Rikollisen olympiadi on kolme vuotta

Suomessa ensikertalainen istuu aina ja poikkeuksetta vain puolet rangaistuksestaan. Kuulostaa loogiselta, mutta kummallisuus piilee siinä, että rikollinen voi olla ensikertalainen uudelleen ja uudelleen hämärän uransa aikana.

- Jos ihminen on vankilasta vapautumisensa jälkeen pysynyt kaidalla tiellä kolme vuotta ja sitten syyllistyy uudelleen, niin häntä kohdellaan vankeinhoidollisesti ensikertalaisena, summaa rikosoikeuden professori Jussi Tapani.
Kaita tie on tosin tässä tapauksessa varsin lavea käsite. Rikoksia voi kyllä tehdä ja niistä tuomioitakin saada, kunhan ei joudu vankilaan. Ainoa kriteeri saada ensikertalaisen edut takaisin on pysyä vankilan muurien ulkopuolella kolme vuotta ennen seuraavan, ehdottomaan vankilatuomioon johtavan rikoksen tekopäivää. Aika alkaa juosta jo koevapauteen pääsystä ja sen pahemmin sakot, ehdollinen vankeusrangaistus tai edes yhdyskuntapalvelu eivät asiaan vaikuta.

Eri osapuolten erilaiset käytännöt

Tuomioistuimessa useaan kertaan saman kaltaisiin rikoksiin syyllistyminen otetaan huomioon.
- Uusiminen vaikuttaa tuomioistuimessa kahdella tavalla: kuinka pitkä rangaistus määrätään tai siihen, että tuomitaan ankarampi rangaistusmuoto eli esimerkiksi ehdoton vankeus ehdollisen sijaan, Tapani sanoo.
Täysin huomiotta kertalaisuus ei siis jää, mutta vankeinhoidollisesti asia on eri. Jos henkilö on ollut muurien ulkopuolella vaadittavat kolme vuotta, istuu hän jälleen kakustaan puolet –vaikka kyseessä olisi linnareissu numero 10.

Laki ja oikeustaju

Poliisi tv kysyi kaikilta kansanedustajilta mielipidettä ensikertalaisuussäädöksistä sekä siitä, pitäisikö lakia tältä osin muuttaa. Kyselyyn vastasi 52 kansanedustajaa, joista kolme pitäisi asiat ennallaan ja yksi kieltäytyi kommentoimasta. 46 eli peräti 92% uudistaisi lakia. Monen vastaajan perusteluissa oli maininta siitä, että säädös säädös ei sovi oikeustajuun.

Kolmen vuoden säännön taustalla on paitsi humaani ajatus uuden mahdollisuuden antamisesta, ennen kaikkea raha, raha , raja ja säästöt.
Vankilat ovat ylibuukattuja eikä uusien laitosten rakentamiseen ole varaa.
- Kaikkea ei tietysti voi laske rahassa. Yksittäiset isotkaan uutiset eivät saa ohjata lainsäädäntöä, mutta järjestelmän pitää vastata jollain tavalla yleistä oikeustajua. Ihmisten pitää tuntea se säilyttämisen ja luottamuksen arvoiseksi, rikosoikeuden professori Jussi Tapani sanoo.
- Jos ratkaisuja perustellaan vain rahalla, alkaa epäsuhde kasvaa liian suureksi.

Vaihtoehtoja

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) kirjoitti vastauksessaan: ” Aiemmin edellytetty aika oli viisi vuotta, mikä oli jo paremmin perusteltavissa”.
Rajan nostaminen viiteen vankilattomaan vuoteen ainakin henkirikosten kohdalla olikin ylivoimaisesti suosituin ehdotus kansanedustajien keskuudessa. Muitakin vaihtoehtoja toki on.
- Pitäisikö sen olla esimerkiksi niin, että aika lasketaan siitä, kun rangaistusaika on kokonaisuudessaan loppu eikä siitä, kun on päässyt ehdonalaiseen, miettii Tapani, kun häntä pyydetään keksimään vaihtoehtoinen malli.

Tapanin ehdotus on järkeenkäypä, sillä nykytilanteessa rikoksen uusija voi olla ensikertalainen jo ennen kuin alkuperäisen rangaistuksen kokonaisaika on umpeutunut. Eli: Kahdeksan vuotta taposta saanut ensikertalainen pääsee vankilasta neljän vuoden jälkeen ja siitä kolmen vuoden jälkeen tappaa uudelleen. Hänet lasketaan ensikertalaiseksi, vaikka alkuperäisestä tuomiosta on vielä vuosi jäljellä.
Kansanedustaja Kari Tolvanen (kok.) ilmoitti vastauksessaan tekevänsä lakialoitteen ensikertalaisuussäädösten tiimoilta.