Tyttöjen oma tila

Viisitoistavuotias Mira on yksi Tyttöjen Talolla kävijöistä. Mies, johon Mira luotti, käytti häntä seksuaalisesti hyväkseen.

Miralla meni kotona huonosti eikä tilanne kaveripiirissäkään ollut kehuttava. Hän kaipasi isähahmoa ja sattuman kautta törmäsi netissä mukavalta vaikuttavaan kolmikymppiseen mieheen. Suhde alkoi pitkinä kävelyretkinä kaupungilla ja päättyi, kun mies sai houkuteltua Miran luokseen kylään. Kotonaan mies raiskasi Miran.

Seuraavat viikot menivät kuin sumussa. Mira ei oikein tajunnut, mitä hänelle oli tapahtunut. Tehdessään koulutyötä seksuaalinen hyväksikäyttö -aiheesta pari kuukautta myöhemmin hän ymmärsi itsekin olevansa hyväksikäytön uhri.

Helsingin Tyttöjen Talo oli tuttu paikka Miralle jo ennestään ja siellä hän sai kerrottua asiasta talon työntekijälle. Seurasi poliisikuulustelu. Vihdoin, lähes vuosi tapahtuneen jälkeen, miehelle luettiin oikeudessa syyte alaikäisen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Seksuaalista väkivaltaa kokeneiden tyttöjen auttaminen kuuluu sosiaali-, terveys- ja oikeuslaitoksen toimialoille. Merkittävin vastuu hoidon osalta jää kuitenkin kolmannelle sektorille. Setlementtinuorten liiton Tyttöjen Talot eri puolilla Suomea ovat ns. matalan kynnyksen paikkoja. Ovella ei kysytä nimeä eikä henkilöpapereita.

Tyttöjen Taloissa on vertaisryhmiä moneen lähtöön. Seksuaalinen väkivaltatyö on vain pieni osa sitä toimintaa, jota Tyttöjen Taloissa tehdään.

Seksuaalisen väkivaltatyön työntekijä Kristiina Hannula määrittelee tyttöyttä näin.

- Tyttöys parhaimmillaan on sitä, että on tyytyväinen itseensä. Osaa sopivasti miettiä niitä valintoja, mitä haluaa elämältään. Aina ei tietenkään voi tietää ja se kuuluukin tyttöyteen, ettei tiedä mitä elämältään haluaa. Ja sitten toisaalta, että saa olla oman itsensä oloinen ja näköinen. Ei tarvitse olla mainosten ja niiden roolimallien ikään kuin uhri.

Tyttöjen Taloja on Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa.

Lisää aiheesta:
www.tyttojentalo.fi
www.tytto.fi
www.mimmi.fi
www.likka.fi