Romaanikirjailija ei ole dokumentaristi

Kirjailija Leena Lehtolainen tietää kokemuksesta, mitä tapahtuu, kun silmissä sumenee. Kerran bussissa matkustaessaan kevyesti humaltunut mies kaatui Lehtolaisen lapsen vaunujen päälle. Lapselle ei käynyt kuinkaan, mutta miehen kannalta oli onni, ettei Lehtolaisella sattunut olemaan hallussaan mitään kättä pidempää.

Tilannetta vierestä seurannut sisarkin hätkähti Lehtolaisen raivokasta otetta tämän tempaistessa miehen ylös vaunujen yltä. Kirjailijan etuoikeus on saada eläytyä moniin rooleihin kirjoittaessaan. Kuitenkin liian helposti romaanihahmojen ominaisuuksia pidetään vain dokumenttina kirjailijan omasta elämästä.

- Jonakin onnellisena päivänä -kirjan päähenkilöllä Marjukalla oli juopot vanhemmat. Olin omien vanhempieni kanssa jossakin tilaisuudessa, ja siellä eräs kulttuuritoimittaja tuli pällistelemään, että tällaisetkö omat vanhempasi ovatkin. Sanoin siihen, että se ei kyllä ole omaelämänkerta, vaikka onkin kirjoitettu minämuodossa.

Maria Kallio

Parin nuortenkirjan jälkeen alkoi Leena Lehtolaisen varsinainen dekkarikirjailijan ura. Hänen tunnetuin henkilöhahmonsa on Maria Kallio. Nyt Lehtolainen viimeistelee jo yhdettätoista Maria Kallio -kirjaa.

Kallio syntyi Lehtolaisen tehdessä lisensiaattityötään suomalaisten naisten kirjoittamista dekkareista. Suomalaisesta kirjallisuudesta puuttui naispoliisi, joka olisi selkeästi päähenkilö.

- Mietin, minkälainen olisi noin kolmekymppinen naispoliisi 1990-luvun alussa. Marialle ei ole selkeää esikuvaa, mutta lainasin hänelle joitakin piirteitä kansainvälisiltä naisetsiviltä – kuten urheilullisuuden ja viskijuonnin. Mariasta tuli poliisi sen takia, että Suomessa ei juuri yksityisetsiviä edelleenkään ole.

Marian hahmon tausta syvenee entisestään, jos lukee Lehtolaisen novellikokoelmia. Naisopiskelijan osa ei 80-lukulaisessa poliisikoulussa ollut aina kovin kehuttava.

Musiikki ei ole koriste

Musiikki on tärkeä asia Maria Kalliolle, mutta myös Lehtolaiselle itselleen. Kirjoittaessa musiikki ei soi, mutta ennen työhön ryhtymistä hän saattaa soittaa jotakin hakiessaan sopivaa tunnetilaa kirjoittamista varten.

- Jos kirjassani mainitaan joku musiikkikappale, se ei ole siellä vain koristeena. Toki sitä voi lukea ihan tietämättä mistä on kysymys. Mutta jos malttaa kaivaa biisin esiin, saattaa saada jonkun pienen lisäsäväyksen. Ja jos Marian radiosta kuuluu Bryan Adamsia, hänellä ei todellakaan mene kauhean hyvin.

Musiikkimaailmasta on peräisin myös viimeisen Henkivartija-kirjan ilveksen nimi, Frida. Abban Agnethalla on Lehtolaisen mielestä ylettömästi ihailijoita siihen nähden, että Frida on naisista kauniimpi.