Syyttäjä syyttää syyttömiä

Syyttäjä on kuin myyntimies, jonka on saatava tuotteensa eli syyte myytyä tuomioistuimelle. Syyte pohjaa poliisin tekemään esitutkintapöytäkirjaan. Syyttäjä seuraa esitutkintaa, usein kuukausien ajan ja myös osallistuu siihen – eräänlaisen ohjailijan roolissa.

- Koen olevani keskimääräistä aktiivisempi esitutkinnassa. Sitä kautta saa tietoa siitä, mitä jutulle tapahtuu. Ja kun tutkinta aikanaan valmistuu, olen jo valmiiksi jutussa sisällä, sanoo kihlakunnansyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen.

Vaikka esitutkinnassa muotoillaankin työkalua juuri syyttäjän käyttöön, Hämäläinen haluaa silti pitää rikostutkinnan johtamisen poliisilla.

- Poliisit ovat kuitenkin rikostutkinnan ammattilaisia.

Järjestelmään kuuluu se, että osa rikosepäilyistä ja syytteistä jää matkan varrelle. Matkalla esitutkinnasta oikeudenistuntoon syyllisyysepäilyn raja kohoaa joka portaalla korkeammalle. Näin ollen poliisi voi lopettaa esitutkinnan, syyttäjä tehdä syyttämättäjättämispäätöksen tai oikeus hylätä syytteen tyystin, jos henkilön syyllisyydelle ei enää löydy tarpeeksi perusteita.

Oikeudenkäynnin käsikirjoitus

Vaikka oikeudenkäynti onkin pääpiirteittäin ennalta käsikirjoitettu esitutkinnan ja syytteen muodossa, voi oikeudenkäynnissä moni asia muuttua. Tavallisin tarina on se, että todistajat muuttavat kertomuksiaan.

Syyttäjä ei ole ennen oikeudenkäyntiä tekemisissä todistajien kanssa. Poikkeuksena voi olla asianomistaja silloin, kun syyttäjä ajaa heidän korvausvaatimuksiaan.

- Tällaista todistajan ennakkovalmentamista suomalaisessa oikeusjärjestelmässä ei pidetä suotavana. Jos meillä jäisi syyttäjä kiinni siitä, että soittaa todistajalle ja yrittää etukäteen vaikuttaa, mitä ja millä tavalla todistaja asioista kertoo, niin siitä tulee kyllä valtakunnansyyttäjän virastosta aikamoista tukkapöllyä.

Ennen oikeudenkäyntiä pitää ilmoittaa todisteet, joihin syyttäjä vetoaa. Tässä yhteydessä pitää mainita myös, mitä milläkin todisteella näytetään toteen. Yllätystodisteita tai -todistajia tulee oikeudenistunnoissa eteen harvoin. Yleensä niitä pulpahtaa esiin vastaajapuolelta.

- Yllätystodistajan tuominen mukaan oikeudenkäyntiin on sallittua, se ei ole kiellettyä. Se ei ole kuitenkaan aina korrektia, koska se sotkee kaikkien aikataulut. Oikeudenkäynnille on aina ennalta määritelty tietty kesto.

Viimeinen mohikaani

Tällä haavaa Juha-Mikko Hämäläinen on pätkätyössä määräaikaisena valtionsyyttäjänä. Valtakunnansyyttäjän virastossa ei ole samaa vapautta, mihin Hämäläinen ehti viehtyä kihlakunnansyyttäjän virassaan.

- Me olemme valtionvirastojen viimeisiä mohikaaneja. Meillä ei ole kellokortteja eikä laissa säädettyä työaikaa. Teemme urakkatyötä.

Kihlakunnansyyttäjä pystyy ennustamaan työpäivänsä melko tarkkaan, mutta valtakunnansyyttäjän virastossa voi päivä kääntyä hetkessä päälaelleen.