta on yltiöpäinen ja sille on vaikea nähdä todellisia perusteita. Apulaisoikeusasiamieheltä on puuttunut kokonaan harkinta siitä, mitä tällainen yksityiselämän suojan korostaminen vaikuttaa sananavapauteen, eli ihmisten oikeuteen saada tietää, mitä poliisi tekee ja mitä öisissä kaupungeissa tapahtuu.

Jos päätöksenteossa otetaan huomioon ainostaan yksilönsuoja ja unohdetaan yleinen etu, voivat seuraukset jatkossa olla kauaskantoiset.

- Lain seuraava tulkinta voi olla sellainen, että kun poliisi hajottaa esimerkiksi mielenosoitusta, voidaan sen kuvaaminen kieltää sillä perusteella, että se loukkaa kiinniotettujen yksityisyyttä. Voidaan siis päätyä tilanteeseen, jossa normaali, uustismainenkin poliisitoiminnan kuvaaminen kielletään ja se olisi todella outo tilanne. Länsimaissa ei taida olla yhtään maata, jossa poliisitoiminnan seuraaminen olisi kielletty, Sipilä sanoo.

Uusia pelisääntöjä ollaan tällä hetkellä luomassa. Sisäministeriö ottaa kevään aikana asiaan kantaa.