Tappaja vailla vastuuta

Ior Bockin elämä päättyi puukotukseen lokakuussa 2010. Elokuussa 2011
surmaajaksi todettu intialainen kotiavustaja marssi matkalaukun kanssa
helsinginkäräjäoikeudesta vapaana miehenä lentokentälle.

Lain porsaanreikä

Syyntakeisuutta arviodaan Suomessa aina suhteessa rikoksen tekohetkeen.
Näin ollen myös ohimenevä mielenhäiriö voi tehdä ihmisestä täysin
syyntakeettoman. Vantaan vankilan ylilääkäri, oikeuspsykiatri Alo Jüriloo
kertoo, että vaikeatkin mielenhäiriöt voivat laueta nopeasti.

- Rikoksesta oikeuden istuntoon saattaa kulua muutama kuukausi ja siinä
ajassa lyhytkestoinen psykoosi saattaa hyvinkin parantua eikä ihminen enää
täytä mielenterveyslain mukaista tahdosta riippumattoman hoidon
kriteereitä, Jüriloo täsmentää.

Ior Bockin surmaaja tokeni omasta syyntakeettomuuden aiheuttaneesta
mielenhäiröstään pikavauhtia eli hän oli terve jo ennen lopullisen tuomion
julistamista. Ja tässäpä piileekin tämänhetkisen jäykästi muotoillut lain
suuri porsaanreikä. Syyntakeetonta ei voi rangaista eikä tervehtynyttä
laittaa pakkohoitoon.

- Tämä tapaus ei sovi oikeustajuuni lainkaan, sanoo kansanedustaja Kari
Tolvanen, joka toimi vielä hetki sitten Helsingin poliisin
väkivaltarikosyksikön johtajana.
- Totta kai ymmärrän, että mielisairas ihminen passitetaan pakkohoitoon,
mutta en hyväksy näitä hetkellisiä häiriöitä. Onko se todella oikein, että
pääsee vapaaksi kuin taivaan lintu sen jälkeen, kun on ihmisen surmannut?

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen kertoo, että lain
kirjain menee tällä hetkellä juuri näin.
- Tietenkään tervettä ihmistä ei voi määrätä pakkohoitoon mielisairaalaan.
Mutta nyt pitäisi pohtia, pitäsikö tällaisissa tilanteissa olla mahdollista
-ainakin tiettyjen edellytysten täyttyessä- tuomita henkilö rangaistukseen.

Ratkaisumalleja

Oikeuspsykiatri Jüriloo kertoo keskustelleensa tanskalaisen kollegansa kanssa.
- Heillä ei voisi käydä niin, ettei ihminen saa tuomiota eikä hoitomääräystä, vaan oikeus soveltaa kohtuullistamisperiaatetta. Lyhytkestoisissa psykooseissa sairaalahoito voi vaihtua velvoitteiseksi avohoidoksi.

Suomessa ihmistä ei voida sairaalan oven sulkeuduttua velvoittaa mihinkään. Kansanedustaja Tolvanen kaipaisi asiaan muutosta.
- Esimerkiksi päihteettömyyden valvonta olisi tärkeää, sillä erityisesti henkirikoksissa tekijät ovat usein päihdeongelmaisia.

Viilausta vaille hyvä

Syyntakeettomaksi toteaminen ei suinkaan ole mikään vapaalippu vastuusta. Syyntakeeton ihminen joutuu pakkohoitoon määräämättömäksi ajaksi. Keskimääräisesti hoito kestää yhtä kauan kuin vastaavan rikoksen vankilatuomio. Vankilasta rikollinen vapautuu aina ennemmin tai myöhemmin, mutta pakkohoidossa ihmistä voidaan pitää vaikka loppuelämänsä. Se on siis ainoa keino pitää kaikkein vaarallisimmat ihmiset kokonaan pois kaduilta.

Laissa kuitenkin riittää uudelleen arvoitavaa. Porsaanreikä tuli ilmi tässä ääritapauksessa, jossa tekijän psykoosi laukesi jo ennen tuomion julistamista. Tätä tapausta ennen on useampikin pikaparantuja saattanut selvitä erittäin lyhyellä sairaalahoidolla, mutta tällaiset tapaukset eivät vain tietoomme tule.

Rikosoikeuden professori Tolvanen kertoo, että säätämistapaan liittyvät riskit tiedostettiin lakia tehdessä. Säännöksen soveltaminen on herättänyt ihmetystä ja siksi sitä pitäisi tarkastella uudelleen.
- Määritelmää pitäisi täsmentää niin, ettei syyntakeettomuuden perusteella vapautuminen olisi niin automaattista kuin se nyt on.

Kari Tolvanen kaipaisi muutosta toiseenkin lakiin. Hän ihmettelee, että tekijä päästettiin lähtemään maasta heti käräjäoikeuden tuomion jälkeen.
- Lakia pitäisi muuttaa niin, että vapautus tapahtuisi vasta lainvoimaisen tuomion jälkeen. Tekijää tuskin enää löytyy, vaikka olisi mukava, että hovioikeus ja miksei korkein oikeuskin ottaisi kantaa tähän asiaan.

Syyttäjä Anssi Hiivala on valittanut päätöksestä hovioikeuteen.