Taantuma houkuttaa talousrikoksiin

Petosrikollisuus on kasvussa, samoin konkurssit. Tämä on tuttua jo viime lamasta. Esimerkiksi Helsingissä on tänä vuonna tehtailtu tuhatkunta petosrikosta enemmän kuin vuosi sitten lokakuun loppuun mennessä. Konkursseja tehdään vuosittain noin 1500. Täksi vuodeksi arvioidaan tuplamäärä. Taloudellinen ahdinko on saanut myös taustoiltaan puhtaat sortumaan petosten tielle.

Liikkeellä on entistä enemmän liikemiehiä, joiden yksinomaisena tarkoituksena on huijata rehellisiltä rahat pois. Tämä näkyy jo ainakin Helsingin poliisin petosrikostilastoissa. Kovassa kasvussa ovat etenkin tavanomaiset maksuvälinepetokset. Poliisin ennusteen mukaan niiden määrä lähes tuplaantuu viime vuodesta. Törkeät petokset on toinen kasvussa oleva rikoslaji.

Yksi uusi trendi on yritysten identiteettivarkaudet, joilla mahdollistetaan petosrikoksia. Kiinnijäämisriski on pieni, mutta onnistuessaan tulos iso. Poliisin kanssa tekemisissä ovat yleensä vain bulvaanit, joita on joko painostettu mukaan tai heidät houkutellaan rahalla. Päätekijöihin ei aina päästä käsiksi.

Identiteettivarkaudesta puhutaan silloin, kun joku esiintyy toisena henkilönä tai tekee sopimuksia tai sitoumuksia jonkin yrityksen nimissä. Yleensä identiteettitietojen avulla pyritään tekemään petosrikoksia. Tapahtuma voidaan jakaa identiteettitietojen varastamiseen ja niiden hyväksikäyttöön.

Poliisin rikosilmoitusjärjestelmä ei tunnista identiteettivarkautta, koska se ei sellaisenaan ole rikos. Yhdysvalloissa se kriminalisoitiin yli kymmenen vuotta sitten. Suomessa vasta mietitään kriminalisointia. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mukaan tapauksia on Suomessa satoja vuosittain.

Huijari vetää välistä

Poliisin mukaan yksi tapa tehdä identiteettivarkauden avulla petos on seuraavanlainen: Rehellinen yrittäjä A myy rehelliselle yhtiö B:lle tuotteita tai palveluita. Huijariryhmä C saa tästä vihiä. Se ilmoittaa B:lle, että A:n tilitiedot ovat muuttuneet ja ilmoittaa B:lle omat tilitiedot. Näin B maksaakin A:n sijasta C:lle. Petos on tapahtunut.

Toinen tapa on sellainen, että huijariryhmä C lähettää A:lle tiedotteen, että Oy B:n laskustusosoite on muuttunut. Oy A lähettää laskun huijariyhtiö C:n ilmoittamaan postilokeroon, jolloin huijarit pääsevät vaihtamaan tilinumeron omaansa ennen kuin välittävät laskun B:lle. Lopuksi B maksaa A:lle kuuluvan korvauksen tietämättään C:lle.

Kun petos on onnistunut, rahat käy nostamassa ammattirikollisten puolesta usein bulvaani, henkilö, joka konnien näkökulmasta joutaakin jäädä tykinruoaksi. Petosten kasvu näkyy taantuman aikana poliisille reaaliajassa muiden talousrikosten näkyessä viiveellä.

Kenties vaikeinta rikollisille onkin päästä jyvälle siitä, mitkä yhtiöt tekevät keskenään kauppaa. Vanhastaan tiedetään, että petosmiehet löytävä tarpeellisia tietoja sieltä, mihin niitä ei pitäisi arkistoida eli jäteastioista. Joskus yrityksissä on nykyinen tai entinen työntekijä, joka toimii tiedottajana. Kolmas tapa on julkiset rekisterit. Internetistä löytyy paljon hyödyllistä ja vahingollista tietoa.

Vahingontorjuntajohtaja Risto Karhunen Finanssialan keskusliitosta kehottaa yritysten henkilöstöä olemaan tarkkana arkaluontoisten asiakirjojen kanssa: - Omia tai firmansa varallisuustietoja ei kannata heittää roskiin. Jollakin saattaa olla niille käyttöä. Tietoturvapuutteita kun etsii, ei tarvitse mennä omaa toimistohuonettaan pidemmälle. Meillä kaikilla on tässä parannettavaa.